Sinä, joka et pidä kissoista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun käyvät tekemässä tarpeensa meidän pihalle ja terassin alle. Ja ylipäätään se, että vaeltavat toisten pihoilla.

Sehän niissä on parasta, ovat yhtä m*lkkuja kuin ihmisetkin ;)

No, minä en pidä mulkuista,olkoot ketä vain. Pidättäydyn mukavien persoonien seurassa, mutta vaikken kissaihminen olekaan, väitän, etteivät läheskään kaikki kissat ole mulkkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kissavideoita on kiva katsoa, sillä tavalla tykkään kissoista. Mutta kotiini en yhtäkään huoli, en tykkää ettei tiedä, mitä ne milloinkin puuhaa. Ja ne karvat ja hajut... En kestä.

Kavereilla on kissoja, en käy enää kylässä em. syistä.

 

Karvaa kissoista toki lähtee aina, joistakin enemmän ja toisista vähemmän. Meillä on birmankissa, jolla on varsin silkkinen turkki, josta ei kovin paljon karvaa lähde, jostain persialaisesta sitten lähtee jo huomattavasti enemmän. Kissa itsessään on hyvin puhdas eläin ja harvoin haisee. Jos kaverien kotona haisee, se todennäköisesti johtuu siitä, että kaverit eivät putsaa hiekkalaatikkoa tarpeeksi usein, käyttävät huonolaatuista hiekkaa jne. 

 

Ja se karvastaminen on suurin syy etten koskaan ota itselleni kissaa. 

No et voi kyllä koiraakaan ottaa jos karvat häiritsevät 

-eri

Vierailija kirjoitti:

Ne ja niiden pissa haisee. Hiekkalaatikko karmea elementti kotona ihan jo noin esteettiseltäkin kannalta. Samaten ne kiipeily- ja raapimispuuviritelmät, feng shui täysin pilalla, en kestäisi hetkeäkään katsella sellaisia häkkyröitä kotonani. Mulla nousee sydän kurkkuun, kun kissa tulee luikertelemaan jalan ympärille. Todella puistattava karmiva tunne. Ne hyökkäävät ja raapivat täysin arvaamattomasti. Kaverin luona istuin keittiön pöydän ääressä, niin kissa vaan hyökkäsi jostain jalkaani ja puraisi ja raapi. Niistä lähtee karvaa. En kestä karvaa kotona, vaatteissa, huonekaluissa, sukanpohjissa, kaikkialla. 

Tämä. Lisäksi ällöttää kun kissojen annetaan tallustella keittiön tasoilla ja ruokapöydällä. Yritin joku aika sitten treffailla kissamiestä, mutta oli pakko lopettaa se homma, kun en kestänyt hänen kissojaan.

Ne, jotka ei tykkää kissoista, on varmaan olleet hiiriä edellisessä elämässään.

Inhoan räksyttäviä koiria, mutta inhoan vielä enemmän kissoja, koska niihin ei voi luottaa yhtään, että eivät yhtäkkiä hyökkäisi kiinni. Kissojen kynnet saavat heti aikaan kipeitä haavoja, kun hyökkäilevät, ihan sama vaikka olisi farkut jalassa, niin läpi tulee. En myöskään pidä siitä, että minä olisin kissalle joku palvelija. Niistä ei myöskään ole sellaista harrastusseuraa kuin koirista.

Vierailija kirjoitti:

Kissat vain raapii ja niiden pissa haisee.

ei raavi, kun hellyydellä opettaa pienenä mihin saa raapia... itselläni ollut sekä bombay että itämainen lyhytkarva ja kumpikaan ei kertaakaan kynsiä ole käyttänyt minuun tai muihinkaan ihmisiin.

Pissa haisee jollei ole leikattu ja hiekkalaatikkoa ei putsata paakuista päivittäin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ja niiden pissa haisee. Hiekkalaatikko karmea elementti kotona ihan jo noin esteettiseltäkin kannalta. Samaten ne kiipeily- ja raapimispuuviritelmät, feng shui täysin pilalla, en kestäisi hetkeäkään katsella sellaisia häkkyröitä kotonani. Mulla nousee sydän kurkkuun, kun kissa tulee luikertelemaan jalan ympärille. Todella puistattava karmiva tunne. Ne hyökkäävät ja raapivat täysin arvaamattomasti. Kaverin luona istuin keittiön pöydän ääressä, niin kissa vaan hyökkäsi jostain jalkaani ja puraisi ja raapi. Niistä lähtee karvaa. En kestä karvaa kotona, vaatteissa, huonekaluissa, sukanpohjissa, kaikkialla. 

Tämä. Lisäksi ällöttää kun kissojen annetaan tallustella keittiön tasoilla ja ruokapöydällä. Yritin joku aika sitten treffailla kissamiestä, mutta oli pakko lopettaa se homma, kun en kestänyt hänen kissojaan.

Jep. Itsekin koitin deittailla yhtä koiran- ja yhtä kissanomistajaa, mutten kestänyt niitä eläimiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne mua varsinaisesti ärsytä, kauniita olentojahan ne ovat, mutta ne nyt vain on niin outoja, ei saa kunnolla kontaktia. En ymmärrä niitä. Kissa olisi teoriassa helpompi kotieläin kuin koira, kun ei tarvitsisi välttämättä ulkoiluttaa, mutta mua häiritsee tuo, kun tuntuu, ettei niihin oikein saa otetta, vierastan.

 

Jokainen kissa on yksilöllinen olento, ja on totta, että kestää jonkin aikaa ennen kuin saa kunnon kontaktin kissaan.  

Mulla kesti noin 5 minuuttia tulla parhaaksi kaveriksi. 

Vierailija kirjoitti:

Inhoan räksyttäviä koiria, mutta inhoan vielä enemmän kissoja, koska niihin ei voi luottaa yhtään, että eivät yhtäkkiä hyökkäisi kiinni. Kissojen kynnet saavat heti aikaan kipeitä haavoja, kun hyökkäilevät, ihan sama vaikka olisi farkut jalassa, niin läpi tulee. En myöskään pidä siitä, että minä olisin kissalle joku palvelija. Niistä ei myöskään ole sellaista harrastusseuraa kuin koirista.

10 kissaa on ollut elämäni akana eikä yksikään kissa ole koskaan hyökännyt. Sussa on selvästi jotain vialla jos kissat käyttäytyvät sillä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

🤢🤢 Kakkapökäleitä pitää videoida, ei ole todellista. Mikä ihmisiä vaivaa? Sitten tuolla karvaisella kakkapepulla kissa istuu sinne keittiönpöydälle, sohvalle ym. Ei vaan millään käy mun järkeen, miten tuo ei muka ole saastaista ja kuvottavaa. Eläinihmisten mielestä tämä on suloista 🤢🤢 Ei voi käsittää. 

Naapurin kissa kantaa mun rappusille kuolleita metsähiiriä ja niitä saa siivoilla pois. Yök.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kissavideoita on kiva katsoa, sillä tavalla tykkään kissoista. Mutta kotiini en yhtäkään huoli, en tykkää ettei tiedä, mitä ne milloinkin puuhaa. Ja ne karvat ja hajut... En kestä.

Kavereilla on kissoja, en käy enää kylässä em. syistä.

 

Karvaa kissoista toki lähtee aina, joistakin enemmän ja toisista vähemmän. Meillä on birmankissa, jolla on varsin silkkinen turkki, josta ei kovin paljon karvaa lähde, jostain persialaisesta sitten lähtee jo huomattavasti enemmän. Kissa itsessään on hyvin puhdas eläin ja harvoin haisee. Jos kaverien kotona haisee, se todennäköisesti johtuu siitä, että kaverit eivät putsaa hiekkalaatikkoa tarpeeksi usein, käyttävät huonolaatuista hiekkaa jne. 

 

Ja se karvastaminen on

Eihän tässä ole puhuttu koirista yhtään mitään, joten miksi sen tähän esille otit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Inhoan räksyttäviä koiria, mutta inhoan vielä enemmän kissoja, koska niihin ei voi luottaa yhtään, että eivät yhtäkkiä hyökkäisi kiinni. Kissojen kynnet saavat heti aikaan kipeitä haavoja, kun hyökkäilevät, ihan sama vaikka olisi farkut jalassa, niin läpi tulee. En myöskään pidä siitä, että minä olisin kissalle joku palvelija. Niistä ei myöskään ole sellaista harrastusseuraa kuin koirista.

10 kissaa on ollut elämäni akana eikä yksikään kissa ole koskaan hyökännyt. Sussa on selvästi jotain vialla jos kissat käyttäytyvät sillä tavalla.

Ai kun istuin vaan levollisesti tuolilla, en mitään huitonut enkä muutenkaan tehnyt mitään, en edes nähnyt kissan lähestyvän, kun se oli hiipinyt jostakin takavasemmalta ja sitten käsi kynsin ja hampain kiinni jalkaterääni. Niin MINUSSA oli vikaa??

Vierailija kirjoitti:

Ei ne mua varsinaisesti ärsytä, kauniita olentojahan ne ovat, mutta ne nyt vain on niin outoja, ei saa kunnolla kontaktia. En ymmärrä niitä. Kissa olisi teoriassa helpompi kotieläin kuin koira, kun ei tarvitsisi välttämättä ulkoiluttaa, mutta mua häiritsee tuo, kun tuntuu, ettei niihin oikein saa otetta, vierastan.

Tarkoitat varmaan ettei kissa ole kovin sosiaalinen, mikä tietenkin pitää paikkansa koska se ei ole laumaeläin. Kissa ei masennu tai jopa kuole suruun vaikka sen emäntä/isäntä vaihtuisi päivittäin, riittää kunhan ruokaa tulee ja joku rapsuttaa. Koirahan on leimaantunut omaan laumaansa (emäntää/isäntään/kokoperheeseen) ja rakastaa sitä sydämestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ja niiden pissa haisee. Hiekkalaatikko karmea elementti kotona ihan jo noin esteettiseltäkin kannalta. Samaten ne kiipeily- ja raapimispuuviritelmät, feng shui täysin pilalla, en kestäisi hetkeäkään katsella sellaisia häkkyröitä kotonani. Mulla nousee sydän kurkkuun, kun kissa tulee luikertelemaan jalan ympärille. Todella puistattava karmiva tunne. Ne hyökkäävät ja raapivat täysin arvaamattomasti. Kaverin luona istuin keittiön pöydän ääressä, niin kissa vaan hyökkäsi jostain jalkaani ja puraisi ja raapi. Niistä lähtee karvaa. En kestä karvaa kotona, vaatteissa, huonekaluissa, sukanpohjissa, kaikkialla. 

Tämä. Lisäksi ällöttää kun kissojen annetaan tallustella keittiön tasoilla ja ruokapöydällä. Yritin joku aika sitten treffailla kissamiestä, mutta oli pakko lopettaa se homma, kun en kestänyt hänen kissojaan.

Kissa miehellä on niin ehdoton punainen lippu ettei tottakaan.

Kissamainen nainen, nam.

9,5/10 kissoilla on musta, synkkä paholaisen ilkeä sielu. En pidä siitä, että kissa on itsekäs ja omahyväinen eläin, joka ei välitä muista vaan kuorii kermat kakusta itselleen. Tulee ja menee miten haluaa ja omistajaansakin pitää pelkkänä orjana, josta hyötyä. Olen tavannut elämäni aikana ainoastaan yhden ihanan ja lempeän kissan, joka lähestyi minua sydämellisesti eikä pahasti. Kissoissa on pahasti jotain vialla, joten ei ihme että niitä hylätään, vaikke en missän nimessä hyväksy eläinten hylkäämistä ja kaltoinkohtelua.

Minulla on ollut oma kissa ja lisäksi olen elänyt kissojen kanssa. Ei ole vain mun juttu. En tykkää karvasta, kynsimisestä, itseriittoisuudesta. Olen koira- ja hevosihminen. Kissat ovat toki söpöjä ja mielelläni niitä näen ja paijailen, mutta itselleni ei enää tule (never say never....).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne mua varsinaisesti ärsytä, kauniita olentojahan ne ovat, mutta ne nyt vain on niin outoja, ei saa kunnolla kontaktia. En ymmärrä niitä. Kissa olisi teoriassa helpompi kotieläin kuin koira, kun ei tarvitsisi välttämättä ulkoiluttaa, mutta mua häiritsee tuo, kun tuntuu, ettei niihin oikein saa otetta, vierastan.

 

Jokainen kissa on yksilöllinen olento, ja on totta, että kestää jonkin aikaa ennen kuin saa kunnon kontaktin kissaan.  

Mulla kesti noin 5 minuuttia tulla parhaaksi kaveriksi. 

Riippuu kissasta ja riippuuu siitä miten se ihminen osaa lukea sitä kissaa. Itse tulen yleensä hyvin toimeen sellaistenkin kissojen kanssa, jotka yleensä pelkäävät ihmisiä.