Mummi ei osaa ottaa kontaktia lapsenlapseensa muuten kuin härnäämällä
Raivostuttavaa. Tunkee väkisin halaamaan vaikka lapsi ei halua, kutittaa jalkapohjista kun lapsella on leikki tai kirjan selaaminen kesken. Kyselee samaa kysymystä toistuvasti. Miksi ihmeessä pitää olla tuollainen? Ja kyseessä on siis oma äitini, olen sanonut sata kertaa että älä viitsi kiusata koko ajan. Ruokapöydässä hokee SYÖPPÄS NYT REIPPAASTI samalla kun lapsi syö ihan tyytyväisenä.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
On sulla ongelmat. Kuka meistä parhaiten tuntee äitisi?
Siinä taas...SAA kysyä vertaistukea, miten on ongelma ratkaistu!
Vierailija kirjoitti:
AP jatkaa: ja ylipäätään asioita voisi tehdä YHDESSÄ, ei niin että lapsi on aina tekemisen kohteena, avuttomana.
Rajojen vetämistä joudut joka tapauksessa opettelemaan, ei siitä tarvitse tehdä draamaa eikä loukata.
Vierailija kirjoitti:
Mäkä mäkä vali vali 🥱
Mikäs sua vaivaa.
EI tarvitse vastata, mieti itse keskenäs!
Syöppäs nyt reippaasti oli omassa lapsuudessani pelkkä sanonta, eikä tarkoittanut oikeastaan mitään. Oli vain tapana hyväntahtoisesti sanoa niin. Myös kutittelu oli saman aikakauden leikki. Sitä leikki isovanhempien ja vanhemppien lisäksi eri ikäiset lapset keskenään. Musitan, kuinka kutittelu oli vielä murrosiässäkin tavanomainen leikki kavereiden välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävä ihmistyyppi.
Mutta ongelmana on se, että ei vain keksi mitään sanomista, niin sitten lärpättää tyhmyyksiä koko ajan. Oma äiti teki noin lasten seurassa, ja myöhemmin kävi ilmi, että hänellä oli alzheimer.
Tässä tapauksessa ei välttämättä tietysti ole siitä kyse.
Voi vaikka ollakin. Alkoholin suurkulutusta taistalla ja on huonomuistinen. AP
Nonni. Surullista. Ei tainnut olla mikään hyvä äiti sinullekaan, vaikka ei olisi sinun lapsuudessasi paljoa juonutkaan. Alkoholismin takana on usein aika vaikeita mt-ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Tähän on tultu. Kutittaminen on kiusaamista.
OIKEESTI!
Teet työtäsi kaikessa rauhassa ja yks kaks pomo iskee selän takaa kätensä sun kainaloihin ja "kutikutikuti kukas höpönassu se tässä duuniaan"
Taatusti vedät lättyyn tai vähintään kiroat!
Sama rauha pitää lapsellakin olla!
Vierailija kirjoitti:
Tähän on tultu. Kutittaminen on kiusaamista.
Siis väkisin kutittaminen on todellakin kiusaamista.
Mummit ja anopit. Niin tai näin, aina väärinpäin. Ei vaan voi koskaan onnistua. Aina kaikki väärin tehty, väärin ajateltu tai väärin sanottu, vaikka kuinka parhaansa yrittäisi ja hyvää tarkoittaisi. Ei ihme, ettei osa vanhemmista saa lastenhoitoapua. Siihen on usein kaksi syytä. Huonokäytöksiset lapset tai ikävästi käyttäytyvät vanhemmat. Sitä saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
"Syöppäs nyt reippaasti, pue nyt reippasti, kävelepp' reippaasti" MITÄ se edes tarkoittaa!
Itse lakkasin käyttämästä mokomaa sanaa lasten kanssa.
Taas se pomo-vertaus. Kuuleppa pirkkopetteri, naputteles nyt se pöytäkitja reippaasti ja sitten reippaasti rapsalle ja sitten menemme reippaasti lounaalle ja takaisin hommiin sittebn reippasti koska...Se sana "reippaasti" ei tarkoita yhtikäs mitään!
Mulla oli tuollainen isä. Väkipakolla kutittamista, tökkimistä, härnäämistä, mun puheen ja kävelyn matkimista, sanojen vääntelyä. Minä olin pelkkä hassunhauskojen pilailujen kohde; kananmunaa otsaan vaan ja totta kai pikkulapsen tekemisille saa nauraa räkäisesti.
En ole koskaan käynyt järkevää keskustelua isäni kanssa, en ole koskaan saanut isältäni kannustusta, tukea tai neuvoa mihinkään. Nuo edellä mainitut olivat ainoa kontakti ja nekin vaihtuvat pilkkaan tullessani teini-ikään. Äitini mielestä mitään erikoista ei lapsuudessani ollut, eikä isäni käytöksessä ollut mitään vikaa.
Välit vanhempiin ovat aikuisena viilenneet olemattomiin. Miksi haluaisin enää olla pilkan ja pilailun kohde? Miksi haluaisin olla vähäteltävänä ja alistettavana? Miksi altistaisin omat lapseni tuollaiselle käytökselle? Ei yhtään syytä.
Ketjussa näytti olevan kommentteja, joissa kutittamista pidettiin ihan kivana välittämisen osoituksena. Ehkä niin voi ollakin järkevissä ja aidon rakastavissa perheissä. En silti ole kutitellut omia lapsiani kuin pyynnöstä ja silloinkin hyvin kevyesti ja varoen. Usein riitti kuin teki ilmassa 'kutitusliikkeitä' sormilla.
Oma kokemukseni lapsuudestani kutittamisesta on väkivaltainen. Isäni kutitti väkisin, ei lopettanut pyynnöstä ja saattoi jatkaa kunnes minulta tuli pissa housuun. Siitä seurasi rangaistus ja huutoa. Tuo on väkivaltaa, ahdistelua, hyväksikäyttöä.
Se on mummin tapa. Lapsi oppii itsekin pitämään puolensa, jos se häntä häiritsee. Ymmärrän, että on aloittajan mielestä vanhentunut tapa. On hyvä tiedostaa, että tulevaisuudessa sinun tapasi käsitellä lapsia tulee oman lapsesi mielestä olemaan vanhanaikainen ja jopa haitallinen.
Teillä on mummi, joka on kiinnostunut lapsesta. Nyt pientä suhteellisuuden tajua. Voit toki mummille sanoa, ettei lapsi tykkää eleistä. Eri asia on loukata ja kieltää kaikki tavat, joilla hän yrittää kontaktia ottaa. Ylipäänsä mummin omassa lapsuudesta aikuiset eivät leikkineet lasten kanssa. Osa hupsutteli, kuten sinun äitisi yrittää tehdä. Osa vain valvoi ja antoi tiukkoja komennuksia.
Vierailija kirjoitti:
En koske lapsenlapseen lainkaan, pyrin siihen, että en ota mitään kontaktia ja jos mahdollista, niin poistun huoneesta, kun lapsenlapsi sinne tulee. En halua olla mummi, joka aiheutti traumoja, joten pyrin siihen, että minusta ei jää mitään muistijälkeä.
🤣
Vierailija kirjoitti:
Se on mummin tapa. Lapsi oppii itsekin pitämään puolensa, jos se häntä häiritsee. Ymmärrän, että on aloittajan mielestä vanhentunut tapa. On hyvä tiedostaa, että tulevaisuudessa sinun tapasi käsitellä lapsia tulee oman lapsesi mielestä olemaan vanhanaikainen ja jopa haitallinen.
Teillä on mummi, joka on kiinnostunut lapsesta. Nyt pientä suhteellisuuden tajua. Voit toki mummille sanoa, ettei lapsi tykkää eleistä. Eri asia on loukata ja kieltää kaikki tavat, joilla hän yrittää kontaktia ottaa. Ylipäänsä mummin omassa lapsuudesta aikuiset eivät leikkineet lasten kanssa. Osa hupsutteli, kuten sinun äitisi yrittää tehdä. Osa vain valvoi ja antoi tiukkoja komennuksia.
Ihanaa miten kaikkiin keskusteluihin, jotka käsittelee rajattomia aikuisia, änkeää aina joku joka jaksaa olla sitä mieltä, että pitää ymmärtää ja antaa jatkaa typerää käytöstä, kun on sentään kiinnostunut lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Mummit ja anopit. Niin tai näin, aina väärinpäin. Ei vaan voi koskaan onnistua. Aina kaikki väärin tehty, väärin ajateltu tai väärin sanottu, vaikka kuinka parhaansa yrittäisi ja hyvää tarkoittaisi. Ei ihme, ettei osa vanhemmista saa lastenhoitoapua. Siihen on usein kaksi syytä. Huonokäytöksiset lapset tai ikävästi käyttäytyvät vanhemmat. Sitä saa mitä tilaa.
Voi hyvää päivää taas tuota marttyyriuden ja uhriutumisen määrää. Mutta kuule, kun siihen on tehokas lääke. Jos teet jotain, joka toisen mielestä ei ole oikein, eikä kivaa, ja siitä huomautetaan sinulle, niin sinä lopetat sellaisen käytöksen. Niin simppeliä se on. Jos taas jatkat huonoa käytöstäsi kerta toisensa jälkeen huomauttamisesta huolimatta, niin ei kannata kitistä huonoista väleistä. Silloin todellakin saa, mitä tilaa.
Rehellinen vastaukseni ap:lle: Äitisi tekee tuota ihan hyvällä tarkoituksella, mutta hän on yksinkertaisesti tyhmä. Sinä voit vaan sanoa hänelle, ettei tekisi niin. Perustelut tuskin auttavat, jos äitisi älykkyysosamäärä vaan ei riitä ymmärtämiseen. Älä kuitenkaan katkaise välejä, koska ihan selvästi reppana äitisi ei tarkoita pahaa, eikä tosta nyt ärsytystä suurempaa vahinkoa aiheudu. Ehkä hän toistuvien kieltojesi kautta jopa muuttaa käyyöstään. Vaikka asian ymmärtämistä en odottaisikaan. Tämä on kylmä totuus.
Sano nyt ainakin siinä ruokapöydässä äidillesi: "Anna lapsen syödä edes rauhassa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävä ihmistyyppi.
Mutta ongelmana on se, että ei vain keksi mitään sanomista, niin sitten lärpättää tyhmyyksiä koko ajan. Oma äiti teki noin lasten seurassa, ja myöhemmin kävi ilmi, että hänellä oli alzheimer.
Tässä tapauksessa ei välttämättä tietysti ole siitä kyse.
Voi vaikka ollakin. Alkoholin suurkulutusta taistalla ja on huonomuistinen. AP
No tässä selitystä varmasti osittain. Alko on varmasti tehnyt osin tehtävänsä: muutoksen persoonaan (jota voinut olla muutenkin), käytökseen (jota voinut olla muutenkin) ja aivojen etuosalohkoon (jossa sijaitsee "käyttäytymisen" ja sosiaalisia taitoja ohjaavia alueita). On vähän rajaton, tietynlainen käytös ja maneerit korostuu, eikä "ymmärrä" itse yhtään, että tekisi jotakin ns. väärin. Ja toisaalta ei osin varmaan ymmärräkään, se on sitä hänen normaalia.
Sitten noita vähän "ajattelemattomia" heittoja "syöhän nyt reipaasti"-kommentteja, ihan vaan jotakin sanoakseen. Yrittääkö ja onko muutenkin aina vähän ylireipas lasten kanssa ollessaan ja teillä käydessään, oikein "kunnon mummo"? Itse elämässään oikein reippaasti ja oikein kaiken hoitanut mummo, joka noilla "reippailla kommenteilla" ryydittää olemistaan?
En tiedä miksi, mutta olen todennut, että alkoon taipuvaiset mummot on monesti tuollaisia. Tunnistavat ja tietävät siellä sisimmässään varmasti, että omasta alko-ongelmasta on aiheutunut asioita muillekin ja sitä ehkä kompensoidaan tuolla. "Ollaan niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan". Silloin ei tarvi koskaan käydä oikeasti kiinni siihen, mitä on oikeasti tapahtunut ja potea huonoa omaatuntoa. Ollaan jotenkin ylireippaita ulospäin, höpötetään ja täytetään tilaa "tyhjällä puheella" jne. Persoonallisuus on muotoutunut sen alkon myötä, eikä osata olla ihan vaan normaalisti vaikka sen lapsen kanssa, ottaa kainaloon ja lukea rauhassa kirjaa tms. Vaan just tuommosta "muka hauskaa" kutittelua sun muuta toistuvasti vaan, vaikka siitä ei tykättäisikään-se on hänen mielestään hauskaa ja se riittää. Ja mummu kertoo varmasti tuttavilleen, miten kävi taas lapsenlapsiaan katsomassa ja miten ne niin mummusta tykkäävät (eikä tietenkään sitä poissuljekaan).
Oliko äitisi alkoholisti jo lapsuudessasi? Millainen äitisi oli silloin? Osasiko "pysähtyä" teidän lasten äärelle, leikkiä ja olla läsnä? Vai pitikö suorittaa jotakin, kiinnostiko kaikki muu enemmän ja/tai oliko kiire aina täyttää päivän työt että pääsi juomaan?
Vierailija kirjoitti:
Rehellinen vastaukseni ap:lle: Äitisi tekee tuota ihan hyvällä tarkoituksella, mutta hän on yksinkertaisesti tyhmä. Sinä voit vaan sanoa hänelle, ettei tekisi niin. Perustelut tuskin auttavat, jos äitisi älykkyysosamäärä vaan ei riitä ymmärtämiseen. Älä kuitenkaan katkaise välejä, koska ihan selvästi reppana äitisi ei tarkoita pahaa, eikä tosta nyt ärsytystä suurempaa vahinkoa aiheudu. Ehkä hän toistuvien kieltojesi kautta jopa muuttaa käyyöstään. Vaikka asian ymmärtämistä en odottaisikaan. Tämä on kylmä totuus.
Näin se on. Äitisi ei yksinkertaisesti vain osaa olla lapsen kanssa.
Hän on kyllä lapsesta kiinnostunut ja välittää tästä, mutta ei vain osaa olla sen kanssa. Luontevuus puuttuu ja hän yrittää korvata sitä kaikenlaisilla höpöilyllä. Hän siis koittaa saada lapseen kontaktia.
Jotkut tekee tätä lemmikkieläinten kanssa. Lemmikki on heistä hauska ja sitä on mukavaa seurailla, mutta koko ajan jonkinlaisen härnäämisen kautta. Yksi vanhempi pariskunta meillä käydessään tekee tätä koko ajan koirani kanssa. En ole oikein keksinyt, miten tähän puuttuisi, mutta eihän he meillä niin usein kuitenkaan käy.
Äitisi saattaa olla lapsestanne jopa yli-innostunutkin, yrittää saada lapsen reagoimaan itseensä. Koittakaa luovia asian kanssa, voitte aina sanoakin, jos menee överiksi, että nyt lopeta, lapsi ei tykkää. Lapsi kasvaa ja tavat ja tilanteet muuttuu.
Siis onko äitisi suoranaisesti tyhmä, kuten edellinen kirjoittaja väitti? No, joltain osin ehkä sitten on, jos ei edes kehotuksesta opi muuttamaan käytöstään. Mutta luulen, että itse parhaiten tämän osaat määritellä.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsen isä on tuollainen. Niin raivostuttavaa. En olisi ikinä hänestä uskonut ennen lapsen syntymää. Kai jotkut omat lapsuuden traumat aktivoitui? Ei oo varmaan itse saanut lapsena normaalia ja aitoa välittämistä ja läsnäoloa. Muitakin syitä eroon oli mutta tuo oli yksi vaikuttava asia, en halua että lasta kiusataan. Ja mikään puhe ei mennyt perille, sehän on vaan leikkiä! Mun mielestä lapsesta kasvaa häiriintynyt jos altistuu jatkuvasti tuollaiselle.
Siskoni mies oli tuollainen. Huijasi ja härnäsi pientä poikaansa. Viihdytti tällätavoin itseänsä. Poika on nyt narkomaani ja vankilassa vakavista rikoksista.
AP jatkaa: ja ylipäätään asioita voisi tehdä YHDESSÄ, ei niin että lapsi on aina tekemisen kohteena, avuttomana.