Lue keskustelun säännöt.
Mitä keskinkertaisesta oppilaasta tulee?
19.04.2024 |
Nyt kun on todistusvalinnat, niin mihin hyvin keskinkertaisella todistuksella pääsee? Onko mielekkäisiin ja haluttuihinkin opiskelupaikkoihin mitään asiaa n. seiskan- max.kasin oppilailla? Yo-arvosanoista vastaisivat ehkä C, jostain aineesta M.
Miten näillä taidoilla ylipäätään pärjäisi korkeakoulussa? Heikot menee amikseen peruskoulusta ja huiput yliopiston hakupainealoille. Onko muilla aloilla oikeasti näin hidasta porukkaa?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
"haluttuihin" tällä ainakin varmistetaan tulevaisuuden työttömyys. Esim. Autonasentaja ei ole haluttu ammatti, niin ei löydy tekijöitä nyt ja vielä vähemmän jatkossa.
Tuleva automekaanikko,tulee olemaan monipuolinen sähkö ja tekniikan osaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin lukiossa kasin oppilas. Hyvin keskinkertainen. Yo-todistuksessa on C:tä, M:ä ja E:tä. Valmistun DI:ksi tänä vuonna, enää dippatyön viimeistely jäljellä. Sisään pääsin avoimen väylän kautta, halusin varmistaa ettei koko kevään aikana tehty työ mene hukkaan vaan tietyillä arvosanoilla yliopistopaikka aukeaa varmasti. Omalla alallani matematiikka ja fysiikka tärkeimpiä. Kandiopintojen ka yli 4.0 ja maisteri hieman yli 3 (jatko-opinnot yliopistolla ei kyllä kiinnosta).
Vierailija kirjoitti:
No onhan siinä iso ero kun vertaa amk:aa ja yliopistoa. Itse olen sh, mutta nykyään lääkiksessä. Eroa on paitsi opinnoissa, mutta kyllä ne opiskelijatkin on hoksottimiltaan kuin yö ja päivä. Anteeksi nyt vaan.
Ei nyt ihan noinkan ole. Kyse on siitä mikä myös mikä ketäkin kiinnostaa.Oma tyttäreni kävi aluksi tradenomiksi ja tienaa yhtä hyvin kuin joku erikoistunut lääkäri, huippuoppilas oli koulussa, luki niin pitkät matikat kuin monet kieletkin, musiikkiluokassa oli ja suoritti urheilussakin samalla diplomin
Mä olin keskikertainen oppilas, en siksi etteikö päätä olisi riittänyt, vaan siksi koska ei kiinnostanut koulu. Peruskoulusta 8 keskiarvo tekemättä juuri yhtään mitään. Sitten höpöhöpö merkonomin tutkinto jotain 3,5 keskiarvolla, myös tekemättä muuta kuin ihan pakollisimmat kotiläksyt ja lopputyön. Jotain kurssejakin lisäksi käyty. Sitten kaikkia sekahommia milloin mihinkin sattui pääsemään, eikä kiinnostanut hevon kiekuliakaan olla missään töissä :D Nykyisin yrittäjä, jota ei edelleenkään kiinnosta työnteko pätkääkään :D Onneksi sentään pystyn ottamaan pari tonnia kk netto jotta pärjään ihan ok. Jos voitan tänään eurojaakkopotissa, niin hanskat tipahtaa sillä sekunnilla siihen paikkaan loppuiäksi ja nautiskelu alkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka korkeakouluihin otettaisiin opiskelemaan vai mediaania älykkäämmät, niin ei tämänkään joukon älykkyysosamäärän mediaani kohoa 109 pistettä korkeammalle. Koska koko tätä joukkoa ei korkeakouluihin saada, niin voidaan päätellä, että korkeakouluopiskelijoiden äo:n mediaani on vain vähän yli sadan eli aivan keskitasoa.
Lisäksi opiskelumenestykseen vaikuttaa myös paljon opiskelumotivaatio. Älyllisen kapasiteetin puutetta voi kompensoida melko tavalla ahkeruudella. Tosin esimerkiksi yliopiston teoreettisten opintojen jatkokursseissa tarvitaan varmasti myös älyllistä kapasiteettia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeasta työllistyy niin paljon varmemmin. Minulla on USEITA tuttavia joilla fm paperit ja nelikymppisinä sitten perheen perustamisen ja pitkän työttömyyden jälkeen menneet amikseen oppimaan oikean ammatin jolla työllistyy. Ei yliopistoon keskinkertaisten edes kannata mennä vaikka pääsisivtä, ei edes ihan hyvien kannata. Vain keskimääräistä älykkäämmille se on oikea paikka. Eli hyvin harvoille suomalaisille.
FM:n sijaan kannattaa yliopistosta hakea DI:n paperit. Ne ovat aina olleet hyvää valuuttaa.
Se on totta. Jos samaa alaa opetetaan sekä tekniikan että yliopistopuolella, DI saa parempaa palkkaa. Tämä siitä huolimatta että DI-opintoihin kuuluu kaikenmoista ylimääräistä kuten kaupallisia aineita, minkä vuoksi vaikka se FM kemisti on todennäköisesti ammattiosaavampi kuin kemian tekniikan DI.
Olen DI, enkä todellakaan ole opiskellut mitään kaupallisia aineita. Yhtä hyvin voisin sanoa, että koska yliopistoilla voi opiskella naistutkimusta, on FM-kemisti tehtäväänsä kelpaamaton. Eikä sekään pidä paikkaansa.
Ei kannata antaa kateuden puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yo-todistuksen, kuten myös peruskoulun lopputodistuksen arvosana oli n. 8,5. Kirjoitin 2xC ja 3xM. Olen hieman laiska opiskelemaan ja huono muistinen/huono keskittymiskyky. Etuna on erinomainen päättelykyky ja tarvittaessa pystyn myös painamaan mieleen hyvin, kun oikein pinnistän. Pääsin "helpolle" alalle sisään yliopistoon valintakokeen kautta, kun ei innostanut käydä valmennuskursseja tai hakea montaa kertaa opiskelemaan. Opiskelin paria mieleistä ainetta pidemmän kaavan mukaa. Lopulta väittelin tohtoriksi. Siirryin tästä asiantuntijatehtäviin. Ihan ok ura ollut nyt n. 20 vuotta.
Mitä ikinä hän haluaa. Koulutus on vain pieni ripaus elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"haluttuihin" tällä ainakin varmistetaan tulevaisuuden työttömyys. Esim. Autonasentaja ei ole haluttu ammatti, niin ei löydy tekijöitä nyt ja vielä vähemmän jatkossa.
Tuleva automekaanikko,tulee olemaan monipuolinen sähkö ja tekniikan osaaja.
Tai siis tulisi. Mutta kun ei voi kouluun mennä kun välillä voi kädetkin likaantua , mitä kaveritkin ajattelisivat.
Minusta tuli tietojenkäsittelytieteen maisteri ja nykyään töissä isossa it-firmassa järjestelmäarkkitehtinä. Oli lyhyt matematiikkakin lukiossa, mutta pääsin silti lukemaan tietojenkäsittelyoppia pääsykokeiden parhaiden kiintiössä, joilla todistuspisteet ei vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskinkertaiset menevät ammattikorkeaan. Tyhmät amikseen. Kaikkein tyhmimmät kelaan ja sossuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka korkeakouluihin otettaisiin opiskelemaan vai mediaania älykkäämmät, niin ei tämänkään joukon älykkyysosamäärän mediaani kohoa 109 pistettä korkeammalle. Koska koko tätä joukkoa ei korkeakouluihin saada, niin voidaan päätellä, että korkeakouluopiskelijoiden äo:n mediaani on vain vähän yli sadan eli aivan keskitasoa.
Lisäksi opiskelumenestykseen vaikuttaa myös paljon opiskelumotivaatio. Älyllisen kapasiteetin puutetta voi kompensoida melko tavalla ahkeruudella. Tosin esimerkiksi yliopiston teoreettisten opintojen jatkokursseissa tarvitaan varmasti myös älyllistä kapasiteettia.
Tää on niin totta. Yliopistolla opiskelijoiden äo on ihan selvää keskitasoa eli 100. Jokainen yliopiston käynyt tietää kyllä sen.
Esim. koodareita, insinöörejä (sekä amk että DI), aineenopettajia, lastentarhanopettajia, sairaanhoitajia, kirjanpitäjiä, edunvalvojia, sosiaalityöntekijöitä ja toimittajia.
Yliopistosta pääsee läpi jos osaa puolet siitä mitä opetetaan: tentit saa läpi, kun saa saa 50% vaadituista pisteistä. Gradun voi vetää läpi ykkösellä.
Mä tunnen siis sangen paljon ihmisiä, jotka ovat koulumenestykseltään ja älyltään keskinkertaisia, mutta ovat silti saaneet suoritettua joko yliopisto- tai ammattikorkeakouluopinnot. Opiskeluaikoina mulla oli kerran kämppis, joka oli todella keskinkertainen ja minusta välillä jopa tyhmä ( se sai hirveällä lukemisella ja panostamisella M:n paperit), mutta niin vain siitäkin tuli maisteri lopulta.
Sairaanhoitaja ja sosionomi ovat oppikirjamaiset keskinkertaisen ihmisen ammatit.
Tasavallan presidentti tai pörssiyhtiön toimitusjohtaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeasta työllistyy niin paljon varmemmin. Minulla on USEITA tuttavia joilla fm paperit ja nelikymppisinä sitten perheen perustamisen ja pitkän työttömyyden jälkeen menneet amikseen oppimaan oikean ammatin jolla työllistyy. Ei yliopistoon keskinkertaisten edes kannata mennä vaikka pääsisivtä, ei edes ihan hyvien kannata. Vain keskimääräistä älykkäämmille se on oikea paikka. Eli hyvin harvoille suomalaisille.
FM:n sijaan kannattaa yliopistosta hakea DI:n paperit. Ne ovat aina olleet hyvää valuuttaa.
Se on totta. Jos samaa alaa opetetaan sekä tekniikan että yliopistopuolella, DI saa parempaa palkkaa. Tämä siitä huolimatta että DI-opintoihin kuuluu kaikenmoista ylimääräistä kuten kaupallisia aineita, minkä vuoksi vaikka se FM kemisti on todennäköisesti ammattiosaavampi kuin kemian tekniikan DI.
No ei tämä it-alalla ainakaan päde. Sillä koulutuksella ei ole oikeastaan paskankaan väliä, se on kokemus ja käytännön osaaminen mikä palkkasi määrittää. Myös se itseoppinut pelkän peruskoulun käynyt koodari voi saada saman kuin DI tai FM, jos hänellä on samalla lailla pitkä kokemus kovista projekteista ja laajaa osaamista.
En tiedä nykyisin, mutta minusta tuli it-alan ammattilainen ja tulen toimeen ihan kivasti 5000€ palkalla.
Kannattaa niille nuorillekin sanoa, että lukiomenestys ei takaa eikä poissulje menestystä aikuisena. Siihen menestykseen on monta mahdollista polkua.
Tyttäreni, kympin tyttö aloitti tradenomiopiskelulla, jatkoi työn ohella opiskelua ja nyt tienaa niin paljon että on ns. juorukalenterissa verotettuna huipputuloilla, johtajana hyvässä firmassa ja myös oma oy
Hän haki 3 paikkaan opiskelemaan kirjoitusten jälkeen ja kaikkiin pääsi