Mitä keskinkertaisesta oppilaasta tulee?
Nyt kun on todistusvalinnat, niin mihin hyvin keskinkertaisella todistuksella pääsee? Onko mielekkäisiin ja haluttuihinkin opiskelupaikkoihin mitään asiaa n. seiskan- max.kasin oppilailla? Yo-arvosanoista vastaisivat ehkä C, jostain aineesta M.
Miten näillä taidoilla ylipäätään pärjäisi korkeakoulussa? Heikot menee amikseen peruskoulusta ja huiput yliopiston hakupainealoille. Onko muilla aloilla oikeasti näin hidasta porukkaa?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme on hakupaineala??
Hakijoita painetaan perärööriin.
"haluttuihin" tällä ainakin varmistetaan tulevaisuuden työttömyys. Esim. Autonasentaja ei ole haluttu ammatti, niin ei löydy tekijöitä nyt ja vielä vähemmän jatkossa.
Ammattikorkeasta työllistyy niin paljon varmemmin. Minulla on USEITA tuttavia joilla fm paperit ja nelikymppisinä sitten perheen perustamisen ja pitkän työttömyyden jälkeen menneet amikseen oppimaan oikean ammatin jolla työllistyy. Ei yliopistoon keskinkertaisten edes kannata mennä vaikka pääsisivtä, ei edes ihan hyvien kannata. Vain keskimääräistä älykkäämmille se on oikea paikka. Eli hyvin harvoille suomalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeasta työllistyy niin paljon varmemmin. Minulla on USEITA tuttavia joilla fm paperit ja nelikymppisinä sitten perheen perustamisen ja pitkän työttömyyden jälkeen menneet amikseen oppimaan oikean ammatin jolla työllistyy. Ei yliopistoon keskinkertaisten edes kannata mennä vaikka pääsisivtä, ei edes ihan hyvien kannata. Vain keskimääräistä älykkäämmille se on oikea paikka. Eli hyvin harvoille suomalaisille.
Okei, olen siis keskimääräistä älykkäämpi. No, minähän tosin tiesinkin tämän jo. Mutta kiitos!
Suurin osa ihmisistä on keskinkertaisia. He ovat hyviä ihmisiä, jotka hoitavat velvollisuutensa, lisääntyvät ja tekevät työtä.
Sh, tradenomi, medianomi, sosionomi... Eihän nämä nyt varmaan ihan sitä terävintä kärkeä ole. Mutta tarviiko kaikkien olla, ei. Varmaan ne opinnot on tasoltaan huomioitu sellaisiksi, että nimenomaan ne aivokirurgit eivät kys. alaa opiskelekaan. Ja ainahan voi mennä pääsykokeella myös, ei todistus ole ainoa väylä.
No onhan siinä iso ero kun vertaa amk:aa ja yliopistoa. Itse olen sh, mutta nykyään lääkiksessä. Eroa on paitsi opinnoissa, mutta kyllä ne opiskelijatkin on hoksottimiltaan kuin yö ja päivä. Anteeksi nyt vaan.
Vierailija kirjoitti:
No onhan siinä iso ero kun vertaa amk:aa ja yliopistoa. Itse olen sh, mutta nykyään lääkiksessä. Eroa on paitsi opinnoissa, mutta kyllä ne opiskelijatkin on hoksottimiltaan kuin yö ja päivä. Anteeksi nyt vaan.
Sinun aloilla lienee kontrasti aikalailla suurimmillaan. Itselläni vastaava kokemus tekniikan puolelta, siellä ei oleellista eroa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeasta työllistyy niin paljon varmemmin. Minulla on USEITA tuttavia joilla fm paperit ja nelikymppisinä sitten perheen perustamisen ja pitkän työttömyyden jälkeen menneet amikseen oppimaan oikean ammatin jolla työllistyy. Ei yliopistoon keskinkertaisten edes kannata mennä vaikka pääsisivtä, ei edes ihan hyvien kannata. Vain keskimääräistä älykkäämmille se on oikea paikka. Eli hyvin harvoille suomalaisille.
Höpö höpö
Mitä tahansa. Monikin tajuaa vasta aikuistuttuaan, mitä haluaa elämältä. Jos se on opiskelujen kautta töihin, ihminen sitten pänttää kovasti pääsykokeisiin tai menee uusimaan ylppäriarvosanoja. Avoimen väylän kauttakin voi päästä opintoihin eli käytännössä suorittamalla (yleensä) yhden lukukauden opinnot riittävän hyvin arvosanoin, pääsee halutessaan tutkinto-opiskelijaksi. Ei se ole opintomenestyksestä kiinni vaan motivaatiosta.
Lukion 7,9 keskiarvolla tuli sosionomi. Nyt jo 25 vuotta ollut töissä lastensuojelussa.
Yliopistoissa on aika paljon varsin keskinkertaista väkeä sekä DI- että humanistipuolella. Ja todistusvalintw on aina olout olemassa. En olisi siinä niin huolissani, kuin ensi vuonna uudistuvasta pääsykoevalinnasta, jossa näyttäisi siltä, että ollaan siirtymässä isoihin monialaisiin massakokeisiin joissa kysymykset on monivalintaa, eikä alalle sopivuutta tai sitä koskevia pohjatietoja mitata mitenkään. Keskiverron kannalta tämä voi toki olla parempikin, sillä käytånnössähän samaan tulokseen sisåänpääsyn suhteen pääsisi arpomalla.
Arvaan, että avoimen väylän käyttöä aletaan parantaa yliopistoissa. Mutta koska avoin on maksullinen, se vaatii pyrkijältä paitsi aikaa ja motivaatiota, myös rahaa.
Minä tunnen lähinnä vain keskinkertaisia ihmisiä. Ihan samoissa ammateissa me olemme kuin ne kympinkin oppilaat. Ero on vain opintopolussa: kympin oppilaat menivät suoraan opiskelemaan, kun me tyhmemmät pääsimme eteenpäin kiertotietä.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeasta työllistyy niin paljon varmemmin. Minulla on USEITA tuttavia joilla fm paperit ja nelikymppisinä sitten perheen perustamisen ja pitkän työttömyyden jälkeen menneet amikseen oppimaan oikean ammatin jolla työllistyy. Ei yliopistoon keskinkertaisten edes kannata mennä vaikka pääsisivtä, ei edes ihan hyvien kannata. Vain keskimääräistä älykkäämmille se on oikea paikka. Eli hyvin harvoille suomalaisille.
FM:n sijaan kannattaa yliopistosta hakea DI:n paperit. Ne ovat aina olleet hyvää valuuttaa.
" Ei yliopistoon keskinkertaisten edes kannata mennä vaikka pääsisivtä, ei edes ihan hyvien kannata. Vain keskimääräistä älykkäämmille se on oikea paikka. Eli hyvin harvoille suomalaisille."
Höpsistä, Ihan tilastojen mukaan korkeakoulutetut työllistyvät kaikkein parhaiten ja saavat suurimpia palkkoja. Vaikka tämä ei tietenkään koske jokaista yksilöä ja jokaista alaa, keskimäärin näin on.
Kun valitsee korkeakoulussa alan jossa on hyvä työllisyys ja laajimmat työmahdollisuudet niin kyllä se on paras väylä hyvään asemaan työelämässä.
Jos saa laajentaa opiskelupaikan ulkopuolelle: Elämässä keskinkertaisuuksista tulee usein menestyjiä. Tämä johtuu siitä, että koska he eivät ole minkään alan aivan huippuja, he hakeutuvat ja tarttuvat joustavasti avautuviin mahdollisuuksiin, eli työpaikkoihin. Näin olen ollut omassa elämässäni havaitsevinani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeasta työllistyy niin paljon varmemmin. Minulla on USEITA tuttavia joilla fm paperit ja nelikymppisinä sitten perheen perustamisen ja pitkän työttömyyden jälkeen menneet amikseen oppimaan oikean ammatin jolla työllistyy. Ei yliopistoon keskinkertaisten edes kannata mennä vaikka pääsisivtä, ei edes ihan hyvien kannata. Vain keskimääräistä älykkäämmille se on oikea paikka. Eli hyvin harvoille suomalaisille.
FM:n sijaan kannattaa yliopistosta hakea DI:n paperit. Ne ovat aina olleet hyvää valuuttaa.
Se on totta. Jos samaa alaa opetetaan sekä tekniikan että yliopistopuolella, DI saa parempaa palkkaa. Tämä siitä huolimatta että DI-opintoihin kuuluu kaikenmoista ylimääräistä kuten kaupallisia aineita, minkä vuoksi vaikka se FM kemisti on todennäköisesti ammattiosaavampi kuin kemian tekniikan DI.
Jaa, itse kirjoitin aikoinaan 2 x C, 2 x M ja 1 x E. Ei ollut mitään ongelmaa päästä yliopistoon. Valintakokeilla tosin. Nyt jo lähes 20v asiantuntijauraa takana.