Lue keskustelun säännöt.
Kollegani jäi tänään eläkkeelle. Hänen käytöksensä viimeisenä työpäivänä yllätti koko työyhteisön.
18.04.2024 |
Kollegani jäi tosiaan tänään 38 vuoden työuran jälkeen eläkkeelle. Hän on aina ollut hillitty ja hallittu niin ihmisenä kuin työntekijänäkin, mutta tänään, kun hän sai työnantajalta läksiäislahjaksi arvokkaan lasiesineen, hän jätti sen taukotilan kahvipöydälle ja sanoi, että hän ei ole korvaamaton, eikä hän tarvitse täältä yhtään mitään, jonka jälkeen hän lähti sanaakaan sanomatta pois. Eikö tällainen ole aika outoa käytöstä?
Kommentit (150)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuollainenkin käytös on ihan ok, jos kerran siltä hänestä tuntui. Toisin päin on ihan hirveää katsella semmoistakin tekohymistelyä jota on paljon naisvaltaisilla aloilla että muka ihan kyyneliin puhjetaan kun joku kääkkä jota on vihannut koko uran ajan nyt lähtee lätkimään.
Eri asia on mukavat, huumorintajuiset työkaverit joita tulee ikävä muttei heidänkään peräänsä sentään itketä.
Minä raivosin edellisessä työpaikassani aivan avoimesti, karjuin ääneni käheäksi ja heittelin teräsputkia pitkin seiniä ja kenttiä. Siellä oli niin huonot järjestelyt ja olosuhteet. Nyt olen ollut vapaana miehenä muutamia viikkoja ja uudet työt alkavat joskus ensi kuussa.
Hienoa, jatka samaan malliin, äläkä patoa vihaa sisällesi jatkossakaan!
Huhhuh. Minua kun syytetään lyhyistä työsuhteistani, mutta siihen on aina ihan syyt.
Minun pahin painajaiseni olisi olla tuo ihminen. Kuinka paljon hän onkaan ehkä pitänyt sisällään. Ei ole ollut onnellinen työssään. On kuitenkin hillinnyt itsensä, viime hetkeen asti. Eeeeh... Mitä hän sai tuosta? 15 sekunnin voimaantumisen? Oliko se vuosien sinnittelyn arvoista? Mitä tästä opitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai kuljetit salaa tuon esineen kotiisi?
Varmaan aika leipääntynyt lähtijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollainenkin käytös on ihan ok, jos kerran siltä hänestä tuntui. Toisin päin on ihan hirveää katsella semmoistakin tekohymistelyä jota on paljon naisvaltaisilla aloilla että muka ihan kyyneliin puhjetaan kun joku kääkkä jota on vihannut koko uran ajan nyt lähtee lätkimään.
Eri asia on mukavat, huumorintajuiset työkaverit joita tulee ikävä muttei heidänkään peräänsä sentään itketä.
Joo, nähty on noita tekoliikuttuneessa mielentilassa olevia poislähtijöitä, jotka ovat haukkuneet pomoa ja muita työntekijöitä selän takana, mutta kun työsuhde syystä tai toisesta päättyy, sitten ollaan niin mielin kielin ja itku kurkussa, kun tämä oln niin ihana työpaikka ja te kaikki olette niin rakastettavia tyyppejä. (Niisk!)
Vierailija kirjoitti:
Typerästi tehty.Olisi vain näytellyt loppuun asti hillittyä.Se olisi ollut fiksumpaa.
Nyt jätti itsestään vain oudon muiston.
Ei hän tuolla tempullaan mitään voittanutkaan.Luulisi itseäänkin hävettävän myöhemmin.
Kuule, ei hän tainnut muuta kuin voittaa tuolla tempulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä annettiin kukkapuska ja yhteinen kakku kaikkien kanssa. Eläkkeelle lähtijä sanoi, ettei hän pidä kukista, että jättää ne toimistolle ja kakun olisi mieluusti ottanut rahana 😄
Jäin itse pari vuotta sitten eläkkeelle. Olen tykännyt kovasti tästä ennen kokemattomasta vapaudesta. Lähtöpäivä oli aika stressaava. En nauti yhtään huomion kohteena olemisesta. Olisin tavallaan halunnut lipua pois huomaamatta. Tai ei se nyt ihan niinkään ole. Sain lahjoja ja kauniita sanoja. Yhtä aikaa kiusallista ja liikuttavaa. Oletan, että ko. eläköityjä ei oikein ollut sinut tuon elämänsä ison käännekohdan suhteen. Jonkinlaista passiivisaggressiivisuutta tuo lähtö ehkä henkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli oikea Pitäkää tunkkinne! -lähtö. Arvostan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä annettiin kukkapuska ja yhteinen kakku kaikkien kanssa. Eläkkeelle lähtijä sanoi, ettei hän pidä kukista, että jättää ne toimistolle ja kakun olisi mieluusti ottanut rahana 😄
Ymmärrän, että joku ei halua ylimääräistä biojätettä kotiinsa, ja että "raha > kakku" voi olla huumoriheitto, mutta mitä oikein voi odottaa? Luulisi eläkkeelle jäävän jo nähneen aika monta edellistä lähtöä. Ymmärtäisin avoimen katkeruuden, jos muut eläköityvät olisivat aiemmin saaneet tyyliin Rolexit käteen ja itselle kinuskikakkua keskuskeittiöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti hän jätti lasiesineen viereen lapun, jossa luki, että ei sitten tarvitse lähettää tätä minulle jälkeenpäin.
Se saattoi olla myös Humppilan Lasin tuote.
Joskus jos pääsen eläkkeelle niin sanon viimeisenä päivänä etten tarvitse enkä halua enää yhtään mitään. En edes sitä näreenoksaakaan.
Itse taas olisin sen verran kohtelias,että olisin ottanut lahjan tietysti mukaan vaikka miten vatuttaisi. Vaikka eläkkeellelähtöhän olis juhlapäivä.
You wanna see me GONE? There, I've said it! Arrivederci, babies!
Vierailija kirjoitti:
Joskus jos pääsen eläkkeelle niin sanon viimeisenä päivänä etten tarvitse enkä halua enää yhtään mitään. En edes sitä näreenoksaakaan.
Vuonna 2500 jos jään eläkkeelle ja jos en halua huomiota / muistamisia, aion sanoa siitä samassa kun eläkkeelle jäänti tulee esihenkilön kanssa puheeksi.
Ettei tarvitse kiukutella toisten järjestämässä kahvipöydässä.
Asian voi hoitaa fiksusti aikuisten kesken tai näemmä passiivisaggressiivisena näytöksenä.
Olisin tehnyt samoin, paitsi että en itse odottanut eläkeikää vaan lähdin kun siltä tuntui.