Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei kerro minulle oma-aloitteisesti mitään!
18.04.2024 |
Perhettämme koskevia asioita. Ja aika hemmetin isoja sellaisia tällä hetkellä (työt, muutto?). Jokainen tiedonmuru pitää osata itse kaivaa hänestä ulos. Jos en osaa kysyä juuri oikeita kysymyksiä, jään pimentoon. Olen vuosikausia hokenut, että opettele rakas puhumaan minulle. Vaan ei. Sitten taas ulkopuolisille puhuminen asioista onnistuukin! Yleensä kuuntelen salaa seinän takana hänen puheluitaan niin saan tärkeimmät tiedot helpoiten. Mikä voi olla kun ei puhu puolisolle? Olen aina osoittanut kiinnostusta hänen asioihinsa.
Kommentit (67)
Mä olen vähän samanlainen mutta nainen. En kerro kumppanilleni asioita, mutta se johtuu siitä ettei hän osoita mitään mielenkiintoa niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Olen vuosikausia hokenut, että opettele rakas puhumaan minulle."
Jos tilanne ei ole parantunut yhtään vaikka aikaa on kulunut vuosia niin miksi olet yhä yhdessä sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa ei pysty keskustelemaan tärkeistä asioista. Käsittämätöntä kuinka ihmiset suostuvat jäämään liittoihin, jotka eivät toimi ja jossa se toinen osapuoli ei ota yhtään huomioon sitä toista.
Mies on ilmeisesti aina ollut tuollainen puhumaton. Onko näin?
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla tapana levitellä kaikille se mitä mies sanoo? Kysyn koska täälläkin olet kertomassa vapaasti teidän suhteesta kaikelle kansalle, vaikkakin anonyymisti. Mun ei tee mieli kertoa mitään yksityisesti, kun huomaan että kaikki tietää kohta.
Vaikka ap oisi tollanen, niin pitäisi sen miehen silti puhua heidän perhejutuistaan, koska ne kuuluu molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä ap:n liitosta, mutta miehenä olen huomannut että melkein kaikki avioliitossa olevat miehet piilottelevat jotain omiin mielenkiintoihin liittyviä ostoksia (omilla rahoilla tehtyjä), koska vaimo alkaisi valittaa että oli liian kallis. Tai jättävät sanomatta jotain mielipiteitä, koska vaimo on eri mieltä ja aloittaisi draaman jos tietäisi.
On tuossa perääkin. Joillakin naisilla on hirvittävä kontrollin tarve. Omaa äitiäni seurasin kun olin jo pitkään asunut omillani eli saanut etäisyyttä heihin. Isä ei saanut edes jääkaapilla käydä kun äiti seurasi jokaista liikettä kuin haukka ja heti kysyi :" mitä sinä sieltä haet?". Isäparka, onneksi pääsi pois. Nyt seuraan sivusta omien poikien vaimoja ja aikalailla samanlaista on. Kaikki menee väärin ja miehet eivät uskalla oikein mitään tehdä vaikka halua olisi. Kotityra
Kyllä ja kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vallankäyttöä. Syynä on lapsuudenvamma eli vanhemmat ovat ylittäneet rajoja ja evänneet yksityisyyden tai sitten heille ei jostain syystä ole voinut kertoa mitään. Tai sitten kyseessä persoonallisuushäiriö.
Miehesi tekee näin ihan tietoisesti ja tahallaan. Syy voi toki olla alitajuinen.
Sinä puolestasi olet suostunut tähän peliin alentumalla utelemaan ja salakuuntelemaan. Lopeta osaltasi pelaaminen ja elä omaa elämääsi. Älä enää kysele tai yritä muuten saada tietoa.
Aika huono neuvo minusta että vain hyväksyisi ulkopuolelle sulkemisen. Ei parisuhteen sisällä voi vain elää omaa elämäänsä.
No pitää olla aika taavi, jos ei ymmärrä, että sitä tarkoitin. Hetken voi kokeilla, josko mies reagoi ja muuttaa tapansa. Jos ei, niin paras
Pitää olla aika taavi jos ei ymmärrä että tarkoitin että tuota ei pidä edes kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pitää. Jos ei ole jostain hakkaamisesta tms. kyse, puolisolle kerrotaan, että tässä on ongelma x, jonka kanssa en voi elää ja suhde loppuu, jos se korjaannu. Sitten annetaan toiselle mahdollisuus. Mikäli muutosta ei tapahdu, se on sitten siinä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vallankäyttöä. Syynä on lapsuudenvamma eli vanhemmat ovat ylittäneet rajoja ja evänneet yksityisyyden tai sitten heille ei jostain syystä ole voinut kertoa mitään. Tai sitten kyseessä persoonallisuushäiriö.
Miehesi tekee näin ihan tietoisesti ja tahallaan. Syy voi toki olla alitajuinen.
Sinä puolestasi olet suostunut tähän peliin alentumalla utelemaan ja salakuuntelemaan. Lopeta osaltasi pelaaminen ja elä omaa elämääsi. Älä enää kysele tai yritä muuten saada tietoa.
Tuohan on myös sitä pelaamista, kun pitäisi leikkiä että ei yhtään kiinnosta mitä oma mies puuhaa ja suunnittelee. Suoraan puhuminen on aina parempi kuin pelailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vallankäyttöä. Syynä on lapsuudenvamma eli vanhemmat ovat ylittäneet rajoja ja evänneet yksityisyyden tai sitten heille ei jostain syystä ole voinut kertoa mitään. Tai sitten kyseessä persoonallisuushäiriö.
Miehesi tekee näin ihan tietoisesti ja tahallaan. Syy voi toki olla alitajuinen.
Sinä puolestasi olet suostunut tähän peliin alentumalla utelemaan ja salakuuntelemaan. Lopeta osaltasi pelaaminen ja elä omaa elämääsi. Älä enää kysele tai yritä muuten saada tietoa.
Tuohan on myös sitä pelaamista, kun pitäisi leikkiä että ei yhtään kiinnosta mitä oma mies puuhaa ja suunnittelee. Suoraan puhuminen on aina parempi kuin pelailu.
Missä kohtaa tuossa sanoin, että pitäisi leikkiä, ettei kiinnosta? Ap on jo puhunut ihan riittävän suoraan eli vuosien ajan pyytänyt kertomaan. Jatkossa kysyköön vain, mitä kuuluu ja onko uutta. Tämä kyllä normaalissa parisuhteessa riittää kyselyksi. Piste. Ei todellakaan tarvitse alkaa kaivella. Ei siinä ole mitään pelaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vallankäyttöä. Syynä on lapsuudenvamma eli vanhemmat ovat ylittäneet rajoja ja evänneet yksityisyyden tai sitten heille ei jostain syystä ole voinut kertoa mitään. Tai sitten kyseessä persoonallisuushäiriö.
Miehesi tekee näin ihan tietoisesti ja tahallaan. Syy voi toki olla alitajuinen.
Sinä puolestasi olet suostunut tähän peliin alentumalla utelemaan ja salakuuntelemaan. Lopeta osaltasi pelaaminen ja elä omaa elämääsi. Älä enää kysele tai yritä muuten saada tietoa.
Tuohan on myös sitä pelaamista, kun pitäisi leikkiä että ei yhtään kiinnosta mitä oma mies puuhaa ja suunnittelee. Suoraan puhuminen on aina parempi kuin pelailu.
Missä kohtaa tuossa sanoin, että pitäisi leikkiä, ettei kiinnosta? Ap on jo puhunut ihan riittävän suoraan eli vuosien a
Yritäpä nyt hiukan rauhoittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyse ei ole mököttämisestä tai muusta vallankäytöstä, kannattaa omaa käytöstäkin miettiä. Onko minulle helppo puhua? Kuuntelenko oikeasti?
T: parisuhteessa hiljentynyt
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse ei ole mököttämisestä tai muusta vallankäytöstä, kannattaa omaa käytöstäkin miettiä. Onko minulle helppo puhua? Kuuntelenko oikeasti?
T: parisuhteessa hiljentynyt
Sanoiko kumppanisi sinulle että haluaisi sinun puhuvan hänelle? Näinhän ap teki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähän samanlainen mutta nainen. En kerro kumppanilleni asioita, mutta se johtuu siitä ettei hän osoita mitään mielenkiintoa niihin.
Eikö se häiritse ihan hirveästi, kun kumppani ei ole kiinnostunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähän samanlainen mutta nainen. En kerro kumppanilleni asioita, mutta se johtuu siitä ettei hän osoita mitään mielenkiintoa niihin.
Eikö se häiritse ihan hirveästi, kun kumppani ei ole kiinnostunut?
No kyllä se häiritsee, mutta en pidä itseäni mitenkään mielenkiintoisena ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähän samanlainen mutta nainen. En kerro kumppanilleni asioita, mutta se johtuu siitä ettei hän osoita mitään mielenkiintoa niihin.
Eikö se häiritse ihan hirveästi, kun kumppani ei ole kiinnostunut?
No kyllä se häiritsee, mutta en pidä itseäni mitenkään mielenkiintoisena ihmisenä.
Oman kumppanin mielestä sinun pitäisi olla maailman mielenkiintoisin ihminen. Ei noin pidä ajatella, että pitäisi olla tietynlainen ihminen ansaitakseen kumppaninsa kiinnostuksen.
Mä olen nainen ja meillä ongelma on päinvastainen. Johtuu varmaan lapsuudestani eli vanhemmat oli tunnetasolla etäisiä ja ns. uraihmisiä. Jos mulla oli paha mieli jostain, esim. jotain ikävää oli sattunut koska äiti ja isä saattoivat jopa suuttua jos ruikutin tai olin "itkupilli". Jos avauduin jostain suruistani niin äiti saattoi jopa pilkata mua niistä asioita, jotka mulle oli kipeitä. Lopulta opin pitämään kipeät asiat sisälläni. En oppinut "avautumaan" tai jakamaan asioitani. Opin että ihmiset haavoittaa ja lähimmät ihmiset tekee ne syvimmät haavat. Olin myös koulukiusattu.
Parisuhteessa tämä ilmenee sillai, että pidän liikaa asioita sisälläni. Miehissä "sorrun" kahdentyyppisiin tapauksiin: joko niihin jotka ovat lämminhenkisiä avoimia ekstroverttejä ja "mooottoriturpia" ja joilla on niin paljon "pöhinää" omissa asioissaan ja jotka rakastavat kuulla omaa ääntään joten heillä ei ole edes tarvetta kuulla mun asioita tai he eivät tuskin edes malttaisi kuunnella niitä. Tämä on toisinaan hyvin rasittavaa, mutta olen kouluttanut ne aina siihen, että nyt mun on vetäydyttävä vähäksi aikaa omaan rauhaan.
Toinen miestyyppi on "takertuva" eli ristikuulustelee mua kriittisesti mun elämästä eli haluaa saada mua avautumaan. Usein ehkä itsetunnoltaan heikko ja on erityisen "innoissaan" mun heikoista kohdista. Tällaiset kuulustelut on painostavia ja ahdistun. En jaksa jakaa asioitani ja sitä että toinenkin vouhkaisi niistä. Asioiden jakaminen ei paradoksaalista kyllä juuri helpota vaan ahdistaa ja saa mun olon tuntumaan haavoittuvalta, aivan kun antaisin aseita sen toisen käyttöön haavoittaa mua. Tämä koskee myös isompiakin asioita, että olen saattanut vaihtaa työpaikkaa ja miehelle on tullut yllätyksenä ja hän on saattanut kysyä että selitäs nyt taas mitä sä olet mennyt tekeen. Sitten mä ahdistun ja alistun ja yritä selvitä kuulustelusta mahdollisimman nopeasti. Olisi ihanaa jos ei tarvitsisi selittää kellekkään mitään kun ei jaksa sitä väittelyä ja vääntämistä.
Jos jonkun neuvon antaisin, niin sano hänelle ystävällisesti mutta suoraan, että tästälähtien haluat tietää nämä isot asiat etukäteen. Että se on vaatimuksesi.
Miten hänet saisi puhumaan? Mitä enemmän painostat, sitä enemmän hän vetäytyy kuoreensa. Hän voi tuntea suurtakin syyllisyyttä tästä reaktiostaan. Hanki itsellesi oma hänen ulkopuolinen elämä. Ala käymään aktiivisesti erilaisissa harrastuksissa. Käy salilla, joogassa, kirjakerhossa ym. Usein on niin, että mitä enemmän se vetäytyvä tyyppi vetäytyy, niin sitä enemmän se takertuva tyyppi takertuu, mikä saa sen vetäytyjän ahdistumaan ja vetäytymään enemmän.
Kun vähän itsenäistyt siitä vetäytyjästä, hänen on helpompi olla. Ja vielä jos et tee sitä passiivisagressiivisella kostomielellä vaan ihan rakkaudesta teitä kumpaakin kohtaan. Voit myös sanoa vetäytyjälle, jos hän tarvii paljon omaa aikaa ja tilaa, että hänen on turvallista ottaa omaa aikaa ja tilaa, että sinä et suutu.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on mieslapsikuvio. Sinä olet kuin äiti eli tylsä. Kaikki muut on kivempia ja jännempiä.
Itsekin melkein 15 vuotta samanlaisessa liitossa tunnistan kuvion. Tämäkin on taas yksi henkisen väkivallan osoitus, puolison kontrollointia panttaamalla tietoa.
Kokee jostain syystä keskustelun kanssasi raskaana. Mahdollisia syitä:
- Näette liikaa, läsnäolosi ahdistaa. Ei halua lisätä läheisyyttä puhumalla vaan olla omissa oloissaan.
- Puhut hitaasti tai ymmärrät hitaasti. Mikä tahansa keskustelu on vaivalloista ja kestää kauan.
- Hermostut asioista tai alat stressata niitä liikaa, kyselet jatkuvasti tilannetietoja, jos joskus on erehdytty mainitsemaan että "joku päivä ois kiva muuttaa" tms.
- Ei halua tehdä päätöksiä yhdessä vaan yksin. Katso myös ylläolevat.
Muita mahdollisia ajattelumalleja:
- Ajattelee, että asia ei ole vielä siinä vaiheessa, että siitä olisi ajankohtaista puhua.
- Ei olisi itse kiinnostunut asiasta, jos se olisi sinun juttusi, joten ei jaa sitä.
- Ei tajua, että et tiedä.
- Vattuilee tahallaan.
- Pelkää, että kerrot jollekin, joka ei saisi tietää.
- Valehtelee kavereilleen puhelimessa.
- Kertominen ei ole tullut mieleen.
Onhan noita. Me emme voi tietää, onko kysymyksessä jokin näistä vaan jokin aivan muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähän samanlainen mutta nainen. En kerro kumppanilleni asioita, mutta se johtuu siitä ettei hän osoita mitään mielenkiintoa niihin.
Eikö se häiritse ihan hirveästi, kun kumppani ei ole kiinnostunut?
No kyllä se häiritsee, mutta en pidä itseäni mitenkään mielenkiintoisena ihmisenä.
Oman kumppanin mielestä sinun pitäisi olla maailman mielenkiintoisin ihminen. Ei noin pidä ajatella, että pitäisi olla tietynlainen ihminen ansaitakseen kumppaninsa kiinnostuksen.
Kiitos kannustuksesta, mutta tätä mun elämä on. Ei muutkaan ole musta mitenkään kiinnostuneita. Näin mennään.
Vierailija kirjoitti:
Kokee jostain syystä keskustelun kanssasi raskaana. Mahdollisia syitä:
- Näette liikaa, läsnäolosi ahdistaa. Ei halua lisätä läheisyyttä puhumalla vaan olla omissa oloissaan.
- Puhut hitaasti tai ymmärrät hitaasti. Mikä tahansa keskustelu on vaivalloista ja kestää kauan.
- Hermostut asioista tai alat stressata niitä liikaa, kyselet jatkuvasti tilannetietoja, jos joskus on erehdytty mainitsemaan että "joku päivä ois kiva muuttaa" tms.
- Ei halua tehdä päätöksiä yhdessä vaan yksin. Katso myös ylläolevat.
Muita mahdollisia ajattelumalleja:
- Ajattelee, että asia ei ole vielä siinä vaiheessa, että siitä olisi ajankohtaista puhua.
- Ei olisi itse kiinnostunut asiasta, jos se olisi sinun juttusi, joten ei jaa sitä.
- Ei tajua, että et tiedä.
- Vattuilee tahallaan.
- Pelkää, että kerrot jollekin, joka ei saisi tietää.
- Valehtelee kavereilleen
- Näette liikaa, läsnäolosi ahdistaa. Ei halua lisätä läheisyyttä puhumalla vaan olla omissa oloissaan.
Miksi ei kerro AP:lle, että kaipaa omaa aikaa? Tärkeistä asioista on aina puhuttava parisuhteessa vaikka välillä ottaakin aikaa itselleen.
- Puhut hitaasti tai ymmärrät hitaasti. Mikä tahansa keskustelu on vaivalloista ja kestää kauan.
Miksi ylipäätään mennä yhteen ihmisen kanssa, jonka kanssa keskustelu on vaivalloista.
- Hermostut asioista tai alat stressata niitä liikaa, kyselet jatkuvasti tilannetietoja, jos joskus on erehdytty mainitsemaan että "joku päivä ois kiva muuttaa" tms.
Todennäköisesti AP stessaa paljon enemmän ei saa ajoissa tietää tärkeistä asioista.
- Ei halua tehdä päätöksiä yhdessä vaan yksin. Katso myös ylläolevat.
Tärkeistä asioista kuten muutosta ei voi parisuhteessa päättää yksin
- Ajattelee, että asia ei ole vielä siinä vaiheessa, että siitä olisi ajankohtaista puhua.
Miksi sitten kuitenkin jakaa asian muille, jota asia koskee vielä vähemmän kuin aloittajaa?
- Ei olisi itse kiinnostunut asiasta, jos se olisi sinun juttusi, joten ei jaa sitä.
Miksi sitten kuitenkin jakaa asian muille, jota asia koskee vielä vähemmän kuin aloittajaa?
- Ei tajua, että et tiedä.
Miksi mies luulee, että AP on ajatustenlukija?
- Vattuilee tahallaan.
Miksi mies on kusipää?Tässä tilanteessa AP:n kannattaa erota.
- Pelkää, että kerrot jollekin, joka ei saisi tietää.
Tällöin mies voi pyytää, että asiasta ei mainita muille.
- Valehtelee kavereilleen puhelimessa.
Miksi mies on patologinen valehtilija? Tässä tilanteessa AP:n kannattaa erota.
- Kertominen ei ole tullut mieleen.
Miksi sitten kuitenkin jakaa asian muille, jota asia koskee vielä vähemmän kuin aloittajaa?
Alue: Aihe vapaa
Nimenomaan. Hän kertoo anonyymisti. Hän ei kertonut kavereille ja suvulle, vaan anonyymisti isolla keskustelupalstalla.
Ja sinä: ota puheeksi että haluat pitää yksityisasiat yksityisinä, äläkä luiki ja salaile.