Lue keskustelun säännöt.
Miksi toisilla ihmisillä on parempi syy-seuraussuhteiden taju kuin toisilla?
Siis että toiset osaavat paremmin arvioida, millaisella toiminnalla esimerkiksi voi olla millaisia seurauksia tai vaikutuksia?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Tulevan ennustaminen on älykkäillekin vaikeaa. Kukaan ei tiedä kaikkea ja ne asiat, joita ei tiedetä, voivat vaikuttaa lopputulokseen.
Muiden ihmisten käytöstä oppii kyllä ennakoimaan, kun tarkkailee jonkin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyy luontasella kyvykkyydellä suuntaamaan oman mielensä seuraamaan objekteja sekä ajassa että avaruudessa ulkomaailman kehityksessä.
Liian high thought tähän ketjuun, mutta olet oikeassa. Laajentaisin ajatusta sen verran, että kyseinen kyvykkyys on vain osaltaan ns. luontaista, tai sisäsyntyistä, sillä sitä voi oman hermostonsa kapasiteetin puitteissa myös kehittää.
Mutta kyse on ensisijaisesti mielensä, ja vielä laajemmin koko hermostonsa, tietoisesta suuntaamisesta ajassa ja avaruudessa ilmeneviin tapahtumaketjuihin ja niiden rakenteisiin, sekä tämän suuntaamisen seurauksena saadun datan viemisestä kehon ja toiminnan - elämisen ja olemisen - tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Olenkin miettinyt, liittyykö tuo tarkkaavaisuushäiriö kyvyttömyyteen ymmärtää syy-seuraussuhteita. Tutustuin ihmiseen jolla on ADHD ja ihmettelin kun hän ei tuntunut ymmärtävän ollenkaan että jos hän tekee asian x, siitä seuraa erittäin todennäköisesti asia y.
Minulla oli käsitys että ADHD tarkoittaa vain että ei osaa keskittyä, eli asiat jää kesken kun tulee jotain muuta. Mutta aloin sitten epäillä että tuo liittyy myös siihen, että hän ei ymmärrä tekojensa seurauksia ollenkaan. Se on nimittäin niin silmäänpistävää, että aloin jo ihmetellä onko hänellä järjessä vikaa.
Käytännössä kukaan ei ole oppikirjailmentymä mistään diagnoosista, tästä syystä puhutaan usein kirjosta. Toisin sanoen se, että henkilöllä on diagnosoitu X, ei tarkoita etteikö hänellä olisi oireyhtymän A, K ja Z vaikeuksia myös. Ja usein onkin, varsinkin kun puhutaan neurologisista diagnooseista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyy luontasella kyvykkyydellä suuntaamaan oman mielensä seuraamaan objekteja sekä ajassa että avaruudessa ulkomaailman kehityksessä.
Liian high thought tähän ketjuun, mutta olet oikeassa. Laajentaisin ajatusta sen verran, että kyseinen kyvykkyys on vain osaltaan ns. luontaista, tai sisäsyntyistä, sillä sitä voi oman hermostonsa kapasiteetin puitteissa myös kehittää.
Mutta kyse on ensisijaisesti mielensä, ja vielä laajemmin koko hermostonsa, tietoisesta suuntaamisesta ajassa ja avaruudessa ilmeneviin tapahtumaketjuihin ja niiden rakenteisiin, sekä tämän suuntaamisen seurauksena saadun datan viemisestä kehon ja toiminnan - elämisen ja olemisen - tasolle.
Tämä oli aika hyvin sinulta muotoiltu. Jokaisella on (oletetaan normaaliälyiset) aivot, jotka on tulevaisuutta koko ajan ennustava elin. Näin siis tieteellisesti ja tutkitusti. Tietoisuus rakentaa niistä lineaarisen jatkumon, joka on looginen. Ja aivot prosessoi dataa tällä linjalla edeten menneisyyden ja tulevaisuuden väliä koko ajan. Edelliset lauseet minusta kertoo juuri sen, että ihminen on tietoisesti siinä ajassa ja avaruudessa läsnä. Tietenkin asiaan vaikuttaa myös omalta osaltaan kognitiivisten kyvykkyyksien erot, koska havaintojen tulkinta on tärkein lähtökohta ennusteelle. Ja tästä syystä tulee isoja eroavaisuuksia. Monet ihmiset ei tosiaan ole läsnä ajassa ja paikassa havainnoimassa ja suuntaamassa havainnointiaan. Vaan toimivat ikäänkuin automaatiotoiminnoilla. Minimi-informaation varassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyy luontasella kyvykkyydellä suuntaamaan oman mielensä seuraamaan objekteja sekä ajassa että avaruudessa ulkomaailman kehityksessä.
Liian high thought tähän ketjuun, mutta olet oikeassa. Laajentaisin ajatusta sen verran, että kyseinen kyvykkyys on vain osaltaan ns. luontaista, tai sisäsyntyistä, sillä sitä voi oman hermostonsa kapasiteetin puitteissa myös kehittää.
Mutta kyse on ensisijaisesti mielensä, ja vielä laajemmin koko hermostonsa, tietoisesta suuntaamisesta ajassa ja avaruudessa ilmeneviin tapahtumaketjuihin ja niiden rakenteisiin, sekä tämän suuntaamisen seurauksena saadun datan viemisestä kehon ja toiminnan - elämisen ja olemisen - tasolle.
Tämä oli aika hyvin sinulta muotoiltu. Jokaisella on (oletetaan normaaliälyiset) aivot, jotka on tulevaisuutta koko ajan ennustava elin. Näin siis tieteellisesti ja tutkitusti. Tietoisuus rakentaa niistä lineaarisen jatkumon, joka on looginen. Ja aivot prosessoi dataa tällä linjalla edeten menneisyyden ja tulevaisuuden väliä koko ajan. Edelliset lauseet minusta kertoo juuri sen, että ihminen on tietoisesti siinä ajassa ja avaruudessa läsnä. Tietenkin asiaan vaikuttaa myös omalta osaltaan kognitiivisten kyvykkyyksien erot, koska havaintojen tulkinta on tärkein lähtökohta ennusteelle. Ja tästä syystä tulee isoja eroavaisuuksia. Monet ihmiset ei tosiaan ole läsnä ajassa ja paikassa havainnoimassa ja suuntaamassa havainnointiaan. Vaan toimivat ikäänkuin automaatiotoiminnoilla. Minimi-informaation varassa.
Hyviä keloja.
Ehdottomasti kognitiivinen kapasiteetti - ja laajemmin koko hermostin kapasiteetti - asettaa meille kaikille jonkinlaisen yksilöllisen kehitysmaksimin, mutta missä tuo raja on, sitä ei kukaan vielä tiedä. Ihmisikä tulee vastaan paljon paljon ennen kuin hermoston kyky oppia ja adaptoitua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyy luontasella kyvykkyydellä suuntaamaan oman mielensä seuraamaan objekteja sekä ajassa että avaruudessa ulkomaailman kehityksessä.
Liian high thought tähän ketjuun, mutta olet oikeassa. Laajentaisin ajatusta sen verran, että kyseinen kyvykkyys on vain osaltaan ns. luontaista, tai sisäsyntyistä, sillä sitä voi oman hermostonsa kapasiteetin puitteissa myös kehittää.
Mutta kyse on ensisijaisesti mielensä, ja vielä laajemmin koko hermostonsa, tietoisesta suuntaamisesta ajassa ja avaruudessa ilmeneviin tapahtumaketjuihin ja niiden rakenteisiin, sekä tämän suuntaamisen seurauksena saadun datan viemisestä kehon ja toiminnan - elämisen ja olemisen - tasolle.
Tämä oli aika hyvin sinulta muotoiltu. Jokaisella on (oletetaan normaaliälyiset) aivot,
Tietoinen läsnäolo on edellytys tiedon saavuttamiseksi. Mutta se ei pelkästään riitä. Ei silloinkaan, vaikka lähtökohtaisesti kognitiot olisi hyvällä tasolla. Kokonaisuuksien ymmärtäminen on avaiasemassa. Ja se kyvykkyys katoaa koko ajan laajemmalta joukolta. Tietoa on suunnaton määrä. Sirpaloituneena. Moni tunistaa jonkun sirpaleen, mutta ei toisia, jotka yhdessä sen kanssa muodostaa kokonaiskuvan. Jokin oleellinen jää havainnoinnin ulkopuolelle. Ison joukon ongelma on se, etteivät enää erota juuri lainkaan signaaleja kohinasta. Arvelisin, että analogiana ADHD on tästä ihan kelpoinen.
En usko, että kehittymiskyky olisi yleistettävissä koskemaan kaikkia, joilla perusasetukset riittäisi. Toiset havaitsee aistivirrasta informaation osat korostuneesti. Ne ikäänkuin nousee sieltä esiin. Vähän kuin joku synestesiailmiö toisessa kontekstissa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on sitä millaisen kotikasvatuksen on saanut, eli onko opetettu jo lapsena sitä mistä seuraa mitäkin. Myös vanhempien ja läheisten hyvä malli auttaa varmasti kehittämään tätä taitoa, jos he ovat hyviä syy-seuraussuhteissa.
Edes jonkinlaisella empatiakyvyllä varustetut ihmiset ovat parempia tässä kuin empatiakyvyttömät.
Itsekeskeiset ihmiset harvoin hallitsevat tätä taitoa.
Kasvatusta liioitellaan aina. Suurin osa kasvaa ihan ruualla ja levolla itsestään ihmisiksi. Vanhemmat ottavat kunnian aika vähästä. Enemmistä meistä kasvaa normaaleiksi varsin vähällä kasvatuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Aivan kerrassaan kamalaa seurattavaa vihrvas kirjastosetien ja lähihoitsujen äärettömän typerä ämpyily somessa, asioista, joista eivät lopulta ymmärrä yhtään mitään.
Mutta kovat ovat luulot. Naama meinaa sulaa, jos noille liikaa antaa aikaa päivästä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan älyksi.
Miksi älykäs ihminen voi toimia sitten täysin järjettömästi,epäviisaasti? Miten äly voisi haluta itselleen tuhoisan lopputuloksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolikysymys.
Naiset osaa ajatella nokkaansa pidemmälle ja mitä mistäkin seuraa.
Sanoitaanko sitä nyt sitten vaikka tunneälyksi.
Jos naiset osaavat ajatella pidemmälle eteenpäin, niin miksi maailman 100 parhaan shakinpelaajan joukossa ei ole yhtään naista?
https://players.chessbase.com/en/list/world-top-100
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on sitä millaisen kotikasvatuksen on saanut, eli onko opetettu jo lapsena sitä mistä seuraa mitäkin. Myös vanhempien ja läheisten hyvä malli auttaa varmasti kehittämään tätä taitoa, jos he ovat hyviä syy-seuraussuhteissa.
Edes jonkinlaisella empatiakyvyllä varustetut ihmiset ovat parempia tässä kuin empatiakyvyttömät.
Itsekeskeiset ihmiset harvoin hallitsevat tätä taitoa.
Kasvatusta liioitellaan aina. Suurin osa kasvaa ihan ruualla ja levolla itsestään ihmisiksi. Vanhemmat ottavat kunnian aika vähästä. Enemmistä meistä kasvaa normaaleiksi varsin vähällä kasvatuksella.
Tuossa on just se juju ettei pilata lapsen luonnetta. Kyllä se jonkun hyvän suunnan, ehkä sitten intuitiivisen vaatii.
Äly on myös ymmärrystä mitä ei opita kirjatietona. Jos halutaan rakentavia lopputuloksia silloin ei ruokita kaaosta, luovuutta kylläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolikysymys.
Naiset osaa ajatella nokkaansa pidemmälle ja mitä mistäkin seuraa.
Sanoitaanko sitä nyt sitten vaikka tunneälyksi.
Jos naiset osaavat ajatella pidemmälle eteenpäin, niin miksi maailman 100 parhaan shakinpelaajan joukossa ei ole yhtään naista?
https://players.chessbase.com/en/list/world-top-100
Tähän vaikuttaa ilmiö nimeltä male-diversity.
Ihmisuroksissa on se kyvykkäin ääripää, mutta on myös se 4%, jotka tekevät 80% miesten tekemistä rikoksista (esimerkiksi).
Keskiarvoinen mies ei juuri keskiarvoisesta naisesta eroa.
Vierailija kirjoitti:
Olenkin miettinyt, liittyykö tuo tarkkaavaisuushäiriö kyvyttömyyteen ymmärtää syy-seuraussuhteita. Tutustuin ihmiseen jolla on ADHD ja ihmettelin kun hän ei tuntunut ymmärtävän ollenkaan että jos hän tekee asian x, siitä seuraa erittäin todennäköisesti asia y.
Minulla oli käsitys että ADHD tarkoittaa vain että ei osaa keskittyä, eli asiat jää kesken kun tulee jotain muuta. Mutta aloin sitten epäillä että tuo liittyy myös siihen, että hän ei ymmärrä tekojensa seurauksia ollenkaan. Se on nimittäin niin silmäänpistävää, että aloin jo ihmetellä onko hänellä järjessä vikaa.
Ihan mahdollista. ADHD:hen liittyy impulsiivisuus ja se selittäisi tuon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin. Se on epäselvää, tää samahan tapahtuu ihan ylintä johtoa myöten, kuvitellaan että voidaan levitellä omaa sotilasliittoa Venäjän rajoille ja mitään ei tapahdu :D Aika absurdiahan se on, mutta me eletäänkin aika ignorantissa ja "minä ensin" maailmassa.
Ei se mitään että levittäydytään rajoille, mutta kun joku menee rajojen yli. Kyllä siitä varmasti seuraa jotain.
Vierailija kirjoitti:
Tulevan ennustaminen on älykkäillekin vaikeaa. Kukaan ei tiedä kaikkea ja ne asiat, joita ei tiedetä, voivat vaikuttaa lopputulokseen.
Kyse onkin todennäköisyyksien ymmärtämisestä, ei varmasta tulevaisuuden näkemisestä.
Ja tuollaista joku kyselee ihan tosissaan?!
T Y H M Ä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolikysymys.
Naiset osaa ajatella nokkaansa pidemmälle ja mitä mistäkin seuraa.
Sanoitaanko sitä nyt sitten vaikka tunneälyksi.
Jos naiset osaavat ajatella pidemmälle eteenpäin, niin miksi maailman 100 parhaan shakinpelaajan joukossa ei ole yhtään naista?
https://players.chessbase.com/en/list/world-top-100
Naiset harvoin alkavat harrastaa shakkia.
-Ihmisten älykkyydessä on isoja eroja
-Ihmisten impulssihallinnassa ja harkintakyvyssä on isoja eroja - osa tekee ensin ja miettii sitten, osa harkitsee todella tarkkaan
-Osalla on hyvä itsereflektiokyky ja kykenevät arvioimaan kriittisesti myös omaa toimintaansa, osa taas ei henkisesti kykene näkemään omassa toiminnassa virheitä, vaan ulkoistavat syyt muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota syy - seuraussuhteiden ketjun ymmärtämistä sanotaan älykkyydeksi.
Tässäpä kaikille asiasta kiinnostuneille ihmeteltäväksi taulukko, joka selittää montakin asiaa maailman menosta:
https://www.worlddata.info/iq-by-country.php
Suomessa, puhuttaessa suomalaisista alle 70 pistettä omaava ihmisoletettu katsotaan hoivaa ja tukea kaipaavaksi kehitysvammaiseksi, jonka ei oletetakaan selviävän elämässään ilman yhteiskunnan apua.
Erot populaatioissa ovat tosiaan yllättävän suuria ja ainakin itsestäni on hyvin mielenkiintoista huomata, miten ne korreloivat suhteessa useisiinkin hyvinvoinnin mittareihin.
Suosittelen tutustumaan isä-Vanhasen ja professori Richard Lynnin lausumiin tähän aiheeseen liittyen!
Eikä ole näkyvissä mitään syy-seuraussuhdetta, jossa tuo mm-idiotismi voisi muuttua järkeväksi missään suhteessa. Älyn sokea piste.
Jos vaan roikkuu muiden lahkeissa, että vie minne tahdot vaan kunhan et jätä...