Lue keskustelun säännöt.
Ennen kiinnosti käydä näyttelyissä ja tapahtumissa, nykyään ei yhtään
17.04.2024 |
Olen lomalla ja katsoin listaa taidenäyttelyistä. Ennen olisin nauttinut museopäivästä ja kahvilla käymisestä. Nyt tuntuu, että en jaksa lähteä. Muut ihmiset ärsyttää, matka kestäisi liian kauan ja sitä paitsi näin jo taideteokset netissä. Mieluummin luontopolulle termospullo mukana. Onko tämä keski-ikää?
Kommentit (79)
Korona-ajan alettua lopetin käymästä missään ei-välttämättömässä.
Jotenkin tajusi tuollaisten turhuuden. Ei kiinnosta enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaako tämä netti ja some sillä tavalla, että sieltä saa ihniskontakteja niin paljon, ettei sitten enää jaksa kun on aikaa ja mahdollisuus olla vain omineen?
Päiväretkeily on ihan kivaa joskus eli kerran pari kesässä, mutta useammin en jaksa. Jotenkin se tarpominenkin riittää kun on sen suomen luonnon nähnyt niin sata ja monta kertaa. Vai onko kyse seurasta jonka kanssa asioita tehdään?
näyttelytkin on ihan kivoja käydä katsomassa joskus, mutta ei sitä ramppaamista koko ajan jaksa. Paremmin viihtyy kotosalla omien askareiden parissa.
Olen itsekin huomannut, että ei oikein jaksa ihmisiä. Tuskin se mikään keski-ikäisyyden oire on pelkästään. Tämä aika on niin omituista kaiken kaikkiaan. Olen reilu nelikymppinen mies.
Menee aikaa ja rahaa matkoihin julkisilla. Jos voisin teleportata itseni, ehkä menisin. Mutta todellisuudessa vituttaa myös, kun matkan takia ei voi tai kannata käväistä vain yhdessä paikassa, mutta sitten rahaa menee kahvitteluun, kohta on nälkä, sitten pitää päästä vessaan ja taas ostaa jotain. Menee enemmän rahaa ja energiaa kuin mitä iloa siitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Asun Lontoossa ja täällä on vaikka kuinka paljon ilmaisia museoita ja näyttelyitä, mutta itsekään en hirveästi jaksa lähteä juuri sen takia, että suurkaupungissa matkoihin menee niin paljon aikaa. Asun alueella, jossa on paljon luontoa niin sinne mieluummin kävelemään.
Minäkin! Aluksi kävin joka paikassa, nykyään en enää. Ja syynä matkat. Oikeastaan kulttuuri oli syy asua täällä. Millä suunnalla asut? Itse SE, eikä ihan lähellä ole mitään kohteita ja siksi mieluummin lähialueen puistoihin.
Vierailija kirjoitti:
Korona-ajan alettua lopetin käymästä missään ei-välttämättömässä.
Jotenkin tajusi tuollaisten turhuuden. Ei kiinnosta enää.
Sama juttu. Museokortin ostin työpaikkaedulla jo kk:ia onsitten, vielä avaamatta. Samoin leffalippuja pitäisi saada käytettyä.
Jos olisi edes yksi kiva seuralainen niin innostaisi. Ryhmäjuttuja vierastan outojen naamojen kanssa.
Aina ollut vähän tämmöinen epämenijä, en vaan osaa kärsiä tästä yhtään. Jokin kerrostuma stadista on hävinnyt (vitaalisuus) minkä aisti ysärillä. Nyt on ihan blaah kun pitäisi minglata. Kaikki kiinnostava löytyy joko kirjoista tai ruudusta. Ja luonnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaako tämä netti ja some sillä tavalla, että sieltä saa ihniskontakteja niin paljon, ettei sitten enää jaksa kun on aikaa ja mahdollisuus olla vain omineen?
Päiväretkeily on ihan kivaa joskus eli kerran pari kesässä, mutta useammin en jaksa. Jotenkin se tarpominenkin riittää kun on sen suomen luonnon nähnyt niin sata ja monta kertaa. Vai onko kyse seurasta jonka kanssa asioita tehdään?
näyttelytkin on ihan kivoja käydä katsomassa joskus, mutta ei sitä ramppaamista koko ajan jaksa. Paremmin viihtyy kotosalla omien askareiden parissa.
Olen itsekin huomannut, että ei oikein jaksa ihmisiä. Tuskin se mikään keski-ikäisyyden oire on pelkästään. Tämä aika on niin omituista kaiken kaikkiaan. Olen reilu nelikymppinen mies.
Aika on omituista tavalla joka syö ja väsyttää. Mietin myös mitä taide nykyään edes tarkoittaa. Mitään shokeerausta en jaksa sitten yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaako tämä netti ja some sillä tavalla, että sieltä saa ihniskontakteja niin paljon, ettei sitten enää jaksa kun on aikaa ja mahdollisuus olla vain omineen?
Päiväretkeily on ihan kivaa joskus eli kerran pari kesässä, mutta useammin en jaksa. Jotenkin se tarpominenkin riittää kun on sen suomen luonnon nähnyt niin sata ja monta kertaa. Vai onko kyse seurasta jonka kanssa asioita tehdään?
näyttelytkin on ihan kivoja käydä katsomassa joskus, mutta ei sitä ramppaamista koko ajan jaksa. Paremmin viihtyy kotosalla omien askareiden parissa.
Olen itsekin huomannut, että ei oikein jaksa ihmisiä. Tuskin se mikään keski-ikäisyyden oire on pelkästään. Tämä aika on niin omituista kaiken kaikkiaan. Olen reilu nelikymppinen mies.
Aika on omituista tavalla joka syö ja väsyttää. Mietin myös mitä taide ny
kyään
En minäkään jaksa mitään "shokeeraavaa". Eikä oikeastaan kiinnosta muiden sisäisten maailmojen ilmaisut enää. Ehkä jotain klassista ja esittävää sitten. Näin se maku muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Onko tämä keski-ikää?"
Enemmän keski-ikäistä on räväkkä hiusväri, "jännät" silmälasit ja Marimekon teltta+leggingsit, kylttyyritapahtumissa viinilasi kädessä ystävättärien kera.
Vierailija kirjoitti:
No mitä teit, ap?
En mennyt näyttelyihin. ävin kävelyllä ja kaupassa. Lounasta kotona, sen jälkeen nukuin päiväunet. Nyt ruoanlaittoa ja äänikirjaa. Jos olisin lähtenyt, olisin varmaan vasta kotimatkalla ja kaduttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Onko tämä keski-ikää?"
Enemmän keski-ikäistä on räväkkä hiusväri, "jännät" silmälasit ja Marimekon teltta+leggingsit, kylttyyritapahtumissa viinilasi kädessä ystävättärien kera.
🤭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä teit, ap?
En mennyt näyttelyihin. ävin kävelyllä ja kaupassa. Lounasta kotona, sen jälkeen nukuin päiväunet. Nyt ruoanlaittoa ja äänikirjaa. Jos olisin lähtenyt, olisin varmaan vasta kotimatkalla ja kaduttaisi.
Jännä... Voisit myös olla kiitollinen kokemistasi uusista taide-elämyksistä ja kotiin paluu tuntuisi erityisemmältä kuin kotona päikkäreiden jälkeinen pöhnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole enää varaa mihinkään ja pian kulttuuristakin leikataan, kaikki kallistuu.
Vierailija kirjoitti:
"Onko tämä keski-ikää?"
Enemmän keski-ikäistä on räväkkä hiusväri, "jännät" silmälasit ja Marimekon teltta+leggingsit, kylttyyritapahtumissa viinilasi kädessä ystävättärien kera.
Kuvailit juuri minut 8-D
Mä en jaksa enää luontoa. Olen siellä köyhyyksissäni niin paljon ravannut, että maku on mennyt. Kokeilen ehkä kahviloita seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tee mitä tykkäät. Nyt. Älä menneisyyden identiteetin perusteella.
Jännä juttu miten identiteettikin voi vaihtua. Välillä tuntuu että olin ennen ihan eri ihminen...
Ei ap
Vierailija kirjoitti:
Sama, paitsi että luontokin tympii.
Ohis, mutta miksi luonto tympii?
Sama täällä. Itse haluaisin asua paikoissa josta pääsisi heti metsään yms.
Nyt jos näin haluaa niin joutuu menemään autolla kauemmaksi. Ei hyvä.
Siis en olisi ikinä uskonut että haluaisin olla luonnossa!
Nykyään ottaa päähän kun lähtee ns ulos niin vastaantulevat ihmiset varsinkin kun moni tuttu haluaa jutella.