HS avoimena naisten yleisestä tavasta: Suhteen alussa moni panostaa ulkonäköönsä mutta sitten tulee romahdus
Kommentit (247)
Sehän olisikin varmaan hulvatonta naisten mielestä, jos mies ensin panostaisi uraansa ja naimisiin menon jälkeen ottaisi lopputilin. Käytännössä sama tilanne, koska miehen tärkein valtti parisuhteessa on ura ja naisen ulkonäkö.
Miesten pitäisi enemmän muistaa kehua. Näin ollen nainen huomaa pitää omasta henkisestä ja fyysisestä kunnostaan huolta, inteluottamus kasvaaa kun huomaa olevansa hyvässä kondiksessa mikä motivoi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Miesten pitäisi enemmän muistaa kehua. Näin ollen nainen huomaa pitää omasta henkisestä ja fyysisestä kunnostaan huolta, inteluottamus kasvaaa kun huomaa olevansa hyvässä kondiksessa mikä motivoi enemmän.
Ja sen matalampi kynnys pitäää huolta vaikka fyysisestä kunnosta kun on hyvässä kunnossa ja kokee sen tuomia positiiivisia vaikutuksia kuten energia- ja vireystason nousua mikä autttaa jaksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Toki ihan hyvä muistaa, että se itsensä kauniina pitäminen vaati jonkin verran työtä. Ja itsekuria.
Jos tuo on tärkein kriteeri, niin pitää valita mahdollisimman luonnonkaunis nainen, joka aina pysynyt hoikkana.
Ihan yksikseen ei sellaista kyllä valitettavasti pääse valitsemaan...
En usko itsekuriin. Joillekin ulkonäön ylläpitämisestä on vaan tullut neutraali rutiini, tai ehkä miellyttäväkin sellainen. Jos joka kerta ennen meikkaamisen aloittamista tai liikkumaan lähtemistä on mielessä "En mitenkään jaksaisi tätä paskaa taas, mutta otan nyt itseäni niskasta kiinni", niin sitä ei pysty kauaa ylläpitämään.
Itse esimerkiksi ainakin pidän punttien nostelusta. Käyn neljä kertaa viikossa enkä ole vielä kertaakaan kokenut salille lähtemistä raskaana asiana tässä kolmen vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki ihan hyvä muistaa, että se itsensä kauniina pitäminen vaati jonkin verran työtä. Ja itsekuria.
Jos tuo on tärkein kriteeri, niin pitää valita mahdollisimman luonnonkaunis nainen, joka aina pysynyt hoikkana.
Ihan yksikseen ei sellaista kyllä valitettavasti pääse valitsemaan...
Tässäkin on hyvä muistaa että suurempi osa miehistä kuin naisista on lihavia. Joten enemmistöllä miehistä ei ole varaa vaatia edes normaalipainoa naiselta.
Ei kyllä uskoisi kun tuolla ulkona liikkuu, kyllä siellä huomattavasti enemmän pylleröä naista näkyy kuin mahakasta miestä.
No kun me naiset sentään liikutaan, niin meitä näkee ulkonakin. Miehet makaavat vaan möhömahansa kanssa sohvalla, makkaran ja kaljan kera. Ja piereske
Siitä on kyllä ihan tilastoja, että suomalaiset miehet harrastavat liikuntaa hieman naisia enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki ihan hyvä muistaa, että se itsensä kauniina pitäminen vaati jonkin verran työtä. Ja itsekuria.
Jos tuo on tärkein kriteeri, niin pitää valita mahdollisimman luonnonkaunis nainen, joka aina pysynyt hoikkana.
Ihan yksikseen ei sellaista kyllä valitettavasti pääse valitsemaan...
En usko itsekuriin. Joillekin ulkonäön ylläpitämisestä on vaan tullut neutraali rutiini, tai ehkä miellyttäväkin sellainen. Jos joka kerta ennen meikkaamisen aloittamista tai liikkumaan lähtemistä on mielessä "En mitenkään jaksaisi tätä paskaa taas, mutta otan nyt itseäni niskasta kiinni", niin sitä ei pysty kauaa ylläpitämään.
Jos pitää itsestään ja vartalostaan ja saa kehuja, niin mikäs sen mukavampaa kuin puunata, rasvata ja ehostaa itseään ja ostaa nättejä vaatteita. Jos taas tuntuu että oma keho on joku Ladan romu jolle vain nauretaan, niin ennemmin sen pitää tallissa piilossa ja keskittyy siihen että jos se nyt vain lähtee käyntiin ja vie paikasta A paikkaan B.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä
Miehet ne suhteessa rupsahtaa vieläkin nopeammin, eivät joida enää omia hampaitakaan puhumatta muusta hygieniasta, hyi olkoot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehetkin harrastaa tuota. Auta armias kun esille tulee se reikäinen koti-T-paita ja kalsarit.
Tuskin tässä on kyse kotiverkkareista tai kotipidoista. Edes suhteen alkuvaiheessa ei mun mielestä kenenkään tarvitse olla 24/7 edustuslookissa. Mutta kyllä laittautua pitää ja itsestään pitää huoli. Itse olen mies ja olen aina pitänyt itsestäni huolta ja saankin naisten huomiota asian johdosta. Mulla on aina siistit vaatteet, parturissa käyn usein, parta on trimmattu (paitsi ehkä kesämökillä), käytän parfyymeja, trimmaan vartalon karvoituksen ja treenaan salilla hyvin aktiivisesti. Syön terveellisesti, en dokaile ja pidän yllä hyvää hygieniaa. Hampaat pesen aamuin illoin ja hammaslankaa käytän päivittäin. Kuivat jalkapohjanikin raspaan siisteiksi, pidän kynnet lyhyinä ja vedän kuulkaas ihan retinolipohjaista rasvaa naamaan joka ilta ihon vanhenemista estääkseni. Eli jokaisen pe
Missähän me oltais, jos ei ennen miehet olisi halunneet seksiä, jos on "lyhyt värjäämätön tukka ja kynnet lakkaamatta" jne. Ja halveksuen puhut muiden testosteronitasoista ja ettei naisia kiinnosta, jaksa, ei napostele käydä sokeroinneissa, kun sua ei kiinnosta, jaksa, ei napostele panna muuten.
Alan ihan oikeasti olla huolissani mitä miesten kyvykkyydelle on tapahtunut. Eikä ne edes häpeä myöntää mitä kaikkea vaaditaan että he saisivat vehkeen ylös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies lakkasi panostamasta kaikessa, joten niin minäkin. Miksi turhaan näyttää nätiltä ihmiselle, joka haisee, käyttää huonosti istuvia reikäisiä vaatteita, sekä käyttäytyy ja syö kuin porsas.
Ai huomasit vasta naimisiin mentyäsi, että mies käyttäytyy ja syö kuin porsas?
No, suurin osa, siis varmaan 99%, suomalaisista ei osaa käyttää ruokailuvälineitä oikein.
Haarukkaa käytetään vasemmassa kädessä vain kupera puoli ylöspäin. Ei koskaan toisinpäin. Veitsen kärki koskettaa lautasta, kun haarukalla viedään ruokaa suuhun. Ateriaimet on hyvä laske lautaselle ruokapalojen välissä. Aloitetaan vaikka näistä perusasioista. Havainnoi ympäristöäsi, alle yksi sadasta osaa käyttää ruokailuvälineitä oikein.
Nyt menee jo oudon pikkutarkaksi. Ei se syöminen mikä
Hyvät käytöstavat ovat toisten ihmisten kunnioittamista, kohteliaisuutta.
Eipä se meikkaamisen pois jättäminen, hiusten laittamattomuus ja huonompi vaatetus ole maailmanloppu. Nainen voi halutessaan ehostaa itsensä kauniiksi. Sen sijaan lihominen, laiskuus ja huonot elintavat muutenkin tekevät peruuttamatonta vahinkoa naisen ulkoiselle olemukselle ja myös sisäiselle. Se on hankalampi juttu, jos lapset on ehditty tekemään ja saattaa olla myös yhteistä omaisuutta paljon. Minä kutsun sitä naisen hunaja-ansaksi. Näitä perheitä lienee pilvin pimein Suomessa. Nuoremmat polvet sentään eivät ole yhtä sinisilmäisiä. Nykyään jos haluat naisen säilyvän sellaisena kun suhteen alussa, suosittelen hakeutumaan aasialaisten naisten seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Eipä se meikkaamisen pois jättäminen, hiusten laittamattomuus ja huonompi vaatetus ole maailmanloppu. Nainen voi halutessaan ehostaa itsensä kauniiksi. Sen sijaan lihominen, laiskuus ja huonot elintavat muutenkin tekevät peruuttamatonta vahinkoa naisen ulkoiselle olemukselle ja myös sisäiselle. Se on hankalampi juttu, jos lapset on ehditty tekemään ja saattaa olla myös yhteistä omaisuutta paljon. Minä kutsun sitä naisen hunaja-ansaksi. Näitä perheitä lienee pilvin pimein Suomessa. Nuoremmat polvet sentään eivät ole yhtä sinisilmäisiä. Nykyään jos haluat naisen säilyvän sellaisena kun suhteen alussa, suosittelen hakeutumaan aasialaisten naisten seuraan.
Nämä ansajutut ovat aivan ihmeellisiä. Joillekin tuntuvat ihmissuhteet perustuvan pelille, huijaamiselle, ostamiselle. Ei sille, että toinen on viehättävä ja ihana ihminen, vaan jollekin ihan kummalliselle päälleliimatulle ominaisuuskatalogille.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että tuo tulee lähinnä väsymyksen ja stressin myötä parisuhteessa, kun lapset vievät paljon aikaa ja energiaa.
Itse lakkasin vähitellen panostamasta ulkonäkööni, koska tunsin olevani miehelle näkymätön. Tietty naisellinen itsetunto mureni vähitellen ja aloin piiloutua verkkareihin ja ylisuuriin paitoihin.
Mites teillä muilla?
Mikä hyöty on tuollaisesta parisuhteesta?
Vierailija kirjoitti:
Koskee miehiä ihan yhtä lailla. Itse urheilen ja pidän kilot kurissa. Laittaudun ja Panostan pukeutumiseen. Mies istuu sohvalla kaljaa juomassa, kulkee kaikkialla verkkareissa ja hyvä kun jaksaa edes hampaansa harjata. Ja sitten ihmettelee miksi mua ei seksi hänen kanssa kiinnosta.
Miksi et vaan jätä sitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki ihan hyvä muistaa, että se itsensä kauniina pitäminen vaati jonkin verran työtä. Ja itsekuria.
Jos tuo on tärkein kriteeri, niin pitää valita mahdollisimman luonnonkaunis nainen, joka aina pysynyt hoikkana.
Ihan yksikseen ei sellaista kyllä valitettavasti pääse valitsemaan...
En usko itsekuriin. Joillekin ulkonäön ylläpitämisestä on vaan tullut neutraali rutiini, tai ehkä miellyttäväkin sellainen. Jos joka kerta ennen meikkaamisen aloittamista tai liikkumaan lähtemistä on mielessä "En mitenkään jaksaisi tätä paskaa taas, mutta otan nyt itseäni niskasta kiinni", niin sitä ei pysty kauaa ylläpitämään.
Itse esimerkiksi ainakin pidän punttien nostelusta. Käyn neljä kertaa viikossa enkä ole vielä kertaakaan kokenut salille lähtemistä raskaana asiana tässä kolmen vuoden aikana.
Minulla sama. Rakastan punttitreeniä, ja sitä miten kehoni muuttuu kuukausi kuukaudelta vahvemmaksi ja näyttävämmän näköiseksi. Olisi kamalaa jos joutuisin lopettamaan urheilun.
N41
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin huomaa, että naiset ovat niitä ketkä tässäkin keskustelussa hyppivät seinille. Yksikään mies ei näemmä ole saanut hepuleita siitä, kun nainen on kehottanut pitämään itsestään huolta.
Ei ilmeisesti ole palstalle tullut hepuloimaan, mutta oma exäni kyllä raivosi että kun en "rakasta häntä sellaisena kuin hän on". Minusta suihkussa käyminen ja puhtaiden ja suunnilleen ehjien vaatteiden käyttäminen ei ollut mikään ylitseampuva toivomus. Koetin vedota siihenkin, että jonakin päivänä voi tulla työpaikalla sanomista kun kouluttaja haisee, mutta ei kuulemma ollut koskaan kukaan sanonut joten ongelmaa ei ollut.
Onko se mikään yllätys. Kun suhde vakiintuu, luottaa ja toisiinsa tottuu ei ole enää niin nuukaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että tuo tulee lähinnä väsymyksen ja stressin myötä parisuhteessa, kun lapset vievät paljon aikaa ja energiaa.
Itse lakkasin vähitellen panostamasta ulkonäkööni, koska tunsin olevani miehelle näkymätön. Tietty naisellinen itsetunto mureni vähitellen ja aloin piiloutua verkkareihin ja ylisuuriin paitoihin.
Mites teillä muilla?
En tiedä näkivätkö ulkopuoliset asian niin että olen nyt "luovuttanut" kun olin ennen pukeutunut enimmäkseen hameisiin, mutta aloin parisuhteessa käyttää useammin svetareita, verkkareita ja ylisuuria vaatteita. Todellisuudessa aloin käyttää niitä enemmän siksi että mies juuri piti niistä. Silloin kun pukeuduin omasta mielestäni kauniisiin vaatteisiin, hän oli aika välinpitämätön.
Kun ihminen löytää yhteyden omiiin heikkoihin kohtiinsa, sallii niihin kajottavan ja kokeee avuttomuutensa ja haavoittuvuutensa, hänen henkiset ominaisuutensa kehittyvät, ja samalla hän vapautuu neurooseistaan.
Tulee kehittää henkisiä ominaisuuksiaan: vahvuutta, rohkeutta, rakkautta, myötätuntoa ja iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki ihan hyvä muistaa, että se itsensä kauniina pitäminen vaati jonkin verran työtä. Ja itsekuria.
Jos tuo on tärkein kriteeri, niin pitää valita mahdollisimman luonnonkaunis nainen, joka aina pysynyt hoikkana.
Ihan yksikseen ei sellaista kyllä valitettavasti pääse valitsemaan...
En usko itsekuriin. Joillekin ulkonäön ylläpitämisestä on vaan tullut neutraali rutiini, tai ehkä miellyttäväkin sellainen. Jos joka kerta ennen meikkaamisen aloittamista tai liikkumaan lähtemistä on mielessä "En mitenkään jaksaisi tätä paskaa taas, mutta otan nyt itseäni niskasta kiinni", niin sitä ei pysty kauaa ylläpitämään.
Jos pitää itsestään ja vartalostaan ja saa kehuja, niin mikäs sen mukavampaa kuin puunata, rasvata ja ehostaa itseään ja ostaa nättejä vaatteita. Jos taas tuntuu että o
Mutta toisaalta taas, kissa kiitoksella (ja kehulla) elää.
Pukeudun nätteihin vaatteisiin silloin kun itseä huvittaa ja jos ei huvita, pukeudun rennommin. Olen saanut kehuja, tai oikeastaan saan pukeutumisesta riippumatta, mutta en minä niistä mitenkään erityisemmin hyödy joten turha niiden vuoksi on jotain laajaa ja aikaavievää kauneusrutiinia ylläpitää. Eri asia jos sillä oikeasti tienaa jotain.
Olen sitä mieltä että kaikki nämä kauneudenhoitohommat ja vaatimukset on tarkoitettu vain viemään naisilta rahat ja aikaa tärkeämmiltä asioilta.
Saanko kysyä mistä tiedät? Kirjoitin tuon kommentin ja olen asunut yli vuosikymmenen kulttuurissa jossa naisen tärkein ominaisuus on ulkonäkö. Minulla on edelleen paljon ystäviä siellä, osa asuu nykyään Suomessa. Todellakin moni ihailee suomalaista rennompaa suhtautumista ulkonäköön ja on kärsinyt monenlaisista paineista ulkonäköön liittyen elämänsä aikana. Osalla nämä paineet ovat aiheuttaneet jopa aika äärimmäisiä ratkaisuja, joita voisi olla vaikea kuvitella Suomessa. Miehillehän näistä ei tietenkään puhuta koska parisuhteita ei koeta niin läheisiksi että tällaisesta voisi avautua vaan kulissi on pidettävä yllä.
Kulttuurit ovat erilaisia, ja kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Kukaan ei ole sanonut, että Suomi olisi kaikessa onnen kultamaa. Eikä mikään muukaan paikka.