Tiesittekö, että meillä Suomessa ihmiset muuttaa pois lapsuudenkodistaan todella aikaisin verrattuna muuhun maailmaan
Suomessa ihmiset muuttaa pois lapsuudenkodistaan tyyliin aikaisimmin koko maailmasssa.
Tääkin on yks sellanen vääristynyt malli mikä meidän kulttuurissa on, siis että meillä ei perheet pidä ollenkaan toisistaan huolta.
Mä en väitä, että ihmisen pitäisi elää kotonaan vielä 40 vuotiaana, vaan mä tarkoitan kokonaisuudessaan tätä meininkiä täällä meillä.
Ihmiset ei syö perheen/suvun kesken, ihmiset ei vietä aikaa perheen/suvun kesken
Meillä ei oo ollenkaan sellasta perhe/sukukulttuuria täällä Suomessa, muualla on.
Päinvastoin täällä haukutaan ihmistä ja pidetään outona jos ihminen asuu kotona tai viettää aikaa paljon esim vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
No näissä muissa kulttuureissa paitsi huolehditaan toisista, niin myös yritetään loppuun asti miellyttää vanhempia sukulaisia. Tai sitä ainakin hyvin vahvasti odotetaan, että vanhempien tahto otettaisiin huomioon aikuisen lapsen päätöksissä, jotka eivät tätä vanhempaa edes mitenkään koske.
Jokainen voi ihan itse päättää, mistä tykkää. Voi vaikka muuttaa tällaiseen kulttuuriin miniäksi anopin ja appiukon taloon.
Itse taas pidän Suomen mallista todella paljon. Muutin pois 19-vuotiaana ja jälkikäteen ajateltuna olisi voinut aikaisemminkin muuttaa. Pidän myös terveenä napanuoran katkaisua ja että itse ottaa vastuun omasta elämästään ja päätöksistään.
Onko se vastuunottoa, että muutat yhteiskunnan harteille asumaan?
Eri asia, jos muuttaa opiskelujen perässä, mutta kun valitettavans usein muutetaan vain siihen sossun maksamaan yksiöön yksin asumaan ja tätä sitten kutsutaan itsenäistymiseksi. Sama kun asuisi ihan vaan kotona ja sulkisi oman huoneensa oven, koska muiden ihmisten varassa eläminen ei ole itsenäisyyttä
Suomesta puuttuu yhteisöllisyys. Sosiaalinen kulttuuri on todella köyhää.
Vierailija kirjoitti:
Läheskään kaikilla paikkakunnilla ei ole ammattikoulua, vielä harvemmassa on yliopistoja. Meillä lapsi lähti 16-vuitiaana lukioon toiselle paikkakunnalle ja oli tyytyväinen valintaansa.
Kyllä on tehokas lapsi. Toivottavasti autoitte ruuan ja muun hankintojen kohdalla häntä. En olisi voinut kuvitella siinä iässä lähteväni kotoa, olisi kipeä paikka ollut. Vanhemmat muuttivat pääkaupunkiseudulle mistä oli meille kakaroille helpompi kotoa käsin opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Suomesta puuttuu yhteisöllisyys. Sosiaalinen kulttuuri on todella köyhää.
Siksi me olemmekin hemmetin kovia tekemään ja ajattelemaan asioita itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Oma tyttäreni on 22v ja asuu vielä kotona, ja aina kaikki kyselevät, milloinkas sinä oikein muutat omillesi... Jotenkin epäonnistunut olo, kun ei vieläkään ole itsenäistynyt, kun "vielä noin vanhana" asuu meillä. Meillä on tiivis perhe, mutta mieluusti jo päästäisin linnun pesästä, siitä ei ole kyse. On niin pihi et säästää tällä tavoin, plus ei kuulemma koe kotona asumista kauheana, ja meiltä on lyhyt matka opiskelupaikkaan.
Ei tuossa ole mitään pahaa, ellei suhteet kärsi muihin nuoriin. Monilla on tuossa iässä poikakavereita sun muuta, niin silloin voi hermoja kiristää olla vanhempien luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veronmaksajien rahoja menee hukkaan, kun aikaisin itsenäistymistä tuetaan yleensä aina.
Harvalla riittää rahat 18-vuotiaana.
Meinaatko, että yhteiskunnan ei kannata tukea köyhien ja/tai syrjäseudulla asuvien vanhempien lahjakkaan lapsen opiskelua?
Tuskin tämä on ongelma, mutta kun isojen kaupunkien äärellä muutetaan niin aikaisin pois kotoa ja tietysti vuokralle kun saadaan tukea niin paljon. Säästyisi paremmin asuntoja kauempaa tulevilta syrjäseuduilta jos samalla paikkakunnalla käytäisiin opiskelut kotoa käsin. Nykyään on niin suuria asuntoja vaurailla ihmisillä, että kyllä siellä voi opiskelija ja vasta työnsä aloittanut hyvin asua.
No jospa leikattaisiin näisden turhien asunnonvuokraajien avustuksia.
Tämähän on puhdasta valhetta. Opiskelijoiden tuet ovat pääosin markkinakorkoista lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monessa paikassa muutetaan hyvin nuorena esim. opiskelija-asuntolaan (mm. USA). Se että virallinen osoite on vanhempien luona esim. 23-24-vuotiaaksi asti, ei tarkoita että siellä oikeasti asutaan.
Joku Italia on asia erikseen.
Joo: ASUNTOLAAN
Suomessa lähes lapset muuttaa omaan yksiöön täysin yksin
Tämä siksi, koska yhteiskunta maksaa sen. Hienoa kun muksut opetetaan jo varhain täyttämään kelan kuponkeja
Koska vanhemmat haluavat asua maaseudun rauhassa 300 neliöisessä omakotitalossaan, niin yhteiskunnan on sitten maksettava heidän jälkikasvuilleen yksiöitä ympäri Suomea.
Kerrotko miten myyt sen 300 neliöisen omakotitalon, ehkä mahdollisen miljoona euroa velkaa olevan maatilan ja miten valkkaat minkä lapsen perässä muutat opiskelupaikkakunnalle, kun ne lapset ovat kolmella eri paikkakunnalla koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näissä muissa kulttuureissa paitsi huolehditaan toisista, niin myös yritetään loppuun asti miellyttää vanhempia sukulaisia. Tai sitä ainakin hyvin vahvasti odotetaan, että vanhempien tahto otettaisiin huomioon aikuisen lapsen päätöksissä, jotka eivät tätä vanhempaa edes mitenkään koske.
Jokainen voi ihan itse päättää, mistä tykkää. Voi vaikka muuttaa tällaiseen kulttuuriin miniäksi anopin ja appiukon taloon.
Itse taas pidän Suomen mallista todella paljon. Muutin pois 19-vuotiaana ja jälkikäteen ajateltuna olisi voinut aikaisemminkin muuttaa. Pidän myös terveenä napanuoran katkaisua ja että itse ottaa vastuun omasta elämästään ja päätöksistään.
Onko se vastuunottoa, että muutat yhteiskunnan harteille asumaan?
Eri asia, jos muuttaa opiskelujen perässä, mutta kun valitettavans usein muutetaan vain siihen sossu
Öö, kyllä käsittääkseni suurin osa kyllä muuttaa mennessään opiskelemaan tai mennessään töihin. :D Oletko sitä mieltä, että suurin osa nuorista on ihan toimettomana?
Toki aika suuri osa opiskelijoista saa tukia, mutta etkö sinäkin ole saanut? Tukihan on nimenomaan sitä varten, että mahdollistetaan kaikille nuorille kouluttautuminen, joka kyllä tasan tarkkaan hyödyttää meitä kaikkia.
Millä tavalla mielestäsi vanhemman patojen ja kontrollin ääressä eläminen tukee itsenäistymistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monessa paikassa muutetaan hyvin nuorena esim. opiskelija-asuntolaan (mm. USA). Se että virallinen osoite on vanhempien luona esim. 23-24-vuotiaaksi asti, ei tarkoita että siellä oikeasti asutaan.
Joku Italia on asia erikseen.
Joo: ASUNTOLAAN
Suomessa lähes lapset muuttaa omaan yksiöön täysin yksin
Tämä siksi, koska yhteiskunta maksaa sen. Hienoa kun muksut opetetaan jo varhain täyttämään kelan kuponkeja
Koska vanhemmat haluavat asua maaseudun rauhassa 300 neliöisessä omakotitalossaan, niin yhteiskunnan on sitten maksettava heidän jälkikasvuilleen yksiöitä ympäri Suomea.
Kerrotko miten myyt sen 300 neliöisen omakotitalon, ehkä mahdollisen miljoona
En tiedä, mutta selkeästi taas yksi asia, mikä tekee koko maan harvaan asuttamisesta pirun hankalaa ja kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin kotoa omaan asuntoon heti kun sain lukion jälkeen vakkari työpaikan ja vanhemmat alkoivat vaatia minua maksamaan osuuttani vuokrasta. Olisin mielelläni muuttanut jo aiemmin mutta se on hankalaa jos on vielä lukiossa..
Oliko vanhemmillasi vaikeaa rahan kanssa? Paljonko he vaativat sinulta maksua tai ehkä pihan siivousta ja kunnostustoimia?
No eivät he rikkaita olleet, vuokralla asuivat.. Minun olisi pitänyt maksaa noin kolmasosa vuokrasta. Kotitöitä tein muutenkin paljon, ilman mitään erillistä korvausta (tietenkin).
Minusta on kohtuullista antaa vanhemmille taskurahaa noin 100 euroa kuukaidessa. Minun ei tavinnut sitäkään tehdä ja oli oma huonen vintissä. Kohtuutonta vanhemmilta vaatia osuutta vuokrasta. Näin ajattelen, onhan kyse oimasta lapsesta ja hänelle annetavista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Jos lapsi vaan huvittelee ja käyttää kaikki varansa kevyesti, niin vanhempi voisi laittaa sivuun rahaa ja antaa sitten lapselleen kun tämä järkiintyy. Oma asunto on mielestäni , pienikin, siis ostettu tärkeä asia elämässä-
Pääsee rauhassa bailaa ja harrastaa sksii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tuntuu olevan kunnia-asia lukittautua omaan yksiöön heti 18-vuotiaana.
Se tuntuu olevan myös olettamus ja äänetön vaatimus. Hämmästellään, jos parikymppinen nuori asuu vielä vanhempiensa luona. Pitäisi muistaa, että ihmiset ovat erilaisia, perheet ovat erilaisia, elämäntilanteet ovat erilaisia jne. Tässä maassa on ihan tarpeeksi yksinäisyyttä.
Ei se kyllä mikään äänetön vaatimus ole. Se on kumma miten ihmiset saavat puuttua toisten valintoihin jotka eivät vahingoita ketään mitenkään. Päinvastoin, on ekologisempaa asua vanhempien luona kuin yksiössä ja lisäksi se tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kun ei tarvitse elää niissä soluissa ja yksiöissä nostaen tukia. Itse asuin kotona 25-vuotiaaksi, sain kuunnella jatkuvaa avointa kauhistelua, painostamista ja jopa lääkärit puuttuivat asiaan työntäen kaiken maailman "näin itsenäistyt" -lehtisiä.
Miksi nainen saa avioliitossa olla alistunut, omistaa jopa nimensä ukolle kuin lapsi ja elää ilman tuloja, kaikkien kirkuessa vapaata valintaa mutta perheet eivät saa järjestää asumistaan kuten haluavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näissä muissa kulttuureissa paitsi huolehditaan toisista, niin myös yritetään loppuun asti miellyttää vanhempia sukulaisia. Tai sitä ainakin hyvin vahvasti odotetaan, että vanhempien tahto otettaisiin huomioon aikuisen lapsen päätöksissä, jotka eivät tätä vanhempaa edes mitenkään koske.
Jokainen voi ihan itse päättää, mistä tykkää. Voi vaikka muuttaa tällaiseen kulttuuriin miniäksi anopin ja appiukon taloon.
Itse taas pidän Suomen mallista todella paljon. Muutin pois 19-vuotiaana ja jälkikäteen ajateltuna olisi voinut aikaisemminkin muuttaa. Pidän myös terveenä napanuoran katkaisua ja että itse ottaa vastuun omasta elämästään ja päätöksistään.
Onko se vastuunottoa, että muutat yhteiskunnan harteille asumaan?
Eri asia, jos muuttaa opiskelujen perässä, mutta
Minusta itsenäistyminen on toinen asia kuin rahan turha heittäminen vuokranantajalle. En kerrassaan käsitä miksi itsenäistyminen on näin kallista toimintaa. Minulla oli onneksi vain 2000 markkaa opintolainaa ja maksoin sen nopeasti pois. Ei minulle ollut mitääntukea, enkä olisi edes hyväksynyt sellaista menetelmää. Ymmärrän täysin syrjäseutujen opiskelijoiden tarpeen saada avustusta, mutta en ollenkaan isojen kaupunkien äärellä asuvien saamaa tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näissä muissa kulttuureissa paitsi huolehditaan toisista, niin myös yritetään loppuun asti miellyttää vanhempia sukulaisia. Tai sitä ainakin hyvin vahvasti odotetaan, että vanhempien tahto otettaisiin huomioon aikuisen lapsen päätöksissä, jotka eivät tätä vanhempaa edes mitenkään koske.
Jokainen voi ihan itse päättää, mistä tykkää. Voi vaikka muuttaa tällaiseen kulttuuriin miniäksi anopin ja appiukon taloon.
Itse taas pidän Suomen mallista todella paljon. Muutin pois 19-vuotiaana ja jälkikäteen ajateltuna olisi voinut aikaisemminkin muuttaa. Pidän myös terveenä napanuoran katkaisua ja että itse ottaa vastuun omasta elämästään ja päätöksistään.
Onko se vastuunottoa, että muutat yhteiskunnan harteille asumaan?
Eri asia, jos muuttaa opiskelujen perässä, mutta
Miksi edes pitäisi itsenäistyä? Miksi akat taantuvat taaperon tasolla julistautuessaan seksikumppaninsa omaisuudeksi? Miten passiivinen, avioitunut nainen huolehtii itsenäisyydestään elämällä toisen rahoilla ja kuuluen toiseen sukuun? Miten edistää itsenäistymistä sortaa omaa sukupuoltaan?
Perheissä ihannoidaan kaikkea sortamista ja sukupuolten epätasa-arvoa, mutta niitä juhlitaan vapaina pyhinä valintoina. Siitäkin huolimatta, että isälinjaisen nimen takia tyttöjä ei haluta syntyvän. Että sellaisia itsenäisiä valitsijoita heteronaisemme.
Tunnen erään, joka asui melkein kuusikymppiseksi asti mamman nurkissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tuntuu olevan kunnia-asia lukittautua omaan yksiöön heti 18-vuotiaana.
Se tuntuu olevan myös olettamus ja äänetön vaatimus. Hämmästellään, jos parikymppinen nuori asuu vielä vanhempiensa luona. Pitäisi muistaa, että ihmiset ovat erilaisia, perheet ovat erilaisia, elämäntilanteet ovat erilaisia jne. Tässä maassa on ihan tarpeeksi yksinäisyyttä.
Ei se kyllä mikään äänetön vaatimus ole. Se on kumma miten ihmiset saavat puuttua toisten valintoihin jotka eivät vahingoita ketään mitenkään. Päinvastoin, on ekologisempaa asua vanhempien luona kuin yksiössä ja lisäksi se tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kun ei tarvitse elää niissä soluissa ja yksiöissä nostaen tukia. Itse asuin kotona 25-vuotiaaksi, sain kuunnella jatkuvaa avointa kauhistelua, painostamista ja jopa lääkärit
Hieno kirjoitus. Varsinkin tuo alkuosa. Ehdottomasti pää pystyyn kotona asuville, yhteiskunnallinen säästö siitä. En nyt tavoittele yhteiskuntaa, kun nykyään on maahan-muuttaneita, joille mikään avustus ei ole kylliksi.vaikea verrata tätä vaikeaa itsenäistymisprosessia rahallisesti.
Suomessa on ainutlaatuisen antelias asumistukisysteemi, jonka vuoksi jokainen 18 vuotta täyttänyt ja jopa nuorempikin voi veronmaksajan kustannuksella muuttaa omaan yksiöön. Muualla maailmassa on täysin normaalia että esim opiskelijat asuu lapsuudenkodissaan jos sieltä käsin pystyy opiskelemaan tai asuvat kimppakämpässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näissä muissa kulttuureissa paitsi huolehditaan toisista, niin myös yritetään loppuun asti miellyttää vanhempia sukulaisia. Tai sitä ainakin hyvin vahvasti odotetaan, että vanhempien tahto otettaisiin huomioon aikuisen lapsen päätöksissä, jotka eivät tätä vanhempaa edes mitenkään koske.
Jokainen voi ihan itse päättää, mistä tykkää. Voi vaikka muuttaa tällaiseen kulttuuriin miniäksi anopin ja appiukon taloon.
Itse taas pidän Suomen mallista todella paljon. Muutin pois 19-vuotiaana ja jälkikäteen ajateltuna olisi voinut aikaisemminkin muuttaa. Pidän myös terveenä napanuoran katkaisua ja että itse ottaa vastuun omasta elämästään ja päätöksistään.
Onko se vastuunottoa, että muutat yhteiskunnan harteille asumaan?
<
Eli sinusta vanhempien tehtävä on elättää ja asuttaa aikuiset lapsensa? Missä iässä tämä velvoite päättyy vai päättyykö ikinä? Entä jos vanhemmilla ei ole siihen mahdollisuutta?
Jo nykyään se "avokätinen" tuki on opiskelijoille pääasiassa valtion takaama markkinakorkoista opintolainaa.
Perinteisesti on muutettu kotoa lukion jälkeen opiskelemaan. Nykyään linnoittaudutaan omaan huoneeseen pelikoneen ääreen. Vanhemmat eivät saa jälkikasvua heitettyä ulos talostaan.
Tuskin tämä on ongelma, mutta kun isojen kaupunkien äärellä muutetaan niin aikaisin pois kotoa ja tietysti vuokralle kun saadaan tukea niin paljon. Säästyisi paremmin asuntoja kauempaa tulevilta syrjäseuduilta jos samalla paikkakunnalla käytäisiin opiskelut kotoa käsin. Nykyään on niin suuria asuntoja vaurailla ihmisillä, että kyllä siellä voi opiskelija ja vasta työnsä aloittanut hyvin asua.
No jospa leikattaisiin näisden turhien asunnonvuokraajien avustuksia.