Tiesittekö, että meillä Suomessa ihmiset muuttaa pois lapsuudenkodistaan todella aikaisin verrattuna muuhun maailmaan
Suomessa ihmiset muuttaa pois lapsuudenkodistaan tyyliin aikaisimmin koko maailmasssa.
Tääkin on yks sellanen vääristynyt malli mikä meidän kulttuurissa on, siis että meillä ei perheet pidä ollenkaan toisistaan huolta.
Mä en väitä, että ihmisen pitäisi elää kotonaan vielä 40 vuotiaana, vaan mä tarkoitan kokonaisuudessaan tätä meininkiä täällä meillä.
Ihmiset ei syö perheen/suvun kesken, ihmiset ei vietä aikaa perheen/suvun kesken
Meillä ei oo ollenkaan sellasta perhe/sukukulttuuria täällä Suomessa, muualla on.
Päinvastoin täällä haukutaan ihmistä ja pidetään outona jos ihminen asuu kotona tai viettää aikaa paljon esim vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa.
Kommentit (98)
Minä muutin kotoa 28-vuotiaana ulkomaille kun menin Saksassa naimisiin. Sittemmin olen aina haikaillut vanhempieni luo. Puhelinsoittoja paljon ja laskut aikaisemmin sen mukaisia. Lentomatkat ja laivamatkat, niihin on mennyt äärettömän paljon rahaa. Useamman kerran vuodessa Suomen matka ja aina kaikki lomat vanhempien mukana.
Ovat sanoneet, että olet AINA tervetullut kotiin. Ihanaa sellaiset vanhemmat. Mutta itsenäistyminen onkin sitten hitaampaa.
Monissa Aasian ja Afrikan maissa muutetaan kotoa aikaisemmin. Varsinkin tytöt.
Ihmiset on erilaisia. Jotkut ovat nuorempina valmiina, jotkut vanhempina. Uskon että monelta mt-ongelmalta voisi välttyä, jos ei liian aikaisin ota aikuisen roolia, ja on perhe missä voi peilata ajatuksia ja tuntemuksia elämän eri asioista. Liian aikaisin itsenäistymisessäkin on omat ongelmansa, ei kaikki ole siihen valmiita. Osa taas on, eikä heitä hetkauta ollenkaan, vaikkei olisikaan jatkuvasti ihmisiä reflektointi-apuna.
Itse muutin kotoa omaan asuntoon heti kun sain lukion jälkeen vakkari työpaikan ja vanhemmat alkoivat vaatia minua maksamaan osuuttani vuokrasta. Olisin mielelläni muuttanut jo aiemmin mutta se on hankalaa jos on vielä lukiossa..
Vierailija kirjoitti:
Totta. Oma tyttäreni on 22v ja asuu vielä kotona, ja aina kaikki kyselevät, milloinkas sinä oikein muutat omillesi... Jotenkin epäonnistunut olo, kun ei vieläkään ole itsenäistynyt, kun "vielä noin vanhana" asuu meillä. Meillä on tiivis perhe, mutta mieluusti jo päästäisin linnun pesästä, siitä ei ole kyse. On niin pihi et säästää tällä tavoin, plus ei kuulemma koe kotona asumista kauheana, ja meiltä on lyhyt matka opiskelupaikkaan.
Miksi alapeukut?
Itse olen ihan hyvin toimeentulevan perheen kasvatti ja muutin omilleni 23-vuotiaana. Omat lapseni ovat nyt teinejä ja saavat elää kodissani niin vanhoiksi kuin haluavat. Olisiko tässä joku opittu tapa kyseessä. Jos on itse potkittu jo nuorena ulos lapsuuden kodista, niin ilmeisesti tekee sitten samoin omille lapsilleen. Tietysti, jos lapsi kokee tarvetta muuttaa aikaisin esim. opiskelujen takia, niin se on asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Oma tyttäreni on 22v ja asuu vielä kotona, ja aina kaikki kyselevät, milloinkas sinä oikein muutat omillesi... Jotenkin epäonnistunut olo, kun ei vieläkään ole itsenäistynyt, kun "vielä noin vanhana" asuu meillä. Meillä on tiivis perhe, mutta mieluusti jo päästäisin linnun pesästä, siitä ei ole kyse. On niin pihi et säästää tällä tavoin, plus ei kuulemma koe kotona asumista kauheana, ja meiltä on lyhyt matka opiskelupaikkaan.
Anna tyttären asua kotona jos teillä on tarpeeksi tilaa ja alueen asunnot kalliita. Vuokralla asuminen on aina kuin laittaisi rahaa palamaan. Säästyy rahaa ja saa nopeammin oman asunnon ostettua.
Pitääkö hänen maksaa kotiin jotain? Minun ei tarvinnut koskaan maksaa mitään vanhemmilleni, vaikka asuin hyvin kauan kotona.
Kerran jossain eurooppalaisessa hostellissa osuin samaan espanjalainuorten ryhmän kanssa. Osa oli jo valmistunut yliopistosta. Mutta olivat aivan ihmeissään ja sanoi vähän ikävästi kuinka oudolta vaikuttaa että joku on yksin matkalla. Minusta taas niiden yhteisöllisyys, tai mikä se sana onkaan, oli tosi omituista. Suomessa on mahtavaa että jo lapset voi olla tosi omatoimisia ja pärjääviä.
Istuin kurjan illan niiden kanssa, en juonut olutta kuten ei muutkaan tytöt. Loppuillasta yksi poika, muutaman cervesan jälkeen uskoutui kahden kesken, että hänkin haluaisi joskus mennä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaikilla suomalaisilla ei ole toisen asteen oppilaitosta niin lähellä, että voisi asua kotona opiskeluaikana. Lukio on vielä useimmissa kunnissa, mutta erikoislukioon tai ammattikouluun on usein lähdettävä kauemmas. Vielä harvemmin voi korkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleva asua lapsuudenkodissaan.
Miten lie muissa maissa, eivätkö nuoret opiskele vai onko niissä enemmän opiskelumahdollisuuksia kuin Suomessa?
Siinä on paljon haukutun pääkaupunkiseudun etu. Vaikka asuminen on kallista, niin täällä on kaikki tarvittava. Lapsetkin voivat asua kotona niin kauan kuin haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin kotoa omaan asuntoon heti kun sain lukion jälkeen vakkari työpaikan ja vanhemmat alkoivat vaatia minua maksamaan osuuttani vuokrasta. Olisin mielelläni muuttanut jo aiemmin mutta se on hankalaa jos on vielä lukiossa..
Oliko vanhemmillasi vaikeaa rahan kanssa? Paljonko he vaativat sinulta maksua tai ehkä pihan siivousta ja kunnostustoimia?
Sitä se teettää kun peruskoulua korkeammat opinnot keskittyy kapunkeihin. Jotain pikkulukioita ja -amiksia voi olla pikkukunnillakin, mutta kuinka monelle esim. kurssitarjonta tai ala on sellainen minkä vuoksi jäisi kylänpahaseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Oma tyttäreni on 22v ja asuu vielä kotona, ja aina kaikki kyselevät, milloinkas sinä oikein muutat omillesi... Jotenkin epäonnistunut olo, kun ei vieläkään ole itsenäistynyt, kun "vielä noin vanhana" asuu meillä. Meillä on tiivis perhe, mutta mieluusti jo päästäisin linnun pesästä, siitä ei ole kyse. On niin pihi et säästää tällä tavoin, plus ei kuulemma koe kotona asumista kauheana, ja meiltä on lyhyt matka opiskelupaikkaan.
Anna tyttären asua kotona jos teillä on tarpeeksi tilaa ja alueen asunnot kalliita. Vuokralla asuminen on aina kuin laittaisi rahaa palamaan. Säästyy rahaa ja saa nopeammin oman asunnon ostettua.
Pitääkö hänen maksaa kotiin jotain? Minun ei tarvinnut koskaan maksaa mitään vanhemmilleni, vaikka asuin hyvin kauan kotona.
Kiitos rohkaisun sanoista! Ei tarvitse maksaa meille mitään, toki itse maksaa osan vaatteistaan, omat viihdemenonsa ym.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monessa paikassa muutetaan hyvin nuorena esim. opiskelija-asuntolaan (mm. USA). Se että virallinen osoite on vanhempien luona esim. 23-24-vuotiaaksi asti, ei tarkoita että siellä oikeasti asutaan.
Joku Italia on asia erikseen.
Joo: ASUNTOLAAN
Suomessa lähes lapset muuttaa omaan yksiöön täysin yksin
Tämä siksi, koska yhteiskunta maksaa sen. Hienoa kun muksut opetetaan jo varhain täyttämään kelan kuponkeja
No näissä muissa kulttuureissa paitsi huolehditaan toisista, niin myös yritetään loppuun asti miellyttää vanhempia sukulaisia. Tai sitä ainakin hyvin vahvasti odotetaan, että vanhempien tahto otettaisiin huomioon aikuisen lapsen päätöksissä, jotka eivät tätä vanhempaa edes mitenkään koske.
Jokainen voi ihan itse päättää, mistä tykkää. Voi vaikka muuttaa tällaiseen kulttuuriin miniäksi anopin ja appiukon taloon.
Itse taas pidän Suomen mallista todella paljon. Muutin pois 19-vuotiaana ja jälkikäteen ajateltuna olisi voinut aikaisemminkin muuttaa. Pidän myös terveenä napanuoran katkaisua ja että itse ottaa vastuun omasta elämästään ja päätöksistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin kotoa omaan asuntoon heti kun sain lukion jälkeen vakkari työpaikan ja vanhemmat alkoivat vaatia minua maksamaan osuuttani vuokrasta. Olisin mielelläni muuttanut jo aiemmin mutta se on hankalaa jos on vielä lukiossa..
Oliko vanhemmillasi vaikeaa rahan kanssa? Paljonko he vaativat sinulta maksua tai ehkä pihan siivousta ja kunnostustoimia?
No eivät he rikkaita olleet, vuokralla asuivat.. Minun olisi pitänyt maksaa noin kolmasosa vuokrasta. Kotitöitä tein muutenkin paljon, ilman mitään erillistä korvausta (tietenkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monessa paikassa muutetaan hyvin nuorena esim. opiskelija-asuntolaan (mm. USA). Se että virallinen osoite on vanhempien luona esim. 23-24-vuotiaaksi asti, ei tarkoita että siellä oikeasti asutaan.
Joku Italia on asia erikseen.
Joo: ASUNTOLAAN
Suomessa lähes lapset muuttaa omaan yksiöön täysin yksin
Tämä siksi, koska yhteiskunta maksaa sen. Hienoa kun muksut opetetaan jo varhain täyttämään kelan kuponkeja
Koska vanhemmat haluavat asua maaseudun rauhassa 300 neliöisessä omakotitalossaan, niin yhteiskunnan on sitten maksettava heidän jälkikasvuilleen yksiöitä ympäri Suomea.
kirjoitti:
Ehkäpä tää Suomessakin loppuu kun vähennetään sitä kelamassin lykkäämistä teineille. Moni vanhempi dumppaa lapsensa itsenäistymään Kelan tuille. Mikä on aikamoinen karhunpalvelus, sillä siinä sitä ollaan äkkiä kannustinloukussa kun pitäisi alkaa itse ottaa vastuuta elämästä.
Kyllä tämäkin aikamiespoika-vapaaherra harkitsee takaisin kotiin muuttamista kun asumistuet lähtee pois eikä sijoitettujen säästöjen tuotot riitä kattamaan vuokraa
Asuntoja vapautuu jo koska suomalaiset jatkuvasti vähenevät.
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Ehkäpä tää Suomessakin loppuu kun vähennetään sitä kelamassin lykkäämistä teineille. Moni vanhempi dumppaa lapsensa itsenäistymään Kelan tuille. Mikä on aikamoinen karhunpalvelus, sillä siinä sitä ollaan äkkiä kannustinloukussa kun pitäisi alkaa itse ottaa vastuuta elämästä.
Kyllä tämäkin aikamiespoika-vapaaherra harkitsee takaisin kotiin muuttamista kun asumistuet lähtee pois eikä sijoitettujen säästöjen tuotot riitä kattamaan vuokraa
Asuntoja vapautuu jo koska suomalaiset jatkuvasti vähenevät.
Saattaa asuntoja mennä myös purkukuntoon, eikä uusia enää rakenneta tilalle niin paljoa.
Läheskään kaikilla paikkakunnilla ei ole ammattikoulua, vielä harvemmassa on yliopistoja. Meillä lapsi lähti 16-vuitiaana lukioon toiselle paikkakunnalle ja oli tyytyväinen valintaansa.
Totta. Oma tyttäreni on 22v ja asuu vielä kotona, ja aina kaikki kyselevät, milloinkas sinä oikein muutat omillesi... Jotenkin epäonnistunut olo, kun ei vieläkään ole itsenäistynyt, kun "vielä noin vanhana" asuu meillä. Meillä on tiivis perhe, mutta mieluusti jo päästäisin linnun pesästä, siitä ei ole kyse. On niin pihi et säästää tällä tavoin, plus ei kuulemma koe kotona asumista kauheana, ja meiltä on lyhyt matka opiskelupaikkaan.