Kertokaa ongelmista parisuhteissa joiden voisi mielestäsi olettaa ja arvella liittyvän parisuhteeseen 'tuoduista' luokkaero-ongelmista ja -a

Olen itse ns. Luokkahypyn tehnyt. Köyhästä duunaritaustasta (noh, isällä ei ollut edes peruskoulun päästötodistusta) korkeakoulutetuksi ja melkoisen hyvätuloiseksi. Toinen sisarus syrjäytyi ja kuoli huumeisiin, toinen on pitkäaikaistyötön ja yhteiskunnalle katkera. Kumpikin vanhemmistani halveksii kouluttautumista, se on heidän mielestään kermaperseilyä.

Ex-suhteessa tämä aiheutti ongelmia, koska puolisoni ei voinut käsittää sitä miten suurta työtä vaati opiskella kun ympäristö ei tukenut lainkaan ja välillä laukoi ajattelemattomia kommentteja. Hänen mielestään olin vain tyhmä, kun polkuni ei mennyt virtaviivaisesti lukioon ja sieltä yliopistoon. Kävin ensin amiksen, olin hirveässä silpputyökierteessä, siitä aikuislukioon jonka suorittaminen kesti kauan koska oli pakko tehdä töitä samalla niin paljon kuin pystyi. Ei ollut varaa valmennuskursseihin tai pääsykoelukulomiin, joten pääsin yliopistoon sisään vasta toisella yrittämällä. Jouduin ottamaan maksimi-opintolainat, mitä ex piti huikentelevaisena ja typeränä koska en edes sijoittanut siitä suurinta osaa vaan käytin kaiken elämiseen. 

Nykyinen mies on todella samankaltaisesta taustasta: köyhistä oloista ylempään keskiluokkaan ja elämä on paljon helpompaa. Arvot kohtaavat ja kummankin suhde rahaan on samanlainen. Osataan myös arvostaa vaivan näkemistä eikä oteta mitään itsestäänselvyytenä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ns. Luokkahypyn tehnyt. Köyhästä duunaritaustasta (noh, isällä ei ollut edes peruskoulun päästötodistusta) korkeakoulutetuksi ja melkoisen hyvätuloiseksi. Toinen sisarus syrjäytyi ja kuoli huumeisiin, toinen on pitkäaikaistyötön ja yhteiskunnalle katkera. Kumpikin vanhemmistani halveksii kouluttautumista, se on heidän mielestään kermaperseilyä.

Ex-suhteessa tämä aiheutti ongelmia, koska puolisoni ei voinut käsittää sitä miten suurta työtä vaati opiskella kun ympäristö ei tukenut lainkaan ja välillä laukoi ajattelemattomia kommentteja. Hänen mielestään olin vain tyhmä, kun polkuni ei mennyt virtaviivaisesti lukioon ja sieltä yliopistoon. Kävin ensin amiksen, olin hirveässä silpputyökierteessä, siitä aikuislukioon jonka suorittaminen kesti kauan koska oli pakko tehdä töitä samalla niin paljon kuin pystyi. Ei ollut varaa valmennuskursseihin tai pääsykoelukulomiin, joten pääsin yliopistoon sisään vasta toisella yrittä

Olipä ikävä asenne eksälläsi. Minusta tuo ei kylläkään johtunut luokkaerosta, vaan eksäsi kyvyttömyydestä ymmärtää, miten tämä yhteiskunta toimii ja etenkin hänen kyvyttömyydestään kuunnella ja ymmärtää, mitä toinen kertoo. Itse olen ylempää keskiluokkaa olevasta perheestä, mutta itse olisin aina ymmärtänyt paremmin sinun ratkaisujasi kuin eksäsi näkemyksiä.