Mökki ahdistaa!

Vierailija kirjoitti:

Eikö se mökki anna tilaa hengittää? Olisi kamalaa, jos olisin sidottu toiseen niin, että meidän pitäisi olla aina yhdessä. 

Entä, jollei olla arjessa yhdessä ja sitten, kun olisi hyvä hetki katkaista arki ja nauttia edes hetki toisen seurasta, käy näin? Eri

Vaikuttaa siltä että mies ei oikein viihdy sinun seurassa. Kannattaa katsoa välillä peiliin. 

Mikä tekee joillekin naisille sellaisia kuvitelmia omasta erinomaisuudestaan, että he ovat miehille joitain sellaisia palvonnan kohteita, että kun on menty yksiin, ei miehen elämään saisi muuta kuuluakaan. Kaikki pitää tehdä yhdessä ja tietenkin nainen valitsee tekemiset, jos ei muuta niin miehen pitää olla läsnä, kun nainen somettaa tai muuten netteilee. Poikkeuksena on, jos naisella on kavereita, niin nainen saa viettää aikaa heidän kanssaan ja silloinkin on miehen oltava valmiina kuskaamaan tms.

Me käydään yhdessä ja erikseen mökillä. Musta on hyvä, että saadaan välillä omaa aikaa joko kotona tai mökillä. Mulle hetket erillään puolisosta tarkoittaa myös paremin nukuttuja öitä: mies kuorsaa ja se kuuluu korvatulppienkin läpi. Meille kummallekaan mökki ei ole mikään ryyppymökki: siellä puuhastellaan kaikkea, tarkkaillaan luontoa, saunotaan ja nautitaan hiljaisuudesta, jota kaupungissa ei ole.

Mikset mene mukaan sinne mökille? Ai niin, sä vihaat sitä. Kokeile kuitenkin 🏡

*Ei tän elämän pitäny näin mennä. Vieläköhän löytäis miehen jolle oisin tärkein? Näin 50v. ja risat*

Et ainakaan omassa ikäluokassasi ja nuoremmat haluaa vielä elää. Tuskin kelpuutat samanikäistä poikamiestä ja muut ovat eronneita, joille omat lapset ja ehkä lapsenlapset ovat tärkeämpiä. Ehkä joku vanha papparainen, jolle olisit myös omaishoitaja.

Vierailija kirjoitti:

*Ei tän elämän pitäny näin mennä. Vieläköhän löytäis miehen jolle oisin tärkein? Näin 50v. ja risat*

 

Et ainakaan omassa ikäluokassasi ja nuoremmat haluaa vielä elää. Tuskin kelpuutat samanikäistä poikamiestä ja muut ovat eronneita, joille omat lapset ja ehkä lapsenlapset ovat tärkeämpiä. Ehkä joku vanha papparainen, jolle olisit myös omaishoitaja.

Totta. Tosi surullista, että jo viisikymppisenä on usein tuomittu yksinäisyyteen. Minäkin haluaisin olla jollekin prioriteetti ja rakastettu - vaan ei. 

Vierailija kirjoitti:

Me käydään yhdessä ja erikseen mökillä. Musta on hyvä, että saadaan välillä omaa aikaa joko kotona tai mökillä. Mulle hetket erillään puolisosta tarkoittaa myös paremin nukuttuja öitä: mies kuorsaa ja se kuuluu korvatulppienkin läpi. Meille kummallekaan mökki ei ole mikään ryyppymökki: siellä puuhastellaan kaikkea, tarkkaillaan luontoa, saunotaan ja nautitaan hiljaisuudesta, jota kaupungissa ei ole.

Me ollaan nukuttu jo monta vuotta eri huoneissa niin ei kuorsaukset haittaa

Tabu aihe, mutta kesämökkihän on paikka juopotella. Se on niiden mökkien tarkoitus. Ihan sama onko duunari vai johtaja, tarkoitus on sama, juomat ehkä erit. Mökillä jotain muka puuhastellaan ja syödään paremmin. Niiden oheen kuuluu vahvasti alkoholin juominen. Tämän takia koko mökki-skene ei itseä kiinnosta. Mikään ei ole ahdistavampaa kuin olla keskellä korpea ja katsella toisen juomista. Ensin join itsekin, mutta havahduin siihen ettei tuo ole millään mittapuulla normaalia. Siis että mennään vappuna pihatöihin pitkäksi viikonlopuksi ja juodaan samalla aamusta iltaan olutta, siideriä ja viiniä. Lopetettuani juomisen tajusin, että koko mökkeily on itse asiassa aika tylsää ilman sitä, että sulla on koko ajan täysi viinilasi terassin pöydällä odottelemassa puuhastelun taukoa. 

Vierailija kirjoitti:

Kun sota alkaa suomen kaupungeissa on sullakin hinku mökin rauhaan,suomen kaupungeille käy niinkuin mariuoplille ukrainassa

Niin,paluuta entiseen ei enää ole 2022 helmikuu muutti kaiken kannattaa totutella siihen että välttämättä ei hyvin käy

Itse en malttaisi odottaa että pääsee korpeen mökille. Maaseudun rauha ja yksinkertainen eläminen rentouttaa. Ei televisiota, ei nettiä, ei ihmispaljoutta, ei liikennettä.  Kesäloma ja kaikki viikonloput siellä kunhan alkaa tarkenemaan. Käyn siellä yksinkin jos puolisolla työviikonloppu. 

Mene mukaan. Tee siitä teille yhteinen harrastus, mutta vaadi rajat, miten paljon siellä aikaa vietetään. Ei ole hyvä, että miehesi vetäytyy sinne yksin. 

Kaverini äiti lunasti lapsuudenkotinsa  maaseudulla. Joku minitila. Viettää siellä kesällä kuukausia ja ei anna miehensä tulla sinne ollenkaan. Siis suoraan on kieltänyt. 

Tuo on minusta on inhottavaa miestä kohtaan. Alkoi viettää siellä koko kesän eläkkeelle jäätyään. Nyt hän on jo noin 85-vuotias ja joutuu osallistumaan lapsenlapsen pikkulapsen hoitoon, kun lapsenlapsi ei kykene, kun sillä on Asperger ja pikkulapsen isä häipyi kuvioista lapsen synnyttyä. (Tuo maaseutumökillä viihtyvä itse kertoi kaiken.)  Luulen, että ei enää siis ehdi koko kesää olla mökillä. 

Vierailija kirjoitti:

Itse en malttaisi odottaa että pääsee korpeen mökille. Maaseudun rauha ja yksinkertainen eläminen rentouttaa. Ei televisiota, ei nettiä, ei ihmispaljoutta, ei liikennettä.  Kesäloma ja kaikki viikonloput siellä kunhan alkaa tarkenemaan. Käyn siellä yksinkin jos puolisolla työviikonloppu. 

Meillä kyl on netti,tv juokseva lämmin vesi jne toski sähkökatkojen varalta on myös ulkohuussi

Vierailija kirjoitti:

Välillä voi tehdä ihan hyvää viettää vähän aikaa eri paikoissa. Ongelmia se ei kyllä ratkaise, vaan pitää puhua. Mutta kun on saanut vähän aikaa hengähtää, niin ajatukset on ehkä kirkkaammat ja jaksaa paremmin puhua.

Jos teidän parisuhde on vain siitä mökistä kiinni, niin varmaan keksitte yhdessä sellaisen vapaa-ajan asunnon, mistä molemmat tykkäätte. Vai olisiko kuitenkin kyse siitä, että mies on vähän jäykkä, päättää asioista yksin, ei jousta eikä kuuntele sinun tarpeita? Vai oletteko ehkä vain ajan myötä kasvaneet molemmat eri suuntiin?

Miten te tuollaisen mökin aikoinaan päädyitte hankkimaan? Oliko se joskus teidän yhteinen haave, josta olet kasvanut ulos eri suuntaan, vai oletko koskaan tykännyt siitä?

Miten tiesit että mies on just tollanen kun kuvasit? Me perittiin se mökki muutama vuosi sitten ja mulla on sieltä vain ikäviä muistoja tylyistä appivanhemmista. Ap.

Ryyppääkö kaikki mökillä? Meillä on vain keskiolutta saunajuomaksi tai nuotiomakkaran kyytipojaksi. Viinit ja väkevät ei kuulu mökkeilyymme, eikä kaljallakaan hiprakkaa hankita. Miten sitä päissään luonnosta voisi nauttia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en malttaisi odottaa että pääsee korpeen mökille. Maaseudun rauha ja yksinkertainen eläminen rentouttaa. Ei televisiota, ei nettiä, ei ihmispaljoutta, ei liikennettä.  Kesäloma ja kaikki viikonloput siellä kunhan alkaa tarkenemaan. Käyn siellä yksinkin jos puolisolla työviikonloppu. 

Meillä kyl on netti,tv juokseva lämmin vesi jne toski sähkökatkojen varalta on myös ulkohuussi

Ja helkutisti kirjoja kuten Arto Paasilinnaa ja Päätaloa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sota alkaa suomen kaupungeissa on sullakin hinku mökin rauhaan,suomen kaupungeille käy niinkuin mariuoplille ukrainassa

Niin,paluuta entiseen ei enää ole 2022 helmikuu muutti kaiken kannattaa totutella siihen että välttämättä ei hyvin käy

Ei sodan aikaan pysty olemaan mökillä. Jokaisella on maanpuolustusvelvollisuus. Et voi olla mökillä, vaan pitää olla tukemassa sotataloutta. 

Mökille ei edes pääse, kun bensaa säännöstellään ja julkinenkin kulkee huonosti. 

Miten saat sinne ruokaa. Ruokaa säännöstellään ja kannattaa olla lähellä myyntipaikkoja eli kaupungissa etkä pysty kaupungista hakemaan, jos bensaa säännöstellään. 

Mun isovanhemmat asui 8 km Tampereen keskustasta, mutta sodan aikaan ostivat toiseksi asunnoksi yksiön ihan keskustasta, jotta perheelle saatiin paremmin ruokaa. (Liiken neyhteys sieltä 8 km päästä oli liian hidasta, kun ruokaa tuli jonnekin jakeluun, sillä bussit ei kulkeneet aikataulussa, vaan odottivat, että ne täyttyvät kunnolla. Bensan säästö.) Sodan jälkeen muuttivat takaisin kotiinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sota alkaa suomen kaupungeissa on sullakin hinku mökin rauhaan,suomen kaupungeille käy niinkuin mariuoplille ukrainassa

Niin,paluuta entiseen ei enää ole 2022 helmikuu muutti kaiken kannattaa totutella siihen että välttämättä ei hyvin käy

Ei sodan aikaan pysty olemaan mökillä. Jokaisella on maanpuolustusvelvollisuus. Et voi olla mökillä, vaan pitää olla tukemassa sotataloutta. 

Mökille ei edes pääse, kun bensaa säännöstellään ja julkinenkin kulkee huonosti. 

Miten saat sinne ruokaa. Ruokaa säännöstellään ja kannattaa olla lähellä myyntipaikkoja eli kaupungissa etkä pysty kaupungista hakemaan, jos bensaa säännöstellään. 

Mun isovanhemmat asui 8 km Tampereen keskustasta, mutta sodan aikaan ostivat toiseksi asunnoksi yksiön ihan keskustasta, jotta p

Lisään tähän, että polkupyörällä ei pystynyt menemään, kun siihen ei sodan takia saanut varaosia eikä parempaa pyörää jne. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö se mökki anna tilaa hengittää? Olisi kamalaa, jos olisin sidottu toiseen niin, että meidän pitäisi olla aina yhdessä. 

Ja mökki voi olla ihana paikka myös naiselle. Kannattaa tehdä muutakin kuin maata sohvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käydään yhdessä ja erikseen mökillä. Musta on hyvä, että saadaan välillä omaa aikaa joko kotona tai mökillä. Mulle hetket erillään puolisosta tarkoittaa myös paremin nukuttuja öitä: mies kuorsaa ja se kuuluu korvatulppienkin läpi. Meille kummallekaan mökki ei ole mikään ryyppymökki: siellä puuhastellaan kaikkea, tarkkaillaan luontoa, saunotaan ja nautitaan hiljaisuudesta, jota kaupungissa ei ole.

Me ollaan nukuttu jo monta vuotta eri huoneissa niin ei kuorsaukset haittaa

Lopun alkua.