Lapsi syö salaa kaiken sokeripitoisen huushollista, mikä avuksi?

Jos ruokavalio on sellainen virallisterveellinen eli puuro on veteen keitetty kaurapuuro ja maitona rasvaton maito, niin ehkä lapsi ei vain kykene syömään niin paljon kuin kasvupyrähdys vaatii. Koska makeaa pystyy usein syömään vielä sen jälkeen, kun vatsa tuntuu muuten täydeltä, niin energiavajetta paikataan makealla.

Sokeritauti + murrosiän kasvupyrähdys + opittu tapa. Lääkäri ja aika auttaa.

Meillä on 12 vuotias poika ihan samanlainen, varastaa esim isoveljen säästämiä lauantaikarkkeja. Ja on puhuttu asiasta ja saanut esim pelikieltoa ym toimenpiteitä. Poika on myös lihava, kaikki ruoka maistuu liiankin hyvin. 

Ja itse tehdään ravintorikasta kotiruokaa, poika myös pitää kasviksista ja salaateista, mutta maistuu myös muutkin samallalailla. 

Ongelma on että teemme kotona turhankin hyvää ruokaa kun ruoanlaitto on molempien vanhempien rakas harrastus. Syömme harvoin roskaruokaa koska en itse äitinä pidä siitä. 

Pojalla on ADHD johon myös lääkitys. Lääkäri sanoi että ADHD lapsilla on taipumus lihavuuteen koska aivot haluavat ja etsivät mielihyvää kun niistä mielihyvähormoneista on pula ADHDn aivoissa, ja impulssikontrolli heikkoa; tämä yhdistelmä tekee sen, että lapsi syö liikaa ja rohmuaa sokerisia ja rasvaisia ruokia ja herkkuja. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille kommenteista. Lapsi on hyvä syömään, en tiedä miten hän voisi olla esim nälissään kun syö aina sen verran että nälkä lähtee? Ja ihan normaaleja annoksia, monesti jopa aika reiluja. Rasvaa ja proteiinia saa hyvin, mulla on ymmärrys ravitsemuksesta hyvällä tasolla työni takia. 

Meillä ei ole mitään fanaattista suhtautumista terveelliseen ravintoon, eikä sokeria ole mitenkään demonisoitu. Sanoisin, että ihan tavallinen perhe, mutta aikuisten ymmärrys ravinnosta keskivertoa parempi. Ja leikinomaisesti lapsi saanut tietoa ravinnosta pienestä pitäen, ikätasoon sopivalla tasolla, eikä mitään terveyspaasausta. 

 

Ap

Niin no, sillä on eroa että syökö vatsalaukun täyteen vai että saako siitä ruuasta tarpeeksi kaloreita, vaikka vatsa olisikin täynnä.  

Milloin se sokerinhimo iskee? Onko ruokailusta kulunut vain vähän aikaa vai ennen ruokaa? Joillain on herkkyyttä hiilihydraateille ja hiilaripitoisen ruoan jälkeen verensokeri voi laskea nopeasti. Sitten on heti uudestaan nälkä. Vai onko edellisestä ruoasta liian pitkä aika? 

Mun lapsilla oli tollaista käytöstä muistaakseni joskus 12-13 vuotiaana tai niillä main. Toinen on poika ja toinen tyttö. Itse jotenkin ajattelen nyt jälkeenpäin, että kuului ehkä ikään... Itsekin toimin ton ikäsenä hyvin samoin eli kielletty herkku kiinnosti ja makea. Meillä ei mun lapsuudessa juuri mitään makeaa kotona ollut, joten sekoitettiin esim. Van Houten kaakaota ja sokeria ja toisinaan vielä kaurahiutaleita. Niistäkin jäätiin kiinni ja saatiin sen verran kovasti kuritusta, että jäi sitten salasyönti siihen.

Itse kävin lasten kanssa noista joitain keskusteluja, mutta molemmilla toi tapa napostella salaa jäi sitten kyllä itsekseen pois. Eli ajattelisin niin, että siinä on oma viehätyksensä tuossa salaa syömisessä ja siinä että itse yksinään saa napostella ja toisaalta sokerin vetovoima tuossa vaiheessa.

Toki joillakin toi voi kertoa jostain muusta eli on oire esim. koulukiusaamiseen tai muuhun ja joillekin voi sitten kehittyä syömishäiriö, mutta noi yllä kuvatut on mun kokemus vastaavanlaisesta käytöksestä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ruokavalio on sellainen virallisterveellinen eli puuro on veteen keitetty kaurapuuro ja maitona rasvaton maito, niin ehkä lapsi ei vain kykene syömään niin paljon kuin kasvupyrähdys vaatii. Koska makeaa pystyy usein syömään vielä sen jälkeen, kun vatsa tuntuu muuten täydeltä, niin energiavajetta paikataan makealla.

Tämä tuntuu järkevältä. Päiväkodista lähtien karsitaan suola, rasva ja sokeri (tämä osin sen takia että jotkut vanhemmat valittavat kun lapsi saa kaakaota tai marjajugurttia). Ruoka ei maistu miltään, lapset oppivat viimeistään kouluiässä syömään panineja, roiskeläppiä, energiajuomia, karkkia ja ylipainoa tulee. Ap, uskon kyllä kun kerrot että lapsi on normaalipainoinen, mutta usein vanhemmat eivät "näe" lapsen todellista kokoa. Kaupassa näkee todella nuoria koululaisia syli täynnä epäterveellistä syötävää, jostain nämäkin rahat tulevat. Moni vie lapsen koulusta suoraan pikaruokalaan "välipalalle". Ei ihme että perheissä rahat ovat tiukalla tai lopussa. 

Jos itse saisin valita niin lopettaisin "maksuttoman" kouluruokailun, käyttäisin nämä rahat vaikka avustajiin tai terveydenhuoltoon, ja pakkaisin lapselle eväät. Kaikki kunnia keittäjille, he tekevät parhaansa tiukassa tilanteessa mutta aika tylsäksi työnkuva on muuttunut kun mitään ei saa itse tehdä, lämmittää vain. Koska nykyään kouluruoka ei pidä nälkää, ei edes niillä jotka sen käyvät syömässä. Sad but true. 

Ap, jos teillä ei ole rahasta tiukkaa niin voit ostaa kotiin terveellistä ja hyvän makuista ruokaa. Meillä ei ole koskaan ollut karkkipäivää mutta joka päivä jokin pieni makea jälkkäri. Välillä teini (myös normaalipainoinen) herkuttelee vähän enemmän. Meillä ei ole käytetty rasvattomia tai kevyttuotteita mutta toisaalta ei lotrata kuohukermallakaan. Jos lapsi on muuten terve niin uusiin tapoihin tottuminen vie aikaa. Jos terveellinen ruoka on koko ajan tapetilla niin lapsi saattaa myös kapinoida, murrosikä voi olla alullaan. Kannattaa ehkä vain tehdä niitä muutoksia eikä selittää joka asiaa auki. 

Meillä on nuori sanonut että ei pidä tummasta pastasta tai ruisleivästä niin en näitä laita, muitakin kuitupitoisia leipiä löytyy ja pasta saa olla durumvehnää. Puurot sen sijaan maistuvat, laitan aina puolet tai kokonaan maitoa nesteeksi, vähän puurosta riippuen. Makkaraa syödään kerran viikossa ja pinaattiletut ja kasvissosekeitto maistuvat kasvisruokana. Kastikkeisiin (kana, liha) laitan vaihdellen sipulia, porkkanaa, kesäkurpitsaa, herneitä, parsakaalia, bataattia ja ruokakermaa tai kookosmaitoa. Kalaa syödään kerran viikossa, voisi syödä useamminkin, mutta on nykyään tosi kallista. 

Ap kirjoitti, että välipalana pähkinää, hedelmää tai maustamatonta jogurttia. Kuulostaa riittämättömälle kasvavalle lapselle. Lapsen on vaikeaa syödä tuollaista riittävästi että esim. koulun jälkeen lähtisi nälkä. 

Ap kirjoittaa tietävänsä ravitsemuksesta, mutta ei siltä vaikuta. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 12 vuotias poika ihan samanlainen, varastaa esim isoveljen säästämiä lauantaikarkkeja. Ja on puhuttu asiasta ja saanut esim pelikieltoa ym toimenpiteitä. Poika on myös lihava, kaikki ruoka maistuu liiankin hyvin. 

Ja itse tehdään ravintorikasta kotiruokaa, poika myös pitää kasviksista ja salaateista, mutta maistuu myös muutkin samallalailla. 

Ongelma on että teemme kotona turhankin hyvää ruokaa kun ruoanlaitto on molempien vanhempien rakas harrastus. Syömme harvoin roskaruokaa koska en itse äitinä pidä siitä. 

Pojalla on ADHD johon myös lääkitys. Lääkäri sanoi että ADHD lapsilla on taipumus lihavuuteen koska aivot haluavat ja etsivät mielihyvää kun niistä mielihyvähormoneista on pula ADHDn aivoissa, ja impulssikontrolli heikkoa; tämä yhdistelmä tekee sen, että lapsi syö liikaa ja rohmuaa sokerisia ja rasvaisia ruokia ja herkkuja. 

Usein ADHD:ssa on se ongelma, että ADHD lääkitys vähentää sitä ruokahalua, näläntunne lähes katoaa. Osa lapsista joutuu tauottamaan lääkitystä, että se ei vaikuttaisi kasvukäyriin.

Lapsena kyllä makeanhimo oli, aikuisenakin suklaa maistuu.

Vierailija kirjoitti:

Ap kirjoitti, että välipalana pähkinää, hedelmää tai maustamatonta jogurttia. Kuulostaa riittämättömälle kasvavalle lapselle. Lapsen on vaikeaa syödä tuollaista riittävästi että esim. koulun jälkeen lähtisi nälkä. 

Ap kirjoittaa tietävänsä ravitsemuksesta, mutta ei siltä vaikuta. 

Tykkää siis tehdä välipalaksi kunnon jogurtin, jossa on banaani plus reilusti pähkinöitä. On aika pienikokoinen ja ennemmin hoikka kuin yhtään ylipainoinen. Toisena päivänä ottaa kaksi ruisleipää jossa päällä levitettä, juustoa, kinkkua ja jotain vihannesta. Joinakin päivinä yksi leipä, hedelmää, jogurttia. Usein tuo jogurtti on meillä turkkilaista, eli on tuhtia. Kovaa rasvaa joo, mutta hyviäkin syödään meillä reilusti kalan, oliiviöljyn ja pähkinöiden muodossa. 

Ei meillä terveellisestä ruuasta paasata, eikä herkkuja demonisoida. Tyttö tykkää myös puuroista, kaurapuuron keitän maitoon ja tykkää laittaa siihen lisäksi marjoja, mantelilastuja, raejuustoa. 

Pastaan lorautan todella reilusti oliiviöljyä, ja muutenkin käytän sitä ruokiin reilulla kädellä. Uskallan väittää, että ravinto ei ainakaan liian vähäkalorista ole. Ja lapsi on aina ollut hyvä syömään. Voisin kyllä koittaa ehdottaa syömään enemmän ruokaa kerralla, ottaa vaikka kuukauden testijakson tuota ja katsoa mitä käy. 

Kiitos yhä kaikille kommenteista! 

Pitää myös ottaa toi keskustelu, että löytääkö itse mitään kohtaa missä sitä sokeria erityisesti tekee mieli. Itse kun mietin, niin silloinhan se tapahtuu kun ollaan vielä töissä, tai harrastuksissa, eli on yksin kotona. 

Ap

106/ 

Tai sitten ei kannata tehdä siitä numeroa. Toki asioista voi keskustella, mutta itse en kokenut että se olisi muuttanut mitään. Tänä päivänä varmaan olisi laittanut tyrkylle jotain nykypäivän semisokerista eli protskupatukkaa tai muuta, joka olisi korvannut karkki-/jäätelö-/tmv.napostelun. 

Itse esikoisen kanssa tein tässä ns. tikusta asiaa ja nyt tytön kanssa ottanut rennommin samanlaisen käytöksen, ja koen, että tämä on nyt parempi toimintatapa. Mutta, kuten todettu, tämä vain mun kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap kirjoitti, että välipalana pähkinää, hedelmää tai maustamatonta jogurttia. Kuulostaa riittämättömälle kasvavalle lapselle. Lapsen on vaikeaa syödä tuollaista riittävästi että esim. koulun jälkeen lähtisi nälkä. 

Ap kirjoittaa tietävänsä ravitsemuksesta, mutta ei siltä vaikuta. 

Tykkää siis tehdä välipalaksi kunnon jogurtin, jossa on banaani plus reilusti pähkinöitä. On aika pienikokoinen ja ennemmin hoikka kuin yhtään ylipainoinen. Toisena päivänä ottaa kaksi ruisleipää jossa päällä levitettä, juustoa, kinkkua ja jotain vihannesta. Joinakin päivinä yksi leipä, hedelmää, jogurttia. Usein tuo jogurtti on meillä turkkilaista, eli on tuhtia. Kovaa rasvaa joo, mutta hyviäkin syödään meillä reilusti kalan, oliiviöljyn ja pähkinöiden muodossa. 

Ei meillä terveellisestä ruuasta paasata, eikä herkkuja demonisoida. Tyttö

Ota samalla keskustelu, miksei se tottele sääntöjä? Jos on sanottu, että sokereita ei kaapista syödä, silloin niitä ei syödä vaikka kuinka tekisi mieli. Kyllä tuon ikäisen täytyy osata sen verran hillitä mielihalujaan, ei se mikään kaksivuotias ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap kirjoitti, että välipalana pähkinää, hedelmää tai maustamatonta jogurttia. Kuulostaa riittämättömälle kasvavalle lapselle. Lapsen on vaikeaa syödä tuollaista riittävästi että esim. koulun jälkeen lähtisi nälkä. 

Ap kirjoittaa tietävänsä ravitsemuksesta, mutta ei siltä vaikuta. 

Tykkää siis tehdä välipalaksi kunnon jogurtin, jossa on banaani plus reilusti pähkinöitä. On aika pienikokoinen ja ennemmin hoikka kuin yhtään ylipainoinen. Toisena päivänä ottaa kaksi ruisleipää jossa päällä levitettä, juustoa, kinkkua ja jotain vihannesta. Joinakin päivinä yksi leipä, hedelmää, jogurttia. Usein tuo jogurtti on meillä turkkilaista, eli on tuhtia. Kovaa rasvaa joo, mutta hyviäkin syödään meillä reilusti kalan, oliiviöljyn ja pähkinöiden muodossa. 

Ei meillä terveellisestä

Ota samalla keskustelu, miksei se tottele sääntöjä? Jos on sanottu, että sokereita ei kaapista syödä, silloin niitä ei syödä vaikka kuinka tekisi mieli. Kyllä tuon ikäisen täytyy osata sen verran hillitä mielihalujaan, ei se mikään kaksivuotias ole.

Ai niin kuin me aikuisetkin osataan? Ympärilleen kun katselee, niin kukaan ei taida hallita mielihalujaan. Helpompaa on, kun kaapissa ei ole mitään haluttavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä adhdtyttö tekee tuota. Ei vaan voi vastustaa houkutusta.

Tein myös samaa, liittynee energiatason laskuun ja stimulaation tarpeeseen. Toisaalta myös murrosikäiset syö ihan älyttömästi. t: adhd

Minä olin liikkuva lapsi, söin kyllä kaiken muun makean mutten sokeria. Äiti leipoi kovasti, mutta en niitä paljoa syönyt, mutta muuten meni. Olin silloin hoikka ja olen vieläkin 

Mä olin lapsena tuollainen. Olin tosi nirso ja huono syömään, ruoan syöminen siis oikeasti teki pahaa. Aikuisena löytyikin sitten monenlaisia yliherkkyyksiä ja suolistosairaus, joka ehkä jo silloin oireili huonona olona tiettyjen ruokien syömisestä. Mutta ilmeisesti olin energiavajauksinen ja nälkäinen lapsi, koska söin aivan kaiken makean mitä suinkin löysin ja minut saattoi yllättää suu täynnä sokeripaloja.

Nyt tämä on kääntynyt hassusti toisinpäin, kun vanhempani sairastui muistisairauteen ja hän tekee täsmälleen samaa. Kun toisen vanhemman silmä välttää, hän koluaa kaapilla ja työntää suun ja taskut täyteen mitä tahansa vähänkin makeaa, ja kuljettelee niitä piiloihin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 12 vuotias poika ihan samanlainen, varastaa esim isoveljen säästämiä lauantaikarkkeja. Ja on puhuttu asiasta ja saanut esim pelikieltoa ym toimenpiteitä. Poika on myös lihava, kaikki ruoka maistuu liiankin hyvin. 

Ja itse tehdään ravintorikasta kotiruokaa, poika myös pitää kasviksista ja salaateista, mutta maistuu myös muutkin samallalailla. 

Ongelma on että teemme kotona turhankin hyvää ruokaa kun ruoanlaitto on molempien vanhempien rakas harrastus. Syömme harvoin roskaruokaa koska en itse äitinä pidä siitä. 

Pojalla on ADHD johon myös lääkitys. Lääkäri sanoi että ADHD lapsilla on taipumus lihavuuteen koska aivot haluavat ja etsivät mielihyvää kun niistä mielihyvähormoneista on pula ADHDn aivoissa, ja impulssikontrolli heikkoa; tämä yhdistelmä tekee sen, että lapsi syö liikaa ja rohmuaa sokerisia ja rasvaisia ruokia ja herkkuja. 

ADHD-lapset eivät tyypillisesti ole lihavia, ja aika moni unohtaa syödä kunnolla. Satunnaisella karkilla ei liho jos muuten ei syö riittävästi. Lisäksi jos on lääkitys käytössä, se vähentää ruokahalua entisestään.

Mulla oli myös salasyöntivaihe suurinpiirtein samoja ikiä. Ostin harva se päivä lähikaupasta perheemme tilille puoli litraa mansikkajäätelöä ja paketin täytekeksejä. Söin ne heti lukkojen takana kotiin tultuani. Tyhjät pakkaukset piilotin roskikseen alimmaiseksi. Olin laiha.

Yhä edelleen söisin mieluummin makeaa ja herkkuja, mutta tiedän myös, että jos syö tarpeeksi tavallista, täysipainoista riokaa, ei herkkuja niin tee mieli. Suosittelen perheen yhteisiä ruokailuja säännöllisiin aikoihin ja kaikkineenkin viittä, kuutta ateriaa päivässä.- Nyt olen lihava.

Minkä ikäinen lapsi? Itse söin ala-asteen loppuluokilla muun muassa paljaita sokeripaloja, kun olivat niiiiiin hyviä. No, tätä nykyä olen normaalipainoinen ja semiliikunnallinen ja liiallinen imelyys suorastaan ällöttää. Jos syö muutakin ruokaa (ei puutostiloja) ja kasvaa normaalisti (ei kerry ylimääräistä painoa), en huolestuisi liikaa. Saattaa nimittäin olla ihan ikävaihe, josta kasvaa ohi. Toki jos muu ruoka ei maistu ja painoa kertyy, niin ehkä kouluterkkari osaa ohjata ammattilaiselle?