Ei olla ostettu ekaluokalaiselle älypuhelinta eikä anneta pelata kuin 1-2 h viikossa
Mitään haittavaikutuksia en ole älypuhelimettomuudesta vielä löytänyt. Päinvastoin, lapsi lukee paljon, leikkii ja ulkoilee eli tekee ihan tavallisia 7-vuotiaan juttuja. Ei mangu katsoa telkkaria tai pelata pelejä joka päivä, koska ei olla opetettu rajattomuuteen niiden suhteen. On iloinen viikonlopun pelihetkestään ja tekee myös pieniä kotiaskareita kuten pitää huoneensa järjestyksessä, jotta saa pelata 1 h lisäksi jopa tunnin pidempään.
Olen sitä mieltä, ettei pienten lasten tulisi omistaa ollenkaan älypuhelimia ja isompienkin sometilien käyttöä tulisi rajoittaa. Lapsi ei tee yhtään mitään somella. Internetiä voi käyttää valvotusti koulussa tai vanhempien kanssa tiedonhakuun. Myös pelaamista pitäisi rajoittaa, sillä se vie aikaa kaikelta muulta oppimiselta, niin liikunnalliselta, sosiaaliselta kuin muultakin oppimiselta. Lapsista tulee passiivis(aggressiivis)ia kyttyräselkiä, kun niille annetaan luuri kouraan ja vapaa pääsy pelikonsolille ja internetiin.
Mitä mieltä olette? Uskaltaisitteko kokeilla tätä protokollaa omanne kohdalla?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Erittäin järkevää.
Suomessa puhelimet annetaan lapsille poikkeuksellisen nuorina.
Miksiköhän ne annetaan, kun kyse on kuitenkin aikuisen päätöksestä? Eihän lapsen nyt voida antaa tuollaista päättää. Ja kyllä puhelin voi olla, mutta miksi niille annetaan esim. iPhone jolla pääsee nettiin ja pelaamaan?
Pohjois-Karjalassa joka viiden poika on saanut ADHD -diagnoosin!!!
Syynä pidetään kännyköitä, jotka saavat lapsille ongelmia aivoihin. Vähän kai niinkuin ylirasitusta se jatkuva somettaminen ja pelit.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin järkevää.
Suomessa puhelimet annetaan lapsille poikkeuksellisen nuorina.
Ei sen nuorempana kuin muuallakaan länsimaissa
Mutta tietenkin tähän tulee ne perinteiset vasta-argumentit eli
-jos et osta älypuhelinta, lastasi aletaan kiusata
-jos et osta älypuhelinta, lapsesi ei kuulu enää joukkoon
-jos et anna pelata enemmän, lapsesi ei opi englantia
-jos et anna pelata enemmän, lapsesi ongelmanratkaisukyvyt eivät kehity
-jos et anna älylaitteita, lapsestasi ei tule diginatiivia eikä hän pärjää opinnoissaan eikä työelämässä kuten muut, jotka kirjoittavat 100 sanaa minuutissa pelkillä peukaloillaan
Mun lapsi on vasta 5-vuotias, mutta ei ole koskaan käyttänyt puhelinta tai tablettia. Pelannut vain perinteisiä lautapelejä. Telkkarista katsoo Pikku kakkosen. Muita ohjelmia ei ole oikeastaan katsellut.
Oltiin viikonloppuna yhdissä juhlissa, joissa oli myös lapsia neljästä kymmeneen vuoteen. Kaikki muut lapset pelasivat suurimman osan aikaa puhelimilla ja kommunikoivat sujuvasti englanniksi. Ihmettelin tätä niin vanhemmat sanoivat, että pelaavat ja katsovat ohjelmia englanniksi. Hetken mietin, että onko mun lapsi nyt jotenkin jäänyt jostakin jälkeen, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että taitaa enemmänkin olla etu hänelle. Lapseni sitten väritteli värityskirjaa kun muut pelaili. Muut vanhemmat päivittelivät kuinka heidän lapset ei jaksaisi keskittyä mihinkään väristyskirjaan noin pitkään. No ei kai kun älypuhelimet pilaa keskittymiskyvyn lapsilla.
10 ja 12v lapset käyttävät älyluureja vain viikonloppuisin isänsä luona. Kotona tablettia satunnaisesti, konsolipelailua kavereiden luona sillointällöin. Omina puhelimina kello- ja näppäinpuhelin. Käyvät isoa koulua suuren kaupungin keskustassa eikä koskaan ole ollut kiusaamista tms haittaa älyluurittomuudesta. Eikä tarvitse vääntää ruutuajoista, tvtäkin katsovat satunnaisesti. Fiksuja liikunnallisia lapsia.
Kyllä lapsemme on myös välillä uskaltanut kyseenalaistaa peliaikansa, mutta perustelut ovat ilmeisesti olleet niin hyvät, että on tyytynyt siihen, mitä päätimme. On myös kysynyt välillä, milloin saa oman puhelimen, koska joillakin kavereilla jo on, mutta mitään kilareita ei tämän suhteen ole vedetty. Aikuisten pitää vetää rajat ja mielestäni meidän omamme eivät ole mitenkään kohtuuttomat tai merkki autoritaarisesta vanhemmuudesta. ap
En tajua, mitä tuo "pelaaminen" tarkoittaa.
Mitä vähemmän ruutuaikaa älylaitteilla on sitä vähemmän aivot tottuvat ärsyketulvaan. Tästä seuraa hyviä asioita, kuten se, että lapsi toisinaan jopa unohtaa viikoittaisen peliaikansa ja jättää sen käyttämättä, kun muut asiat ovat mukavampia kuin pelaaminen. ap
Vierailija kirjoitti:
En tajua, mitä tuo "pelaaminen" tarkoittaa.
Meillä on tabletilla pelattu n. 4-5-vuotiaasta alkaen Ekapeliä eli siinä opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan, Pikku Kakkosen sovelluksen pelejä ja nyt opettelee vierasta kieltä toisen maan oman "Pikku Kakkosen" sovelluksella pelaamalla vähän samantyylisiä pelejä tai katsomalla videoita, lisäksi meillä on siinä matikkapeli, yksi sellainen lasten logiikka"koodaus"peli ja Möllit, jota voi pelata vanhemman kanssa. Ap
Olette viisaita vanhempia. Lasten kuuluu leikkiä ja ulkoilla vapaa ajalla eikä olla älypuhelimessa.
Lasten kielellinen kehitys voi viivästyä jos älylaitteet annetaan käteen liian varhain, ei rajata niiden käyttöä EIKÄ RAJATA OMAA ÄLYLAITTEEN KÄYTTÖÄ! Eli kun vanhempien vuorovaikutus ihan pienenkin vauvan kanssa on olematonta, sillä luodaan jo pohja muun muassa kielen kehityksen viivästymiselle/haasteille. Siihen kun lisätään päälle vielä lapsen oma ruutuaika mahdollisesti vieraskielisen materiaalin parissa, niin lopulta se lapsi ei puhu enää mitään kieltä kunnolla.
Juuri näin. Omat lapset elivät aikana kun älypuhelimet tulivat. Ovat sanoneet monta kertaa jälkeenpäin, että lapsuus loppui siihen kun puhelimet muuttuivat. Ja tämä silti vaikka eivät pelanneet ja oli hevosharrastus tunteja päivässä (meillä oma talli).
Mutta kaverit, kommunikointi ja kaikki muuttui heidän mielestään huonommaksi
Viisaat vanhemmat , onneksi vielä näitäkin on . Some ja pelit on turmioksi lapsille ja nuorille.
Minä koukutuin 1990-luvun lopussa jo Windowsin tietokoneohjelmiin kuten Solitaire, Miinaharava, Paint ja Word. Onneksi lykkäsin älypuhelimen hankintaa oman surkean rahatilanteeni vuoksi siihen asti kunnes täytin 25 v. Luultavasti moni asia olisi kohdallani mennyt vielä enemmän päin mäntyä, sillä nettiin olin koukuttunut jo niin pahasti, että tietokoneella vietin suurimman osan ajasta, kun olin kotona. Sentään en saanut sitä raahattua siihen aikaan mukaan pihalle, niin oli sentään jotain ruutuvapaatakin aikaa.
Eli voin hyvin ymmärtää, miksi älylaitteet ovat pilanneet niin monen lapsen ja nuoren elämän tänä päivänä.
Olet oikeassa.
Valitettavasti itse olen kaukana täydellisestä kasvattajasta.
Meillä on se onni, että lapsi itse ei kauheasti edes muista puhelintaan. Olemme paljon ulkona, siellä ei ole laitetta mukana.
Sisällä sen sijaan luetaan, pelataan lautapelejä ja tehdään yhdessä kotitöitä sekä ruokaa, joten harvassa ovat ne kerrat kun lapsi muistaa kännykän.
Välillä ystävät soittelevat. Lähinnä viikonloppuisin, ja puhuvat videopuhelua keskenään. Sitä en haluakaan rajoittaa, koska meillä on kymmenien kilometrien matkat joka suuntaan, eikä aina pysty viemään lasta näkemään ystäviään.
Vierailija kirjoitti:
Viisaat vanhemmat , onneksi vielä näitäkin on . Some ja pelit on turmioksi lapsille ja nuorille.
No ei ole.On olemassa myös kohtuus ,jos elämässä on muutakin kuin pelaaminen ja some, niistä ei ole kuin hyötyä ja iloa.
Ei pidä demonisoida turhaan asioita.
Vierailija kirjoitti:
En tajua, mitä tuo "pelaaminen" tarkoittaa.
Meillä ainakin pelaaminen tarkoittaa niitä pelejä, mitä netistä löytyy.
Pikku Kakkosen peleistä muotipeleihin, joissa sisustetaan, puetaan tai meikataan. Tai ajetaan kilpaa tai mitä ikinä mielikuvitus onkaan kehittänyt peleiksi.
Meillä ainakin lapsi asentaa useampia päivittäin luuriinsa. Minulle tulee jokaisesta ilmoitus sähköpostiin.
Erittäin järkevää.
Suomessa puhelimet annetaan lapsille poikkeuksellisen nuorina.