Mikä tuo korona oikeudenkäynti on oikein mikä on meneillään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö tapauksia, joissa henkilö ei ole ottanut rokotetta, mutta sairastaa "long covidia"? En minä ainakaan tunne ainuttakaan.

Sairastin koronan rokottamattomana 2021. Pari viikkoa kipeä ja voimaton olo, sen jälkeen ei mitään. Olen mm. opiskellut uuden ammatin sen jälkeen.

Ylipainoinen nelikymppinen

 

Minä olen 65 v. ylipainoinen, ei sairauksia, kolme rokotetta ottanut, en ole sairastanut koronaa.

Odottelen mielenkiinnolla seuraavaa pandemiaa. Se on varmaan H5N1. Iskeekin sitten lapsiin ja nuoriin. Eiköhän nämä jep-tyypit taistele rokotteesta muiden mukana. Ehkä voitaisiin kirjata kantaan, että eivät halua rokotteita. Saavat sitten viimeisenä, jos riittää.

 Epidemian kulku ja tehohoidon

kapasiteetin lisääminen

Suomessa epidemia kiihtyi voimakkaimmin

vuoden 2020 maaliskuun lopussa ja huhtikuun

alussa. Laboratoriokokein testattujen tartunto-

jen kokonaismäärä epidemian alusta kesäkuun

loppuun mennessä oli 7 262 tapausta. Testaus-

määrät ovat moninkertaistuneet keväästä, joten

luku ei ole vertailukelpoinen syksyn lukujen

kanssa. Ensimmäinen potilas tuli tehohoitoon

16.3.2020. Suurin tehohoidon kuormitus ajoit-

tui viikolle 15 (6.12.4.), jolloin yhtäaikaisesti

hoidettiin 83:a potilasta.

Teho-osastoilla oli ennakoitu potilasmäärän

kasvavan edelleen, mutta näin ei käynyt, mitä

ilmeisimmin voimakkaiden yhteiskunnallisten

rajoitustoimien vuoksi. Epidemian vaikutukset

jakautuivat koko maan osalta hyvin epätasai-

sesti. Suurin tehohoidon kuormitus kohdistui

HUS:n sairaaloihin. Kaikkien erityisvastuu-

alueiden teho-osastoilla kuitenkin hoidettiin

COVID-19-potilaita (KUVA 1).

Kesäkuun loppuun asti ulottuvassa tarkas-

telussa teho-osastoilla toteutui 293 erillistä

hoitojaksoa. Osastojen kirjausten mukaan

teho-osastoilla hoidettiin yhteensä 227 nukleii-

nihapon osoitustestillä (PCR) varmennettua

SARS-CoV-2-positiiviseksi varmennettua po-

tilasta. Hoitojaksojen määrä on suurempi kuin

yksittäisten potilaiden määrä, koska potilaita

jouduttiin siirtämään osastojen välillä, kun ka-

pasiteetin lisäämiseksi perustettuja väliaikaiste-

ho-osastoja perustettiin.

Useimmissa sairaanhoitopiireissä tehohoi-

don kapasiteetin lisäämiseksi jouduttiin aja-

maan alas elektiivistä kirurgiaa. Näin voitiin

vapauttaa sekä potilaspaikkoja teho-osastoilta

että hoitajia leikkausosastoilta ja heräämöistä

teho-osastoille. Leikkaussalien ja heräämö-

Useimmissa sairaanhoitopiireissä tehohoi-

don kapasiteetin lisäämiseksi jouduttiin aja-

maan alas elektiivistä kirurgiaa. Näin voitiin

vapauttaa sekä potilaspaikkoja teho-osastoilta

että hoitajia leikkausosastoilta ja heräämöistä

teho-osastoille. Leikkaussalien ja heräämö jen hoitajien perehdyttämiseksi tehohoitoon

käynnistettiin toimia useissa sairaaloissa. Näi-

den toimien myötä leikkaussalitoimenpiteiden

määrä pieneni kevään aikana merkittävästi.

KUVASSA 2 esitetään Suomen leikkaustoi-

minnan laatutietokannan tietoihin perustuva

kuvaaja leikkausmääristä. Sairaaloille lähetetyn

erillisen kyselyn mukaan tehohoitoon perehdy-

tettiin 1 488 hoitajaa, joista 663 toimi sairaan-

hoitajan tehtävissä teho-osastoilla. Avustavina

hoitajina toimimaan perehdytettiin 483 hoi-

tajaa. Heistä 114 työskenteli teho-osastoilla.

Perehdytyksen kesti keskimäärin viikon. Luvut

saatiin kaikista yliopistosairaaloista ja yhdek-

sästä viidestätoista keskussairaalasta.

Tehohoitokapasiteetin lisäämiseksi useissa

sairaaloissa perustettiin tilapäisiä teho-osasto-

ja leikkaussalien yhteydessä oleviin tiloihin:

useimmiten heräämöihin, osin myös varsinai-

siin leikkaussaleihin. Tehohoidon koordinoi-

valle toimistolle toimitettiin tietoa käytettä-

vissä olevasta tehohoitokapasiteetista. Vajaan

kuukauden kuluessa epidemian alusta pystyt-

tiin kaksinkertaistamaan tehohoitokapasiteetti

koko Suomessa, eikä kapasiteetin riittämättö-

myys muodostunut reaaliseksi uhkakuvaksi.

HUS-alueella, jonka potilasmäärä oli suurin,

lähestyttiin epidemian vaikeimmassa vaiheessa

tilannetta, jossa oman alueen kapasiteetti uh-

kasi täyttyä (KUVA 3)

Ei se korona nyt ikinä sitten tarttunutkaan. Eipä tartu mikään. Ei edes pinkki vaikka melkoinen Rölli olenkin.

Tullu Appurainen

STM valmistelivat suunnitelmia potilaskuor-

man tasaamisesta muiden sairaanhoitopiirien

teho-osastoille, jos tilanne olisi tätä vaatinut.

Enimmillään tehohoitopaikkojen määrä koko

Suomessa oli huhtikuun puolivälissä kapasi-

teetin lisäämisen jälkeen 481 paikkaa. Näistä

käytössä oli kuitenkin vain 203 (42 %), sillä

tuolloin elektiivisten tehohoitopotilaiden mää-

rä väheni 8 % ja muusta syystä tehohoidossa

olleiden potilaiden määrä 22 % verrattuna edel-

lisvuoden vastaavaan ajankohtaan.

Huhtikuun puolivälin jälkeen COVID-

19-tehohoitopotilaiden määrä alkoi tasaisesti

vähentyä, ja tehohoitokapasiteettia ryhdyttiin

nopeasti pienentämään. Kesän ajan Suomessa

hoidettiin vain yksittäisiä COVID-19-potilaita

teho-osastolla. Tämän artikkelin tarkastelujak-

so päättyi 30.6.2020.

Potilaat

Potilaiden perussairaudet, ikä, sukupuoli, pai-

noindeksi, sairauden vaikeus teho-osastolletu-

lovaiheessa, annetut peruselintoimintojen tu-

kihoidot, tehohoidon kesto ja kuolleisuus esite-

tään TAULUKOISSA 1 ja 2. Suomen teho-osastoilla

hoidettujen COVID-19-potilaiden keski-ikä oli

57 vuotta. Potilaista 55 % oli alle 60-vuotiaita.

Selvä enemmistö (68 %) oli miehiä.

Tehohoidon tiedonkeruussa potilaiden

kroonisten sairauksien esiintyminen kartoi-

tetaan käyttämällä Charlson comorbity index

(CCI) -luokittelua ja tehohoidon ennustemalli-

en käyttämää jaottelua (4). COVID-19-potilai-

den yleisimmät krooniset sairaudet olivat dia-

betes ja krooniset keuhkosairaudet. Vailla mer-

kittäviä kroonisia sairauksia oli 40 % potilaista.

Tehohoidetuista potilaista 88 % oli ylipainoisia

(painoindeksi > 25 kg/m2) ja 50 % lihavia (yli

30 kg/m2).

Tehohoidon tietojoukkoon kuuluu myös

WHO:n luokituksen mukainen toimintakyky-

arvio. Hoidetuista potilaista 82 %:n toiminta-

kyky oli arvioitu normaaliksi. Toisaalta vähin-

tään lieväksi määriteltyjä rajoitteita oli 18 %:lla

potilaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rokotetut soittavat täällä suutaan ja rokottamattomien kommentit ovat suurimmalta osin asiallisia ja perusteltuja.

Nyt taisi kalikka kalahtaa rokottamattomia haukkuvien nilkkaan ja koska se yksi sana "anteeksi", on niin vaikea lausua- sen sijaan syytellään trolleiksi ja ties miksi.

Ottaako koville myöntää olleensa väärässä?

 

 

Ei mun tarvitse keltään pyytää anteeksi kun en ole ketään pakottanut tekemään asioita jotka jokainen sai päättää ihan itse. Se mihin uskoo on jokaisen oma valinta.

Painostaminenkin on yksi väkivallan muoto, kuten myös eristäminen.

En ole myöskään painostanut tai eristänyt ketään.

Vierailija kirjoitti:

Sekin oli jännä, että ennen covid-pandemiaa otetuista verinäytteistä 40%:sta löytyi vasta-aineita covidiin. Ainakin kaksi toisistaan riippumatonta tutkimusryhmää tekivät löydöksen. Lisärahoitusta jatkotutkimukselle eivät saaneet. 

Minä luin näistä löydöksistä. Jännää ei ollut löydökset, vaan se, että niistä oltiin mediassa hiljaa. Media katsoi tehtäväkseen lietsoa paniikkia, kun tuo tieto laajasti tavoitettuna olisi päinvastoin ollut rauhoittava.

Löydös ei siksi ole yllättävä, koska puolustus toimii niin. Jos saat vastustuskykyä yhdelle virusperheen jäsenelle, niin vastustuskykysi aktivoituu ja toimii useimmiten myös toistakin vastaan, tai lieventää oireet matalalle tai olemattomalle tasolle. Yleensä pintaproteiinirakenteissa, jotka tarttumisesta vastaa, on paljon samankaltaisuuksia, jotka elimistö sitten kykenee tunnistamaan "osittaiskuvastakin". Koronavirus on saanut nimensä nimensä nimenomaan pintakerrosrakenteensa muodon perusteella.

Samalla kun media olisi tiedottanut näkyvästi, laajasti ja toistuvasti tuota tutkimustulosta, se olisi samalla voinut kirjoittaa, että ihan joka vuosi aiemminkin täällä meillä on normiflunssaa aiheuttavia eri koronaviruksia kiertänyt useita. Joka vuosi. Ennen covid19-nimiseksi nimitettyä. Ja on yhä edelleen. Korona-yleisnimityksen alla siis kiertää ne muutkin koronavirustavisflunssat. Veisi hurjat tutkimusresurssit erottaa nämä toisistaan.

Panikoivimmat ihmiset usein luulee vieläkin, että ovat sairastuneet pandemia-virukseen, vaikka se olisikin ihan tavisflunssa. Jonka on voinut sairastaa kymmeniä kertoja aiemmin vuosien aikana.

Testit on epäluotettavia, koska herkkyys on luokkaa, jossa tunnistus voi perustua pelkkään viruksen osaan, joka antaa tulokseksi positiivisen diagnoosin. Myös virusperheen toisten jäsenten yhtenevistä rakennusosista. Myös viruksenosista, jotka itsessään ei voisi tautia edes aiheuttaa jouduttuaan hengityksen mukana ympäristöstä elimistöön.

Valtio taitaa hävitä.

Hoito teho-osastoilla ja kuolleisuus

COVID-19-potilaiden tehohoitojakso kesti

keskimäärin 11 vrk. Osan potilaista yhtäjaksoi-

nen tehohoito jakautui useammalle eri osastol-

le. Jos tällainen hoitojaksoketju lasketaan yhte-

nä tehohoitojaksona, oli kaikkien tehohoitojak-

sojen keskimääräinen pituus 14 vrk. Potilaista

12 %:n tehohoito kesti yli 30 vrk. Pisimmät

hoitojaksot kestivät jopa 90 vrk. Hoitojaksojen

pituuksien jakauma oli vino. Tehohoidossa ol-

leista potilaista 67 % tarvitsi hengityslaitehoi-

toa ja 10 % munuaiskorvaushoitoa.

Kaikkialla Suomessa tehohoitoa tarvinneet,

laboratoriokokein varmennetut ja epäillyt

COVID-19-potilaat hoidettiin teho-osastoilla

joko yhden hengen huoneissa tai kohortoituinaerilleen muista tehopotilaista. THL:n ja paikal-

listen suositusten mukaan potilaita hoidettiin

kosketus- ja ilmaeristyksessä (5). Hoitohenki-

lökunta suojautui virukselta käyttämällä poti-

lashoidossa suojakäsineitä, hengityssuojaimia

(FFP2 tai FFP3), visiirejä, päähineitä sekä suo-

jatakkeja tai -esiliinoja. Keväällä esiintyi huolta

suojavarusteiden riittävyydestä, kriittistä pulaa

ei kuitenkaan tullut. Puutteita muistakaan väli-

neistä ja lääkkeistä ei raportoitu.

Suomen Anestesiologiyhdistyksen toimek-

siannosta Maailman terveysjärjestö WHO:n

kansainvälisen COVID-19-potilaita koskevan

suosituksen pohjalta laadittiin kansallinen

suositus (6,7). Suosituksessa annettiin kansal-

lisia linjauksia tehohoidon aloittamisaiheista,

hengityksen tukihoitojen toteuttamisesta ja

linjauksia nestehoidosta. Tehohoidossa ei suo-

sitettu kokeellisten lääkehoitojen käyttämistä

tutkimusten ulkopuolella.

Suomessa teho-osastolla hoidetuista poti-

laista 15 % menehtyi tehohoidon aikana. Kuol-

leisuus lisääntyi ikäryhmittäin. Tietoa selviyty-

misestä sairaalasta kotiutumisen jälkeen on tätä

kirjoitettaessa vasta niukasti. Hengityslaitehoi-

dossa olleiden potilaiden tehohoitokuolleisuus

oli 16 %.

Pohdinta

Suomalainen tehohoito pystyi nopeasti vastaa-

maan ennustettuun hoidon tarpeen lisäänty-

miseen. Suurin osa koronaviruspotilaista kes-

kittyi HUS-alueelle, mikä johtui Uudenmaan

eristämisestä ja suuremmasta väestötiheydestä.

HUS-alueella tehohoidon kysyntä epidemian

kiihtymisvaiheessa läheni tarjolla olevaa kapa-

siteettia. Kapasiteetin lisäämiseksi jouduttiin

rajoittamaan erityisesti elektiivistä kirurgista

toimintaa merkittävästi, ja potilaat itse peruivat

tutkimus- ja hoitokäyntejään, minkä seuraukse-

na kirurgiset hoitojonot ovat pidentyneet.

Suomessa koronaviruksen esiintyvyys väes-

töpohjaan suhteutettuna on ollut merkittävästi

vähäisempi kuin useimmissa Euroopan maissa

(8). Elokuussa 2020 viruksen kokonaisilmaan-

tuvuus Suomessa oli 147 tapausta 100 000 asu-

kasta kohden (9). Vaikeaa, tehohoitoon johta-

vaa tautimuotoa oli Suomessa tarkastelujaksonaikana 3,1 % todetuista koronavirustartunnois-

ta. Määrä on hyvin lähellä muun muassa Ruot-

sissa todettua 2,8 %:a (10). Yhdysvalloissa te-

hohoitoa on käytetty vähemmän tartuntamää-

riin nähden, 2,3 %:ssa todetuista tartunnoista

(11). Ero liittynee eroihin terveydenhuollon

rakenteissa, mutta myös epidemian kulun vaihe

ja kohdistuminen nuorempiin ikäluokkiin voi-

vat selittää tehohoidon tarpeen eroja.

Suomessa tehohoitokuolleisuus jäi vähäisek-

si. Erityisesti hengityskonehoidossa olleiden

potilaiden selviytyminen on ollut merkittävästi

parempaa verrattuna maailmalla julkaistuihin

tutkimuksiin. Ensimmäisissä julkaisuissa Kii-

nasta raportoitiin jopa 73 %:n kuolleisuus, ja

italialaisaineistossakin todettiin 26 %:n teho-

hoitokuolleisuus (12,13).

Keskeinen hyviin hoitotuloksiin liittyvä teki-

jä Suomessa on ollut oikein kohdistunut poti-

lasvalinta. Suomessa COVID-19-potilaiden te-

hohoidon aloittamisaiheina pystyttiin noudat-

tamaan vakiintuneita tehohoidon periaatteita

ja tehohoito voitiin kohdentaa siitä hyötyville

potilaille. Periaatteiden mukaan kriittisesti sai-

raan potilaan osalta arvioidaan yksilökohtaises-

ti potilaan hoitopaikka ja hoidon intensiivisyys.

Tehohoitoon sisään kirjaamisen edellytyksenä

on, että hoito on potilaan tahdon mukaista ja

potilaan arvioidaan hyötyvän hoidosta (15).

Iäkkään potilaan aiemman toimintakyvyn

tiedetään olevan itsenäinen kuolleisuutta en-

nustava tekijä (16). Aiemmissa kansainvälissä

tutkimuksissa suomalainen tehohoito on todet-

tu korkeatasoiseksi ja tasalaatuiseksi (17).

Ikä, toimintakyvyn heikkeneminen ja mies-

sukupuoli lisäsivät tehohoidettavien potilaiden

kuolleisuutta COVID-19-tautiin (12,1820).

Toisaalta 40 % Suomessa tehohoidetuista

COVID-19-potilaista oli perusterveitä ja 55 %

alle 60-vuotiaita. Potilaan liitännäissairaudet

liittyvät huonompaan toipumisennusteeseen

(12,18,20). Erityisesti sydän- ja verisuonitau-

teihin, aivoverisuonitauteihin, diabetekseen ja

hengityselinsairauksiin liittyy suurentunut kuo-

lemanriski (12,1820).

COVID-19-taudin vuoksi hoidettujen teho-

potilaiden tehohoitojaksot olivat merkittävästi

pidempiä kuin muista syistä tehohoidossa ol-

leiden potilaiden. Keskimääräinen hoitojakso

kesti 14 vrk, kun se on tavanomaisesti suoma-

laisilla teho-osastoilla noin 3 vrk. Vaikeimmin

sairaiden tehopotilaiden hoitojaksot ovat olleet

hyvinkin pitkiä, minkä takia tehohoitopaikko-

jen tarve lisääntyi ennustettua nopeammin epi-

demian kiihtymisvaiheessa.

Deksametasonin on todettu pienentävän

erityisesti hengityslaitehoidossa olevien poti-

laiden kuolleisuutta merkittävästi, mutta kesä-

kuussa julkaistun RECOVERY-tutkimuksen

perusteella myös lisähappea saavien sairaala-

potilaiden. Lisäksi se lyhentää sairaalahoidon

kestoa ja pienentää riskiä joutua hengityslai-

tehoitoon (21). Nämä tulokset johtivat dek-

sametasonin laajaan käyttöön kesästä lähtien

myös Suomessa. Tutkimuksessa tehohoito-

kuolleisuus oli huomattavasti suurempaa kai-

kissa ryhmissä, myös deksametasoniryhmässä,

verrattuna Suomeen. Jatkossa onkin kiinnosta-

vaa selvittää, vähentääkö deksametasonin käyt-

tö kuolleisuutta ja hengityslaitehoidon tarvetta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rokotetut soittavat täällä suutaan ja rokottamattomien kommentit ovat suurimmalta osin asiallisia ja perusteltuja.

Nyt taisi kalikka kalahtaa rokottamattomia haukkuvien nilkkaan ja koska se yksi sana "anteeksi", on niin vaikea lausua- sen sijaan syytellään trolleiksi ja ties miksi.

Ottaako koville myöntää olleensa väärässä?

 

 

Ei mun tarvitse keltään pyytää anteeksi kun en ole ketään pakottanut tekemään asioita jotka jokainen sai päättää ihan itse. Se mihin uskoo on jokaisen oma valinta.

Painostaminenkin on yksi väkivallan muoto, kuten myös eristäminen.

Eristäminen on myös ikivanha tehokas kidutusmuoto. Ihmisoikeuksista välittämättömissä maassa käytössä yleisesti. Meillä rangaistusvankienkin eristys on minimoitu ja laissa tarkkaan määritelty. Koska se on ihmisoikeusrikkomus yleisellä tasolla, ja sen lisäksi perustuslain vastaista toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

lampaat otti rokotteen ja passin

Sudet ulvoo yössä, kun lampaat ei uhranneet itseään ja kiltisti kuolleet ilman rokotetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odottelen mielenkiinnolla seuraavaa pandemiaa. Se on varmaan H5N1. Iskeekin sitten lapsiin ja nuoriin. Eiköhän nämä jep-tyypit taistele rokotteesta muiden mukana. Ehkä voitaisiin kirjata kantaan, että eivät halua rokotteita. Saavat sitten viimeisenä, jos riittää.

Minä en odottele. Jos tästä nyt jotain voi sanoa, niin seuraavalla kerralla kukaan ei saa päättää ottaako rokotteen vai eikö, se mandaatti on jo luovutettu WHO:lle, jollet sitä vielä tiennyt. Ihmisoikeusrikkomuksia on siis tulossa lisää, niistähän te ilmeisesti pidätte?

Ei siihen WHO:ta tarvita. Ihan Suomen lainsäädäntö mahdollistaa pakkorokotukset tällä hetkellä. Eipä tarvitse enää arpoa. Kaikki vaan piikille. Muuttakaa pois Suomesta, ellei nämä lait sovi teille. 

Koronarokotemyönteisten yksi vahvimpia argumentteja on rokotteen pitkä ja huolellinen kehitystyö. Ja tämä uskomus on kai peruste sille vankkumattomalle sokealle luottamukselleenkin. Pieni lainaus (2020), joka kertoo ajan kuvaa pieni aika sitten;

"

Keskeytyspäätös tehtiin, koska osan ensimmäisessä koetestivaiheessa rokotetuista henkilöistä elimistöön muodostui aidsia aiheuttavan HI-viruksen vasta-aineita. Vapaaehtoisia rokotteen saaneita oli kokeilussa mukana 216.

Covid-19-rokotteessa oli yhtenä aineosana pieni määrä HIV-proteiinia, jonka on tarkoitus vahvistaa koronaviruksen piikkiproteiinien vasta-aineita...

Koronarokotteen kehitystyö alkoi alkuvuodesta 2020 vauhdilla useiden lääkeyhtiöiden ja tutkimuslaitosten toimesta. Ensimmäisenä markkinoille ehti Pfizerin ja BioNTechin rokote, jonka antaminen alkoi Britanniassa tällä viikolla."

-tekniikanmaailma.fi-

Asioimaan pääsi ilman maskia. Et vain uskaltanut tehdä niin.