Lue keskustelun säännöt.
Nepsyt-sarja
11.04.2024 |
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010322743.html
Kannattaa katsoa ja oppia ymmärtämään levottomia lapsia.
Nykyään on niin paljon levottomuutta lapsissa. Adhd- oireilua on aina vain enemmän.
Mielestäni lasten kasvatus on mennyt todella pieleen Suomessa. Mieluummin houdatetaan ihan pienet lapset, alle vuoden ikäisetkin päivähoidossa kuin että itse hoidettaisiin. Olen nähnyt/kuullut kuinka katkeria isommat sisarukset ovat, kun äiti on kotona vauvan kanssa ja itse on joutuvat tulemaan hoitoon, ikävä on todella suuri. Ei siis ihme, jos pieni lapsi stressaantuu ja pienet aivot eivät sitä stressiä kestä. Lisäksi stressaantunut lapsi ei syö eikä nuku kunnolla.
Myös avioero voi olla rankkaa lapselle, kun vanhemmat kiistelevät vuosikausia kaikesta mahdollisesta eikä syynä ole muu kuin oma kosto. Äidit osaavat olla myös näissä tilanteissa tosi ilkeitä ja mustamaalata isää lapselle. Siis tosi stressaavaa on sellainen lapselle. Eikö nämä äidit ajattele yhtään lapsiaan, vaan vain omaa loukattua egoaan. Tämä lasten kiusaaminen pitäisi todella lailla kieltää erotilanteissa ja määrätä kunnon sanktiot.
Eri asia on väkivaltaiset isät ja äidit, jolloin ero on välttämättömyys ja lasten turvaan saattaminen tärkeintä. Mutta miksi tässäkin viivytellään joskus vuosikausia ja annetaan lasten nähdä se kaikki väkivalta ja huuto. Uhkailevista ja hakkaavista puolisoista pitää tehdä ilmoitus poliisille ja lähteä oitis eikä jäädä kyyristelemään pelon vallassa. Tämä on hyvin vaarallinen tilanne, mutta vaarallista on jäädäkin.
Ja vielä se alkoholi, jota niin usea juo lastensa nähden, höpöttää ja örveltää. Tätä lapset pelkäävät, kun vanhemman käytös muuttuu eikä lapsi ymmärrä miksi. Se on iha sama onko olo aikuisella ratkiriemukas tai murjottava, lapsi kokee sen erilaisena. Olen sen nähnyt kuinka lapset pelkäävät näitä kännääviä vanhempiaan. Siis miksi vanhemmat haluavat kiusata lapsiaan vain siksi että saisivat juoda ja päänsä sekaisin?
Kaikki tämä aiheuttaa lapselle pitkittyessään käytöshäiriöitä, ei sen tarvitse olla synnynnäinen ongelma. Isompana ongelma vain korostuu, kun nuori muistaa kaiken tapahtuneen. Pieni lapsi reagoi raivoamalla, koska hänellä ei ole sanoja kertoa mikä stressaa.
Niin, se kännykkä on myös haitallinen... se on nähty kuinka kuutamolla voivat vanhemmat olla lasten läsnä ollessa kun samalla selaavat kännykkäänsä. Ohitetaan kysymykset, ohitetaan lapsen tarpeet kokonaan. Voi luoja kuinka se minua säälittää, kun näen sen tapahtuvan. Lapsi hakee kontaktia muista ihmisistä, seuraa ja vaatii huomiota. Päiväkodissa ja koulussa opettajat ovat helisemässä näiden kännykkähylättyjen lasten kanssa.
Ajatelkaa vanhemmat, kaikki tuo kostautuu myöhemmin, kun lapsi kasvaa. Sitten se on jo liian myöhäistä.
Katso lähetysajat : Nepsyt - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (1152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, en oikeasti ymmärrä. Miten jonkun keho ei kerro milloin pissattaa? Miten se voi olla mahdollista?
Ja onko oikea ratkaisu että joku on aina vieressä lipun elämää sanomassa että mene vessaan?
Liekö lääkitykset aiheuttaneet.
No tämä. Itse kusin housuun, kun oli käytössä leponex.
Ja kuseehan ihmiset kännissäkin housuun, myrkky mikä myrkky.
Eräskin juoppo kertoili että joku lääke nousi päähän paremmin kuin alkoholi. Joku neurolepti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoinen todennäköisyys, että kaikki viisi lasta sattuvat olemaan nepsyjä...
On hyvinkin todennäköistä, kun kyseessä voimakkaasti perinnölliset asiat.
Jos jo tiedossa niinkö onko järkevää vaan tehdä lisää ? Itse en jaksaisi .
Miten ihmeessä näitä on niin kauheen paljon nykyään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoinen todennäköisyys, että kaikki viisi lasta sattuvat olemaan nepsyjä...
On hyvinkin todennäköistä, kun kyseessä voimakkaasti perinnölliset asiat.
Jos jo tiedossa niinkö onko järkevää vaan tehdä lisää ? Itse en jaksaisi .
Eikä se ole millään tavalla eettistäkään.
Siinä perheessä missä oli kaksi poikaa yritettiin edes pitää järjestystä yllä kun oli rajoituksia esim. tietokoneen kanssa . Muuta tuntuivat menevän lepsuuden mukaan . Entisajan kuri ja järjestys olisi paikallaan , samoin ikävät asiat on tehtävä vaikka ei huvittaisi. Elämässä arki on monelle pakkopulla joka on vain tehtävä , jos mentäisiin fiiliksen mukaan mikään homma ei toimisi . Kurjalta kuulosti sen yhden tytön sanoma ettei kukaan välitä hänestä ja hän on turha , voi pientä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näillä sarjan kiroilevilla teineillä kiroilu lienee ongelmista pienimpiä. Luultavasti he ovat saaneet negatiivista palautetta koko elämänsä ajan ja sitä kautta heidän itsetuntonsa on murskana. Toivon todella, että kukaan näistä nuorista ei eksy tänne palstalle lukemaan näitä tietämättömien ja empatiakyvyttömien aikuisten ihmisten kommentteja.
Vierailija kirjoitti:
Näillä sarjan kiroilevilla teineillä kiroilu lienee ongelmista pienimpiä. Luultavasti he ovat saaneet negatiivista palautetta koko elämänsä ajan ja sitä kautta heidän itsetuntonsa on murskana. Toivon todella, että kukaan näistä nuorista ei eksy tänne palstalle lukemaan näitä tietämättömien ja empatiakyvyttömien aikuisten ihmisten kommentteja.
Vanhemmiltaan oppineet kiroilun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä näköjään poistui kommenttini, että adhd ja muut autismin kirjon häiriöt ovat perinnöllisiä. Mitkä siinä on väärin todeta?! Onko nykyään enemmän näitä, kun kyseisen kirjon häiriöt ovat aidosti lisääntyneet vai diagnostisoidaanko niitä enemmän vai onko kyse valediagnooseista, kun asiantuntemus on heikkoa? Kaiken kaikkiaan on turha kuvitella, että sotesektorilta tai kouluista voisi mitenkään löytää resurssia kaikkien näiden tapausten hoitamiseen ja tukemiseen.
Kuolaaminen, vai käytöshäiriöt ja aggressiivisuus koulussa ja lopulta huostaanotto laitokseen. Kumpi tekee lapselle enemmän haittaa?
Lapselle järjestyi lopulta pienryhmään opetus. Aivan järkyttävää, että lapset myrkytetään psykoosilääkkeillä, jotta pärjäisi isossa ryhmässä, jossa hän ei pärjää. Tämän lapsen vanhemmat osasivat ja jaksoivat vaatia pieneen ryhmään pääsyä, mutta lapsiparka oli saanut jo varoituksen (kirjallisen) koulusta, mikä tarkoittaa sitä, että seuraavasta ongelmasta hänet olisi erotettu koulusta. Vanhemmat jaksoivat vielä valittaa siitä ja saivat lopulta oikeuden päätöksen, jossa varoitus purettiin.
Tämmöiseksi koulu mennyt, kun ei nepsyt saa tarvitsemaansa opetusta sopivassa pienryhmässä. Kalseen kylmää menoa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karma on vieraillut näissä "perheissä"...
Mitä tarkoitat?
Kuvittelin, että sarjan katsominen saisi ihmiset näkemään, ettei kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt johdu kasvatuksesta, eikä niitä siten voi kasvatuksen keinoin poistaa. Ajattelin, että sarja toisi muutoksen siihen, miten "nepsyt" nähdään. Vaan eipä se näin näköjään olekaan.
Peruspulliainen kokee tietävänsä edelleen lastenlääkäreitä ja neuropsykiatreja paremmin esim. ko. sarjan lasten (ja aikuisten) diagnoosit. Tai paremminkin, että mitään diagnooseja ei ole, vain huonoa kasvattamista. Huomasitteko, että sitä samaa kuraa kertoi esim. tämä useamman nepsy-tytön äiti saaneensa alusta asti, kunnes diagnoosit olivat varmistuneet? Kuinka julmaa jatkaa samaa epäilemistä ja solvaamista.
Neuropsykiatriset kehityshäiriöt ovat aivokuvin todennettavissa. Muutoksia nähdään mm. etuotsalohkossa ja välittäjäaineiden toiminnassa. Aivot ovat oikeasti erilaiset kuin tavisaivot. Tämän perustuu lääkityksen teho. Lääkitys on usein aivan elintärkeä keino, jotta nepsy pystyy toimimaan.
Argumentti siitä, että ADHD-lääkkeitä käytetään myös väärin on myös aivan typerä ja irrelevantti. Käytetäänhän mm. morfiiniakin väärin, joten pitäisikö siksi vaikkapa terminaalivaiheen kivunlievitys kieltää? Ja jos sille linjalle lähdetään, niin sama kieltää kaikki aseet, autot ja käden nyrkkiin laittaminen, sillä yhtälailla niilläkin voi tehdä pahaa.
Tuntuu hyvin surulliselta, että ymmärrys näistä häiriöistä on todellakin vielä aivan lapsen kengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te, jotka jankutatte rajojen asettamisesta, niin mitä se teidän mielestänne on? Rajoja voi asettaa myös lempeästi puhumalla ja ymmärtäväisenä kuten parjaamanne teinitytön äiti teki. Esim. kun hän kävi herättämässä tytön ja varmisteli aamupalatoivetta, hän totesi myös tytölle tämän halutessa jatkaa unia, että ei onnistu vaan pue päälle ja käy pissillä. Rajoja ei tarvitse asettaa huutamalla pää punaisena vaan sen voi tehdä myös hienovaraisemmin ja se on se tapa, joka usein toimii haastavien nepsyjen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karma on vieraillut näissä "perheissä"...
Mitä tarkoitat?
Sitä että weeteellä on weeteen ongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomio kiinnittyi siihen, että melkein kaikilla oli huomattavan paljon karkkeja ja limsoja käytössä. Kahden pojan perheessä lisäksi väkivaltaisia kohtauksia saava lapsi sai pelata räiskintäpelejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karma on vieraillut näissä "perheissä"...
Mitä tarkoitat?
Sitä että weeteellä on weeteen ongelmat.
Eli sinulla selvästikin.
Se että lääkkeen määrääjä on opiskellut paljon ei poista tutkimusnäytön puutteen aiheuttamaan ongelmaa. Tiedätkö miksi hoitosuositukset ovat olemassa?. Ehkäpä siksi, että hoidon pohjana pitäisi olla lääketieteellistä näyttöä? Off label -käyttö tarkoittaa, että näyttöä on heikonlaisesti edes lyhyeltä aikaväliltä. Muutenkin lääketieteellinen näyttö lääkkeiden määräämiseen on erittäin heikkotasoista. Edes skitsofrenian hoidossa nuo lääkkeet eivät ole kliinisesti merkitseviä eli erotettavissa plasebosta.Esimerkiksi lukuisia meta-analyyseja sisältävän laajan katsauksen The efficacy of psychotherapies and pharmacotherapies for mental disorders in adults: an umbrella review and metaanalytic evaluation of recent metaanalys (2022) mukaan skitsofrenian hoidossa neuroleptien SMD on 0.38. Kliinisesti merkitsevä ero plasebon ja lääkkeen välillä tulisi olla 0.73.
Neurolepteihin liittyvä lääketieteellinen näyttö psykoosisairauksien hoidossa on muutenkin hyvin epäluotettavaa, koska kuten lääketieteessä yleensä, näyttö kärsii pahasta julkaisu- ja raportointiharhasta. Positiivisen tulokset saaneet tutkimukset julkaistaan julkaisu -ja raportointiharhaa käsittelevän tutkimuskatsauksen Misreporting of Results of Research in Psychiatry (2021) mukaan 4,5 -kertaa todennäköisemmin kuin negatiiviset, ja suurin osa tuloksista on negatiivisa eli tuottaa tilastollisesti merkityksettömän eron plasebon ja lääkkeen välillä. Raportointiharhaa eli tulosten manipulointiin viittaavia muutoksia tutkimusprotokollaan ilmeni 70 % tutkimuksista.
Käytöshäiriöihin liittyen esimerkiksi on tehty vuonna 2017 tehty Cochrane katsaus Atypical antipsychotic drugs for disruptive behaviour disorders in children and youths, joka löysi kymmenen heikkotasoista tutkimusta, josta yhdeksällä oli lääkeyhtiön rahoitusta taustalla.
Psykiatrialta puuttuu ylipäätään täysin ymmärrys hoitamiensa häiriöiden neurobiologisesta pohjasta. Esimerkiksi ansioitunut neurotutkija Raymond J. Donal kumppaneineen ihmettelivät artikkelissaan Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better (2022), että psykiatriassa ollaan tutkittu valtavasti psykiatristen häiriöiden neurobiologista pohjaa viimeisen 30 vuoden aikana ilman, että siitä olisi ollut mitään hyötyä diagnostiikan ja häiriöiden etiologian selvittämisen näkökulmasta. He toteavatkin, että psykiatrian yritys löytää tutkimiensa häiriöiden etiologia on ollut sarja toistuvia epäonnistumisisia. Todennäköisesti seuraavan 30 vuoden aikana ei myöskään tulla löytämään mitään mullistavaa, koska on selvää, että psykiatrialta puuttuu lääketieteellisesti validit häiriöt. Ihan sama kuinka rautainen ammattilainen olet, jos diagnostiikkasi on antiikin aikaista.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ihan kamalaa kamalaa kamalaa katsottavaa, kun tietää, mikä lääke tuossa saa lapsen kuolaamaan. Aikuisten psykoosisairauksien hoitoon tarkoitettavaa antipsykoottia käytetään yhä enemmän off-label käytössä lasten käytöshäiriöissä ja ADHD:ssa. Vanhemmat ovat täysin vastuuttomia, tai pitäisikö sanoa lääkkeen määrääjät, kun antavat lapsen kehittyvien aivojen altistua tällaiselle. Sille on syynsä, että nämä ovat off-label käytön lääkkeitä, lääketehtaat eivät ota vastuuta, jos off-label käytössä määrätty lääke aiheuttaa pysyvää haittaa eivätkä he ole tätä lääkettä tähän tarkoittaneet. Oksettavaa.
Se on jatkuvaa puntarointia sieltä lääkkeenmäärääjänkin puolelta. Mikä määrä haittavaikutuksia siedetään, onko saavutettu hyöty riittävä.
Kuolaaminen, v
"Se että lääkkeen määrääjä on opiskellut paljon ei poista tutkimusnäytön puutteen aiheuttamaan ongelmaa. Tiedätkö miksi hoitosuositukset ovat olemassa?. Ehkäpä siksi, että hoidon pohjana pitäisi olla lääketieteellistä näyttöä? Off label -käyttö tarkoittaa, että näyttöä on heikonlaisesti edes lyhyeltä aikaväliltä. Muutenkin lääketieteellinen näyttö lääkkeiden määräämiseen on erittäin heikkotasoista. E"
Mikä sun osaamisesi tässä on? Psyk. hoitaja kenties, lääkäri et ainakaan?
Kaikissa lääkkeissä on sivuvaikutuksia. Ihan kaikissa. Lue vaikka buranan tai panadolin tuoteseloste, millainen litania haittavaikutuksia, jopa vakavia sellaisia.
"Edes skitsofrenian hoidossa nuo lääkkeet eivät ole kliinisesti merkitseviä eli erotettavissa plasebosta."
Eipä niitä käytetäkään lapsella skitsofrenian hoitoon, vaan käytöshäiriöön. Silloin haetaan eri vaikutusta, ja ei ole merkitystä sillä, jos se jonkun muun asian hoidossa on kuin plasebo. On se varmaan päänsärynkin hoidossa verrattavissa plaseboon. Mutta nyt puhuttiin siitä, onko vaikutusta käytöshäiriön hoitoon.
"Psykiatrialta puuttuu ylipäätään täysin ymmärrys hoitamiensa häiriöiden neurobiologisesta pohjasta. "
Luotan 12 vuotta opiskelleisiin ja vähintään 6 - tai enemmän vuotta työskennelleisiin lääkäreihin enemmän kuin nettitietäjiin. En nyt jaksa uskoa, että sinullakaan olisi tarvittava neurobiologinen pohja. Tai loogisuus, mitä lääkkeiden vaikutuksen arviointi vaatii. Vertailet toistuvasti tehoa skitsofrenian hoitoon ja tyrmäät siksi lääkkeen käytön käytöshäiriön hoitoon. Välillä lääkkeiden käyttökohteet muuttuvat näin, huomataan että se tehoaakin johonkin muuhun sairauteen paremmin kuin mihin se oli alunperin tarkoitettu.
Adhd:ta hoidetaan myös eräällä verenpainelääkkeellä. Eikö ole kummallista. Mihin se perustuu, jos ei neurobiologiaan?
Vierailija kirjoitti:
Kuolaaminen, vai käytöshäiriöt ja aggressiivisuus koulussa ja lopulta huostaanotto laitokseen. Kumpi tekee lapselle enemmän haittaa?
Lapselle järjestyi lopulta pienryhmään opetus. Aivan järkyttävää, että lapset myrkytetään psykoosilääkkeillä, jotta pärjäisi isossa ryhmässä, jossa hän ei pärjää. Tämän lapsen vanhemmat osasivat ja jaksoivat vaatia pieneen ryhmään pääsyä, mutta lapsiparka oli saanut jo varoituksen (kirjallisen) koulusta, mikä tarkoittaa sitä, että seuraavasta ongelmasta hänet olisi erotettu koulusta. Vanhemmat jaksoivat vielä valittaa siitä ja saivat lopulta oikeuden päätöksen, jossa varoitus purettiin.
Tämmöiseksi koulu mennyt, kun ei nepsyt saa tarvitsemaansa opetusta sopivassa pienryhmässä. Kalseen kylmää menoa on.
Tuon lapsen kohdalla koulu toimi väärin ja lainvastaisesti, eivät järjestäneet tukea, vaan kirjallinen varoitus laitettiin. Törkeää.
Jonkun muun lapsen kohdalla lääkitys on tarpeen vaikka olisi kahden hengen ryhmässä. Jokainen tapaus on yksilöllinen. Ja silloin puntaroidaan haittavaikutuksia suhteessa hyötyyn. Aina se lääkitys ei tarkoita, että ympäristössä vika (liian iso ryhmä) vaan lapsi voi tarvita ihan todella vain oman "päänsisäisen hässäkän" takia sitä lääkettä.
Vierailija kirjoitti:
Huomio kiinnittyi siihen, että melkein kaikilla oli huomattavan paljon karkkeja ja limsoja käytössä. Kahden pojan perheessä lisäksi väkivaltaisia kohtauksia saava lapsi sai pelata räiskintäpelejä.
Katsotaan varmaan eri silmin. En muista nähneeni karkkia tai limsaa, yhdessä perheessä söivät jauhelihakastiketta, toisessa perheessä joivat aina kahvia. En muista karkkia ja limsaa.
Ohjelmassa näytetyn räiskintäpelin ikäraja oli K7.
Meillä on lapsi (nyt hän on koulussa), joka saa väkivaltaisia kohtauksia (tavaraa hajoaa) vaikka ei pelaa ollenkaan. Ihan jostain muualta voisi välillä katsella syitä, kuin aina siitä ruudusta.
Meidän lapsella yleensä on syynä ihan vaan kuormittava päivä ja iltaväsymys.
Ja kuseehan ihmiset kännissäkin housuun, myrkky mikä myrkky.