Lue keskustelun säännöt.
Nepsyt-sarja
11.04.2024 |
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010322743.html
Kannattaa katsoa ja oppia ymmärtämään levottomia lapsia.
Nykyään on niin paljon levottomuutta lapsissa. Adhd- oireilua on aina vain enemmän.
Mielestäni lasten kasvatus on mennyt todella pieleen Suomessa. Mieluummin houdatetaan ihan pienet lapset, alle vuoden ikäisetkin päivähoidossa kuin että itse hoidettaisiin. Olen nähnyt/kuullut kuinka katkeria isommat sisarukset ovat, kun äiti on kotona vauvan kanssa ja itse on joutuvat tulemaan hoitoon, ikävä on todella suuri. Ei siis ihme, jos pieni lapsi stressaantuu ja pienet aivot eivät sitä stressiä kestä. Lisäksi stressaantunut lapsi ei syö eikä nuku kunnolla.
Myös avioero voi olla rankkaa lapselle, kun vanhemmat kiistelevät vuosikausia kaikesta mahdollisesta eikä syynä ole muu kuin oma kosto. Äidit osaavat olla myös näissä tilanteissa tosi ilkeitä ja mustamaalata isää lapselle. Siis tosi stressaavaa on sellainen lapselle. Eikö nämä äidit ajattele yhtään lapsiaan, vaan vain omaa loukattua egoaan. Tämä lasten kiusaaminen pitäisi todella lailla kieltää erotilanteissa ja määrätä kunnon sanktiot.
Eri asia on väkivaltaiset isät ja äidit, jolloin ero on välttämättömyys ja lasten turvaan saattaminen tärkeintä. Mutta miksi tässäkin viivytellään joskus vuosikausia ja annetaan lasten nähdä se kaikki väkivalta ja huuto. Uhkailevista ja hakkaavista puolisoista pitää tehdä ilmoitus poliisille ja lähteä oitis eikä jäädä kyyristelemään pelon vallassa. Tämä on hyvin vaarallinen tilanne, mutta vaarallista on jäädäkin.
Ja vielä se alkoholi, jota niin usea juo lastensa nähden, höpöttää ja örveltää. Tätä lapset pelkäävät, kun vanhemman käytös muuttuu eikä lapsi ymmärrä miksi. Se on iha sama onko olo aikuisella ratkiriemukas tai murjottava, lapsi kokee sen erilaisena. Olen sen nähnyt kuinka lapset pelkäävät näitä kännääviä vanhempiaan. Siis miksi vanhemmat haluavat kiusata lapsiaan vain siksi että saisivat juoda ja päänsä sekaisin?
Kaikki tämä aiheuttaa lapselle pitkittyessään käytöshäiriöitä, ei sen tarvitse olla synnynnäinen ongelma. Isompana ongelma vain korostuu, kun nuori muistaa kaiken tapahtuneen. Pieni lapsi reagoi raivoamalla, koska hänellä ei ole sanoja kertoa mikä stressaa.
Niin, se kännykkä on myös haitallinen... se on nähty kuinka kuutamolla voivat vanhemmat olla lasten läsnä ollessa kun samalla selaavat kännykkäänsä. Ohitetaan kysymykset, ohitetaan lapsen tarpeet kokonaan. Voi luoja kuinka se minua säälittää, kun näen sen tapahtuvan. Lapsi hakee kontaktia muista ihmisistä, seuraa ja vaatii huomiota. Päiväkodissa ja koulussa opettajat ovat helisemässä näiden kännykkähylättyjen lasten kanssa.
Ajatelkaa vanhemmat, kaikki tuo kostautuu myöhemmin, kun lapsi kasvaa. Sitten se on jo liian myöhäistä.
Katso lähetysajat : Nepsyt - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (1152)
Vierailija kirjoitti:
On outoa miten jotkut vertailevat nepsyjen auttamista fyysisyyteen kuten pyörätuoliin. Ei niitä voi verrata. Pyörätuoli on yksi konkreettinen apu, annetaan sellainen ja ongelma katoaa. Nepsyjen ongelmat eivät ole niin yksinkertaisia, annetaan vain pilleri ja kaikki on hyvin. Kun ongelma on mielessä, eri lääkkeet ja terapiat ovat yritystä ja erehdystä, mikä sopii kenellekin. Ja välttämättä tilanne ei kosksan parane aivan täysin, avuista huolimatta. Joten ei ole fiksua käyttää argumenttia "No jos otat pyörätuolin pois..". Ne eivät ole verrannollisia.
Vertaan pyörätuoliin sillä se on apuväline. Ei se mitään ongelmaa vie pois esim jos jalkasi ovat halvaantuneet ei pyörätuoli niitä paranna vaan sinä pääset vaikka kouluun sillä tuolilla. Nepsyllä vastaava tuki voi olla vaikka pienryhmä. Mahdollistaa koulunkäynnin kun on vaikka luokka jossa on osaava opettaja tai rauhallinen luokka. Mun tytölle riittää pyörätuoliksi se että saa poistua hetkeksi tunnilta käytävään. Sit kun on ollut hetken ahdistus vähenee ja pystyy palamaan tunnille. Kun näin yksinkertaista tukea ei saanut edellisessä koulussa koulu meni huonommin j huonommin ja lopulta ei mennyt enää kouluun.
oletko kuullut termin yhdenvertaisuus?
että kaikilla on ne samat mahdollisuudet kouluun, se kuka tarvitsee pyörätuolin, saa sen, se joka tarvitsee kuulosuojaimia koulussa, saa niitä käyttää. Mun tyttö ei tartte sitä pyörätuolia, se on hänelle, joka ei pysty muuten liikkumaan. Koko luokan ei tarvitse päästä kesken tunnin käytävään, se on vain tukitoimi esim mun tytölle, millä hän tasaa kuormitusta ja helpottaa ahdistustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sarjassa näkyy laiskoja/ lapsen tahdon mukaan hyppiviä vanhempia, jotka mahdollistavat lapsensa "nepsyilyn". Vaikuttaa siltä, että näiden lasten kasvatus on pienestä pitäen mennyt vinoon. Ja nyt sitten lääkitään, huostataan, tehdään erityisjärjestelyjä, jne..
Juuri sinunlaisia varten dokumentti on tehty, että ymmärtäisitte mistä on kysymys. Valitettavasti moni ihminen on niin yksinkertainen, kuin esim sinä, ettei pysty ottamaan mitään informaatiota vastaan. Et ota mitään tietoa vastaan ja olet täysin väärässä. On huonoja kasvattajia sekä nepsyistä että nenteissä, mutta kyseisessä sarjassa en sellaisia nähnyt. Laiskuutta on se mitä sinä teet. Luulet, et tiedä. Toivottavasti joskus heräät, huomaat että sinun mielipide ei ole mikään totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän kyllä kiinnitin huomiota miten yksi teini-ikäinen nepsytytteli vaan makasi kotona eikä mikään huvittanut, vttu sitä ja vttu tätä. Ja äiti vaan kilttinä hymisteli ja tuumaili että "jaaha et sitten mennyt kouluun". Ei minkäänlaista kurinpitoa. Onko kumma jos nuoresta sitten tulee veltto ja laitetaan kaiken maailman nepsyilyjen piikkiin.
Masennus on sairaus, phimmillaan johtaa kuolemaan ja sinä haukut täällä velhoksi, ja kiroilu ym on myös oire, mutta etpä sinä mitään ymmärrä.
Minä näin lähinnä tilannetta hyväkseen käyttävän nuoren kun häntä ei varmaan koskaan ole pakotettu mihinkään.
Vähänkään yritettiin jostain asiasta keskustella sossutyypin kanssa niin "Nyt ei pysty, ahdistaa" :D kamoon. Onhanse helppo
Hyvö että sanoo, miltä tuntuu, hirveämpää on se ettei sa ääntään kuuluville. Ada on rohkea nuori. Lapset ja nuoret on tässä sarjassa aivan mielettömän hienoja tyyppejä kaikkiha vanhemmat sankareita. Ympöristö on se jonka pitää tulla vastaan. Tuskin kukaan haluaa ett Ada tai Hans makaa masentuneena ja haaveilee itsemurhasta tai yrittää sitä, tai että Tatu on väkivaltainen tai kuka tahansa muu, reagoi ympäristön kuormitukseen omalla tavalla. Kaikki hyötyvät siitä että lapset saavat tarvittavaa tukea. On haasteet sitten neurologisia, psykiatrisia, kehitys tai liikuntavamma. Olishan se hullua että sokea jätettäisiin täysin yksin ilman tukea. Neurologisten diagnoosien kanssa painivat lapset usein jää ilman tukea.
Vierailija kirjoitti:
"Ei olekaan. Mutta kovin moni tässäkin ketjussa selittelee, kuinka on ihan ok vähän tirvaista, kun koulua ei ole juuri hänen nepsy-oireisen lapsen tarpeisii muokattu."
Ei ole kukaan tässä(kään) ketjussa sanonut niin.
No onhan täällä niitä joiden mielestä lisää kuria ja ennen oli asiat paremmin kun sai kurittaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä selvästi häiriintyneitä lapsia hyysätään? Hoitoon vaan
Sinä olet häiriintynyt. Tajusitko että perheet suorastaan huutavat hoitoa mutta sitä vaan ei meinaa saada. Pillerit usein ainoa tuki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole tätä sarjaa vielä katsonut mutta tulin surulliseksi Areenan Neurotyypit-dokkarista. Siinä curlingäiti harjasi autisminkirjon lapselleen elämän puhtoiseksi vaikka kirjaimellisesti välillä nukahti seisaalteen. Tulee raju herätys lapselle aikuisena jos ei enää siloteta joka kuprua elämän tiellä ennen kuin edes itse yrittää. Suhde vaikutti läheisriiippuvaiselta.
Sinä vaikutat siltä ettei tieto paljoa päätä paina.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä ollut hyvä ottaa mukaan myös perheitä, jotka ovat ihan " perusperheitä". Näyttäisi ennakkoluuloisille, että nepsyys ei ole perhetaustasta kiinni
Perheet on liian köyhiä liian tikkaita liian yhdenlaista, liian erilaisia. Mikä on normaali perhe? Normaali adhd perhe, normaali autistinen- perhe?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On outoa miten jotkut vertailevat nepsyjen auttamista fyysisyyteen kuten pyörätuoliin. Ei niitä voi verrata. Pyörätuoli on yksi konkreettinen apu, annetaan sellainen ja ongelma katoaa. Nepsyjen ongelmat eivät ole niin yksinkertaisia, annetaan vain pilleri ja kaikki on hyvin. Kun ongelma on mielessä, eri lääkkeet ja terapiat ovat yritystä ja erehdystä, mikä sopii kenellekin. Ja välttämättä tilanne ei kosksan parane aivan täysin, avuista huolimatta. Joten ei ole fiksua käyttää argumenttia "No jos otat pyörätuolin pois..". Ne eivät ole verrannollisia.
Vertaan pyörätuoliin sillä se on apuväline. Ei se mitään ongelmaa vie pois esim jos jalkasi ovat halvaantuneet ei pyörätuoli niitä paranna vaan sinä pääset vaikka kouluun sillä tuolilla. Nepsyllä vastaava tuki voi olla vaikka pienryhmä. Mahdollistaa koulunkäynnin kun on vaikka luokka jossa on osaava opettaja tai rauhal
Muistelisin, että joissain kouluissa on kielletty oppilaan päästäminen yksin käytävälle tai toiseen, tyhjään luokkaan. Kuulemma vedotaan turvallisuuteen. En tosin ole varma, pitääkö enään paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On outoa miten jotkut vertailevat nepsyjen auttamista fyysisyyteen kuten pyörätuoliin. Ei niitä voi verrata. Pyörätuoli on yksi konkreettinen apu, annetaan sellainen ja ongelma katoaa. Nepsyjen ongelmat eivät ole niin yksinkertaisia, annetaan vain pilleri ja kaikki on hyvin. Kun ongelma on mielessä, eri lääkkeet ja terapiat ovat yritystä ja erehdystä, mikä sopii kenellekin. Ja välttämättä tilanne ei kosksan parane aivan täysin, avuista huolimatta. Joten ei ole fiksua käyttää argumenttia "No jos otat pyörätuolin pois..". Ne eivät ole verrannollisia.
Vertaan pyörätuoliin sillä se on apuväline. Ei se mitään ongelmaa vie pois esim jos jalkasi ovat halvaantuneet ei pyörätuoli niitä paranna vaan sinä pääset vaikka kouluun sillä tuolilla. Nepsyllä vastaava tuki voi olla vaikka pienryhmä. Mahdollistaa koulunkäynnin kun
Pitää paikkansa. Oppilaan pitää aina olla aikuisen valvonnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää nepsyt on nykyään niin yleistä, että pitäisi katkaista perinnöllinen osuus ja sehän on helppoa ku kielletään lisääntymästä.
Pitääkin sitten kieltää kaikkia lisääntymästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää nepsyt on nykyään niin yleistä, että pitäisi katkaista perinnöllinen osuus ja sehän on helppoa ku kielletään lisääntymästä.
Itsekin diagnoosin lasten synnyttyä saanut ja yhdellä näistä lapsista ADHD ja ihan vapaaehtoisesti kyllä ois voinu valita toisin jos tietoa ois ollu että tällainen sairaus on.
Jos sinulla olisi diagnosoitu lapsi ja diagnoosi, niin tietäisit että ADHD ei ole sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viisi lasta ja jokainen vaikeasti psyykkisesti sairas?? Olis pitänyt hälytyskellojen soida jo toisen (viimeistään kolmannen) jälkeen ja ehdottomasti lisääntyminen seis. Järjetöntä touhua, ei voi muuta sanoa. Ja ylläri ylläri, ettei isää kuviossa. Se on näissä enemmän sääntö kuin poikkeus.
ADHD ei ole psyykkinen sairaus vaan neurologinen ominaisuus. Sitä ei edes diagnosoida pikkulapsilla, useimmiten vasta kouluiässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää nepsyt on nykyään niin yleistä, että pitäisi katkaista perinnöllinen osuus ja sehän on helppoa ku kielletään lisääntymästä.
Esim. Halla-aho on selvä nepsy autismin kirjolla. Sellainen yläpuolelle asettuva jankkaaja. Ja lapsia on molempien vaimojen kanssa. Yhteensä viisi (5) lasta.
Ja pakko- oireet.
Ovat usein myös huippuälykkäitä. Mutta sosiaaliset taidot huonot.
Halla-aho ei ole huippuälykäs. Keskitasoa jonkun verran älykkäämpi kyllä, ja siksi osaakin vedota itseään tyhmempiin.
Jussi osaa tarkoituksella myös antaa itsestään tietynlaisen kuvan (rationaalinen, rauhallinen) joka luo vaikutelman älykkyydestä ja kerto myös siitä että sosiaalisia taitoja hänellä itse asiassa on.
t. Itsekin asperger
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Osa asioista (kuten itsellä työ) on hyperfocus, mutta sen sijaan kun pitäisi esimerkiksi siivota, jumitan. Ja saatan jumitan kauan. Jos ei kiinnosta, on tavallista vaikeampaa aloittaa."
Ilman tutkimuksia olen ihan neurotyypillinen ja minuakin tökkii siivoaminen. Samoin lapsiani. Heilläkään ei mitään häikkää. Mutta siivoamme viihtyvyyden vuoksi sovittuina päivinä. Harvoin. Aivojen hermoradat kehittyvät siinä niin, että mieleen jää jäljet sekä tekemisestä että tehdystä mielihyvästä.
Teillä nepsyilläkö ei onnistu? Autisminkirjo vai adhd?Ennen kehitysvammaisia opetettiin harjaantumiskoulussa.
Onko sulla ja lapsillasi myös hyperfocus?
Kaffebulla kirjoitti:
Mielestäni varhaisen vuorovaikutuksen roolia ei pidä väheksyä. Esim Romanian deprivoidut lastenkotilapset jäivät kaikki autisteiksi. Aihetta on tutkittu ja tietoa löytyy. Kyllä siinä on usein muustakin kyse kuin vain huonoista geeneistä. Varmasti osa on oikeita autisteja mutta osa on näitä jotka puutteellisen varhaisen vuorovaikutuksen vuoksi eivät opi normaalia vuorovaikutusta ja itsesäätelytaitoja kotona.
Eivät he jääneet autisteiksi vaan vammautuivat puutteellisten olosuhteiden, riittämättömän ravinnon, kontaktien ja koulutuksen vuoksi. Heidän aivoilleen ei annettu mahdollisuutta kehittyä oppimaan asioita ja he jäivät myös fyysisesti pienikokoisiksi.
Autistiksi synnytään ja sellaisena eletään ja kuollaan. Ei autistiksi muututa tai jäädä.
Älä viitsi levittää huuhaata.
Vierailija kirjoitti:
Meltdown ei muuten ole sama asia kuin raivari. Ja jos neuroepätyypillisellä on hyvä luonne sekä fiksut ihmiset ympäristössä (koti, hoitotahot, muut tärkeät hlöt), saadaan niitä vähennettyä todella paljon ja neuroepätyypillinen oppimaan, miten käsitellä tilanne kaikille osapuolille parhaalla tavalla.
Kyse on oikosulusta, kun ärsykemäärä käy tulvaksi, jota ei pysty enää patoamaan.
The key difference between a tantrum vs a meltdown is that a tantrum is a choice, aimed at reaching a goal, and can be stopped, while a meltdown is an involuntary response to a stimulus. Autistic children can experience both tantrums and meltdowns, so it's essential to understand their causes and symptoms.
Kyllä, mutta asiaan perehtymättömän silmissä kyseessä on raivari silloin jos meltdown ilmenee aggressiona. Itse sain lapsena ja nuorena aikuisenakin raivari-meltdowneja, nyt vahvalla aikuisiällä saan ns. väsy-meltdownit eli vetäydyn omaan työhuoneeseeni yksin lepäämään.
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdh:ta millään aivokuvauksilla löydetä. Käydään ihmisen historiaa ja käyttäytymistä ja kokemuksia jne läpi.
Adhd:n diagnoosikriteerit ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus; autismikirjon sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet ja jäykät toistavat ja joustamattomat käytösmallit, kiinnostuksen kohteet tai aktiviteetit. OCD;n diagnoosikritereinä on pakkoajatukset ja pakkotoiminnat ja tourettessa vähintään yli vuoden jatkunee nopeat, äkilliset, toistuvat ja tarkoituksettomat lihasliikkeet tai äännähdykset.
Kuvantamisella löytyy useimmiten neuroepätyypillisyys, mutta sillä ei tietenkään saada tietoon oirekuvaa. Siksi se ei ole diagnosoinnissa kovin hyödyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Yksi äiti sanoi, että jos yhteiskunta ymmärtäis nepsyä ja hyväksyisi sen käytöksen, niin ei tarttis nepsyn syödä lääkkeitä. -Kyllä semmonen riehuminen ja raivoaminen on raskasta kanssaeläjille, eikö itselleenkin ole parempi, jos lääkkeet hillitsee semmoista! Minäkin syön hoitavaa lääkettä jatkuvasti, ilman sitä käy huonosti!
Jos nepsyille ominaiset toimintatavat hyväksyttäisiin niin he eivät raivoaisi koska eivät ylikuormittuisi jatkuvasti.
Tässä ketjussa vastaus:
Siivosin asiakkaiden jälkiä 2 tuntia..v.tuttaa
copy pastaa ja klikkaa 2:sta hakukukentän tulosta
EKA MODEROITU, TOKA TOIMII
Klikkaa tokaa hakutulosta..varaa ämpäri, saatat oksentaa
No sinä tunnut hyvin ymmärtämättömältä autiateja kohtaan. Olisipa minulla ollut sellainen äiti, kuin Aidalla siinä dokumentissa oli. Itketti katsoa sitä, kun hän oli niin ihana. Minut pakotettiin olemaan normaali, vaikka en ollut, äitini häpesi minua, huusi ja pakotti. Sairastuin vuosiksi masennukseen ja sekin piti pitää salassa. En saanut apua, minua ei ymmärretty, koulu oli helvetillistä selviytymistä. Aida on onnellisessa asemassa, kun hänellä ympärillä ymmärtäväisiä aikuisia, nyt kun saisi sinun kaltaiset yksinkertaiset ihmiset ymmärtämään, millaista on olla erilainen ja täysin vieraat ja oppimattomat ihmiset netissä luulevat tietävänsä mikä on sinulle parasta.