Lue keskustelun säännöt.
Miksi minusta ei pidetä?
10.04.2024 |
Tämä ei ole provo.
Olen päälle nelikymppinen, omasta mielestä ihan tavallinen nainen. Koulutettu, perheellinen ja iloinen, sosiaalinen ja hyväsydäminen. Haluan ympärilleni hyvää, enkä puhu pahaa toisista. Minulla on myös omia vankkoja mielipiteitä, mutta osaan myös kuunnella ja ottaa muiden mielipiteet huomioon.
Silti: ihan jo lapsuudesta asti, minua inhotaan monessa paikassa. Koulussa olin kiusattu ihan lukioon saakka ja sen jälkeenkin joissain työpaikoissa, etenkin naisvaltaisilla, minua on selän takana haukuttu, poissuljettu ja jopa suoraan inhottu. Nyt viimeisin oli kun pojan koulukaverin äiti oli sivu suunsa ilmeisesti eli lapsensa kuullen puhunut lapselleen ettei tykkää jutella kanssani kun näkee minua (siis satunnaisesti jossain harrastusten parissa).
Mikä ihme voisi olla syynä? En keksi mitään kummallisempaa. Se on masentavaa ja vie itseluottamusta ja aiheuttaa suurta mielipahaa. Ystäviä ei juurikaan ole, syynä varmasti osittain se, että koulukiusaamisen ym vuoksi en ole itse oikein voinut luottaa ihmisiin ja en ole ollut valmis sitoutumaan ystäviin.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
"Ai, ehkä et sitten itse olekaan hyväsydäminen.Minä kyllä voisin kuvata itseäni hyväsydämiseksi anonyymisti ,koska tiedän olevani sellainen.Se ei siis ole vale,eikä manipulointia.Joten voin uskoa myös AP: n olevan myös oikeastikin hyväsydäminen."
Näin me ihmiset olemme erilaisia, ajattelemme eri tavoin. Minulle taas tuo on indikaatio vältellä kyseistä ihmistä. Omaa luonnettaan voi myös kuvailla muilla sanoilla, joista voi päätellä ihmisen pyrkimyksen hyvään. Jos kuvaisin itseäni hyväsydämiseksi se on minulle sama kuin ilmoittaisin olevani itse Neitsyt Maria. Vähän huvittavaa siis.
Et ymmärtänyt siis edelleenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ai, ehkä et sitten itse olekaan hyväsydäminen.Minä kyllä voisin kuvata itseäni hyväsydämiseksi anonyymisti ,koska tiedän olevani sellainen.Se ei siis ole vale,eikä manipulointia.Joten voin uskoa myös AP: n olevan myös oikeastikin hyväsydäminen."
Näin me ihmiset olemme erilaisia, ajattelemme eri tavoin. Minulle taas tuo on indikaatio vältellä kyseistä ihmistä. Omaa luonnettaan voi myös kuvailla muilla sanoilla, joista voi päätellä ihmisen pyrkimyksen hyvään. Jos kuvaisin itseäni hyväsydämiseksi se on minulle sama kuin ilmoittaisin olevani itse Neitsyt Maria. Vähän huvittavaa siis.
Et ymmärtänyt siis edelleenkään.
Voidaan vaikkapa sopia näin. Oikeastihan kyllä ymmärsin, mutta sinua ei miellytä se, että joku ajattelee juuri tästä asiasta eri tavoin kuin sinä. Eli mielipiteeni triggeröi sinua.
Mitä luultavimmin sinussa on liikaa asioita, joissa olet/toimit ns. massan ulkopuolella. Se herättää massaan kuuluvassa ihmisessä alitajuista pelkoa, kosa sinua voi olla vaikeampi tulkita (massan ihmisellä on vain massan olettamukset eivätkä osaa niin hyvin ajatella asioita laatikon ulkopuolelta). NOiden asioiden ei tarvitse olla suuria. JOskus voi riittää vaikka vain sellainen, että on poikkeuksellisempi opintopolku. Tai vaikka trendeistäpoikkeava tukka tai tapa kulkea julkisilla.
Esimerkiksi minä saan jatkuvaati oudoksuntaa osakseni, kun en omista autoa, vaan kuljen ihan sujuvasti pidempiäkin matkoja bussilla tai junalla. Epäilevät että olen köyhä, koska eihän kukaan muu kuin köyhä kulje julkisilla. Joskus yritin selittää, että tuollainen tapa matkustaahan on kätevää. Jos menisin omalla autolla, pitäisi itse ajaa ja se aika olisi pois sitten muulta tekemiseltä. Jos menen bussilla tai junalla, niin voin koko matkan ajan vaikka tehdä töitä, selailla nettiä, lukea kirjaa, tai vaikka nukkua tai suunnitella kotini seuraavaa remonttia. Mutta sitten tajusin, että miksipä sitä turhan takia yrittää valistaa toisia. Jotkut vain haluavat saada jonkun, jota voi oudoksua tai puhua toisten kanssa, että "on se outo". Kel onni on, se onnen kätkeköön...
Minkälainen oikeasti olet? Ei päälle liimattuja kliseitä vaan ihan oikeasti. Ilman koulutusta, perhettä, lapsia. Kuka olet?
Huono itsetunto on todella luotaantyöntävä. Sellainen ihminen yrittää yleensä miellyttää ja hakee hyväksyntää, mikä on tosi raskasta. Eikä myöskään osaa silloin yleensä pitää rajojaan, jolloin rajojen pitäminen jää toisen vastuulle ja silloin vuorovaikutus ei ole mukavaa. Sillon ihminen ei ole myöskään aito.
Ihminen, joka on aito, pitää itsestään, eikä pyri miellyttämään muita, on kiinnostava. Sellaisen omilla jaloillaan seisovan kanssa on mukava viettää aikaa.
Toki meillä on kaikilla erilainen menneisyys ja toiset joutuvat tekemään enemmän työtä tutustuakseen itseensä, mutta se on mahdollista. Kuka olen kun en yritä miellyttää ketään, kuulua joukkoon tai täyttää muiden odotuksia? Siinä muutamia kysymyksiä pohdittavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ai, ehkä et sitten itse olekaan hyväsydäminen.Minä kyllä voisin kuvata itseäni hyväsydämiseksi anonyymisti ,koska tiedän olevani sellainen.Se ei siis ole vale,eikä manipulointia.Joten voin uskoa myös AP: n olevan myös oikeastikin hyväsydäminen."
Näin me ihmiset olemme erilaisia, ajattelemme eri tavoin. Minulle taas tuo on indikaatio vältellä kyseistä ihmistä. Omaa luonnettaan voi myös kuvailla muilla sanoilla, joista voi päätellä ihmisen pyrkimyksen hyvään. Jos kuvaisin itseäni hyväsydämiseksi se on minulle sama kuin ilmoittaisin olevani itse Neitsyt Maria. Vähän huvittavaa siis.
Et ymmärtänyt siis edelleenkään.
Voidaan vaikkapa sopia näin. Oikeastihan kyllä ymmärsin, mutta sinua ei miellytä se, että joku ajattelee juuri tästä asiasta eri tavoin kuin sinä. Eli mielipiteeni trigge
Saa ajatella eri tavoin,tietenkin.Mutta tässä on nyt kyse siitä ettet ymmärrä oikein.
AP ei kerro kenellekään olevansa hyväsydäminen, enkä kerro minäkään.Olet siinä asiassa aivan oikeassa,että se olisi suorastaan karmivaa.En minäkään pitäisi ihmisestä,joka julistaisi olevansa hyvä.Pitäisin häntä outona tyyppinä.
Se että pitää itseään hyväsydämisenä ei tarkoita,että pitää itseään täydellisenä tai pyhimyksenä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajojen pitämättömyydestä. Joskus en tietoisesti pidä rajojani seuloakseni uusia tuttavuuksia. Aito ja hyvä ihminen ei ylitä muiden rajoja vaikka näkisi tilaisuuden niin tehdä, koska tämä ei ole hänelle luontaista. Usein ihmiset eivät edes ajattele koko rajoja vaan ovat omia itsejään. Jyvät erottuu akanoista tehokkaasti.
Mottoni onkin "anna siimaa, paljon, ihmiselle johon haluat tutustua tai jonka todellisen luonteen nähdä". Ei varmastikaan reilua, mutta tämä on nykyisin selviytymiskeinoni, todella rajujen kokemusten jälkeen.
Mulla on ap aivan samanlainen tilanne. Oon tällä hetkellä työpaikkakiusattu, ikäänkuin vähiten arvostettu henkilö.
Ihan sama mitä teen niin selän takana arvostellaan.
Mä itse myös yleensä aina haluan muille hyvää enkä puhu muista niin paljon kuin tiedän että muut puhuvat toisistaan. Pyrin puhumaan negatiivisia asioita mahdollisimman vähän. Tiedän että asiat kuitenkin leviää enkä halua joutua ongelmiin.
Ehkä sitten sellaisista pidetään jotka juoruavat ja sitä kautta tuntevat yhteneväisyyttä.
Mutta siis, noh. Kaipa se vaan on niin että jotkut ihmiset kavahtavat joitakin ihmisiä. Onhan varmaan sinullakin joitakin ihmisiä keiden kanssa et mielellään olisi niin paljon tekemisissä? Minulla ainakin on ja selkeästi joillekin minä olen yksi sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ai, ehkä et sitten itse olekaan hyväsydäminen.Minä kyllä voisin kuvata itseäni hyväsydämiseksi anonyymisti ,koska tiedän olevani sellainen.Se ei siis ole vale,eikä manipulointia.Joten voin uskoa myös AP: n olevan myös oikeastikin hyväsydäminen."
Näin me ihmiset olemme erilaisia, ajattelemme eri tavoin. Minulle taas tuo on indikaatio vältellä kyseistä ihmistä. Omaa luonnettaan voi myös kuvailla muilla sanoilla, joista voi päätellä ihmisen pyrkimyksen hyvään. Jos kuvaisin itseäni hyväsydämiseksi se on minulle sama kuin ilmoittaisin olevani itse Neitsyt Maria. Vähän huvittavaa siis.
Sori ohis, mutta olet antanut sanalle hyväsydäminen vähän turhan kovan arvolatauksen.
Hyväsydämisyys on toki hyvä luonteen piirre, mutta se on samalla myös perusoletus ihmisestä. Hyväsydämisyys ei ole pyyteetöntä täydellisyyttä. Päin vastoin, hyväsydämiset ihmiset osaavat olla ymmärtäväisiä ja armollisia toisia kohtaan, koska pystyvät myöntämään omat virheet ja puutteet.
"Saa ajatella eri tavoin,tietenkin.Mutta tässä on nyt kyse siitä ettet ymmärrä oikein.
AP ei kerro kenellekään olevansa hyväsydäminen, enkä kerro minäkään.Olet siinä asiassa aivan oikeassa,että se olisi suorastaan karmivaa.En minäkään pitäisi ihmisestä,joka julistaisi olevansa hyvä.Pitäisin häntä outona tyyppinä.
Se että pitää itseään hyväsydämisenä ei tarkoita,että pitää itseään täydellisenä tai pyhimyksenä "
Tässähän on kyse semantiikasta ja myös suomen kielestä.
Suomen kielessä hyväsydämisyys on jokseenkin absoluuttinen ilmaisu ja se tarkoittaa juurikin sitä, että on hyvä sydämeltään, piste. Se ei tarkoita sitä, että kuvailija "ei pidä itseään pyhimyksenä tai täydellsenä". Vaan hyväsydämisyys on hyväsydämisyyttä. Jos haluat kuvailla itseäsi uskottavasti suomen kielellä, voit sanoa esim. että "pyrin olemaan hyvä ja reilu muita kohtaan". Että sinulla on pyrkimys ja ymmärrys siitä, ettet aina onnistu. Suhteellisuudentajua.
Näissä on pieni ja toisaalta valtava ero, jonka ymmärtää, jos käyttää suomen kieltä paljon.
Jossakin muussa kielessä voi olla toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen aina ollut näkymätön ihmisille. Vihasin lapsena koulussa bingo-peliä, koska opettaja ei koskaan kuullut, kun minä sain bingon. Isossa porukassa minun päälleni puhutaan. Tai sitten ollaan reagoimatta ja kohta toinen kertoo sen minun jutun omanaan, jolloin porukka alkaa nauramaan tai kehuu, miten hyvä idea.
Töissä kuitenkin olen aina saanut myönteistä palautetta niin asiakkailta, työkavereilta kuin esimiehiltä. En tiedä, mikä minussa sitten siviilissä tökkii. Onneksi olen sentään puolison ja lapsia saanut ettei tarvitse ihan yksin olla.
oletko erityisherkkä. erityisherkät ovat erityisen rasittavia ihmisiä. niitä ei kukaan jaksa katsella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sori ohis, mutta olet antanut sanalle hyväsydäminen vähän turhan kovan arvolatauksen.
Hyväsydämisyys on toki hyvä luonteen piirre, mutta se on samalla myös perusoletus ihmisestä. Hyväsydämisyys ei ole pyyteetöntä täydellisyyttä. Päin vastoin, hyväsydämiset ihmiset osaavat olla ymmärtäväisiä ja armollisia toisia kohtaan, koska pystyvät myöntämään omat virheet ja puutteet."
En minä vaan Elias Lönnrot. Käypä kotuksen sivuilla, niin voit lukea, mitä tarkoittaa hyväsydäminen. Hiuksen hienoja eroja. Tässäkin hyvä syy miksi kannattaa lukea kirjoja. Se, miten käyttää äidinkieltään, paljastaa ihmisestä paljon.
Kursivoituna tekstisi osa, joka paljastaa esimerkiksi omaan ajattelutapaani verrattuna, mikä ero meillä kahdella on ajattelutavoissa. Minun on aina ollut todella helppo saada ystäviä aina, mihin tahansa menen.
Minulla on myös omia vankkoja mielipiteitä, mutta osaan myös kuunnella ja ottaa muiden mielipiteet huomioon.
Silti: ihan jo lapsuudesta asti, minua inhotaan monessa paikassa. Koulussa olin kiusattu ihan lukioon saakka ja sen jälkeenkin joissain työpaikoissa, etenkin naisvaltaisilla, minua on selän takana haukuttu, poissuljettu ja jopa suoraan inhottu. Nyt viimeisin oli kun pojan koulukaverin äiti oli sivu suunsa ilmeisesti eli lapsensa kuullen puhunut lapselleen ettei tykkää jutella kanssani kun näkee minua (siis satunnaisesti jossain harrastusten parissa).
1. Minulla ei ole niin yhtään mielipidettä, jota en voisi tarkastella toisen esittämästä näkökannasta tuomatta omaa näkemystäni esiin lainkaan, osaan pitää suuni kiinni aiheesta jos tiedän että toinen on eri mieltä. Keskityn kuuntelemaan toisia, olen kiinnostunut heistä, itse aloittamani keskusteluni aiheet ovat yleensä jokin hauska sattuma viime viikolta tai vitsailu. Jos olen eri mieltä ja ellei minulta kysytä eritoten mitä tekisin, vastaukseni on aina että ymmärrän/tiedät itse parhaiten mitä tarvitset, vaikka itse toimisin täysin toisella tavalla,
Tuntuuko sinusta, että sinun täytyy vakuuttaa kaikki olemaan samaa mieltä kanssasi? Jos olet oikeasti todella varma itsestäsi, sinun ei tarvitse välttämättä tuoda mielipidettäsi mistään esille koskaan, ainoastaan toimit sen mukaan ja jos joku esittää vastakkaisen näkemyksen, voit olla hiljaa ja sanoa että voihan niinkin ajatella/se on yksi näkökanta/jokainen päättää itse. Ihmiset tuntevat olonsa hyväksytyiksi jos annat heidän ilmaista itseään ilman tarvetta väitellä, vakuuttaa, yms. Jokainen haluaa tulla kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin ovat. Jos aloitat väittelyn mielipiteistä, he tuntevat olonsa tuomituksi, negatiivisesti arvostelluksi ja vähätellyksi.
2. Välität aivan liikaa siitä, mitä muut sinusta ajattelevat. Jos minusta puhutaan pahaa selän takana/mulkoillaan/vittuillan, en reagoi enkä mieti asiaa ollenkaan vaan jatkan elämääni normaalisti keskittyen itseeni. Huomasin vastikään että myös minua mulkoillaan, kun olin kävelemässä kadulla ja eräs kaverini joka kommentoi koko ajan ihmisten tuijotusta sanoi että nuo muijat kyyläävät sua päästä varpaisiin paheksuen. Vastasin että jaa, enpä kiinnittänyt mitään huomiota. Ehkä ihmiset oikeasti tuijottavat minua joskus pahansuovasti, mutta kaipa aivoni pitävät tätä tietoa täysin hyödyttömänä ja siten se suodattuu pois näkökentästäni. Lopeta siis ajatuksella mehustelu, että sinua inhotaan joka paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei pidetä koska olen naiseksi vahvatahtoinen ja analyyttinen. Suurin osa tuntuu jopa inhoavan.
N27
Tuohon kun yhdistää aidosti tasa-arvoisen ja etenkin tasapuolisen ajatusmaailman ilman klikkiytymistä mihinkään agendaan tai sukupuoleen niin kato ympärillä on täydellinen.
Olitko sellainen hauskojen poikien perässä juokseva jännätyttö. Niin, miten on 🥺
Vai onko sinulla peräsuolenlaskeuma?
Jos itse haluaa syventää suhdetta, niin kannattaa olla aloitteellinen...
Jos kaverisuhteita ei meinaa muodostua niin kannattaa miettiä, onko oikeasti liian etäinen. Ihmiset eivät halua naarata muita ihmisiä sisälle elämiinsä, sulla pitää olla oma halu liittyä seuraan ja kyky osoittaa se.
Jotkut ovat esimerkiksi koulukiusaamisen takia niin traumatisoituneita että tuntevat olevansa kiusattuja hylkiöitä koko elämänsä. Näin ei siis välttämättä ole mutta nämä ihmiset ovat niin tottuneet rypemään siinä ulkopuolisuuden tunteessa etteivät osaa muuta. Sitten ylitulkitaan muita ja itse pilataan itseltä uudet ihmissuhteet.
Ei minustakaan kukaan pidä. Ei minulla ole kavereita edes. Edes sukulaiset ei minusta pidä enkä ole ollut tekemisissä yli 20 vuoteen niitten kanssa vaikka niitä asuu tuossa lähellä.
T: kiltti kunnollinen mies
Ei minullakaan ole kavereita ja syy on minussa. En vaan luota kehenkään tarpeeksi jotta sitä voisi ystävyydeksi kutsua. Niin monet kerrat näiden tuttujenkin elämää vierestä nähneenä huomannut etteivät ihmiset epäröi iskeä vyön alle jos siltä tuntuu enkä minä halua itselleni niitä tilanteita mihin olen nähnyt joidenkin tämän takia joutuvan. Onhan se niinkin että varmasti jää paljon saamattakin kun ei uskalla heittäytyä mutta olenkin aika tylsä ja tasaisesta elämästä pitävä ihminen.
"Ai, ehkä et sitten itse olekaan hyväsydäminen.Minä kyllä voisin kuvata itseäni hyväsydämiseksi anonyymisti ,koska tiedän olevani sellainen.Se ei siis ole vale,eikä manipulointia.Joten voin uskoa myös AP: n olevan myös oikeastikin hyväsydäminen."
Näin me ihmiset olemme erilaisia, ajattelemme eri tavoin. Minulle taas tuo on indikaatio vältellä kyseistä ihmistä. Omaa luonnettaan voi myös kuvailla muilla sanoilla, joista voi päätellä ihmisen pyrkimyksen hyvään. Jos kuvaisin itseäni hyväsydämiseksi se on minulle sama kuin ilmoittaisin olevani itse Neitsyt Maria. Vähän huvittavaa siis.