Lue keskustelun säännöt.
Miten te pystytte työskentelemään 40 h viikossa?
10.04.2024 |
Valmistuin pari vuotta sitten. Kaikki opiskelukesät tein kokopäivätöitä ilman lomaa.
No valmistumisen jälkeen kokoaikainen työ oli vaikeaa ja selvisin vuoden. Lopulta tuli burnout ja jäin sairaslomalle. Kun palasin taas kokoaikaiseksi sain uuden burnoutin.
Yritän saada omalta alaltani 3-4 päivän työviikkoa. (Talous kestäisi sen). Mutta kukaan ei suostu tekemään sellaista sopimusta. Korkeakoulututkinto vaihtuu pian pikaruokaravintolan tai siivojan työksi.
Miten te kestätte 40 h työviikkoa ilman, että tuntuu kuin koko elämä valuisi hukkaan?
Kommentit (143)
Ei se tuntimäärä vaan se työn määrä, jota ei ehdi tekee edes tuossa 40 tunnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh. Aloitin just duunin, jossa työpäivät yleensä vähintään 9h, helposti 11 tuntiakin. Siihen päälle 4h työmatkoja päivässä. Ei kyllä jää yhtään vapaa-aikaa, mut ehkä ens työssä sitten... Ei tää terveydelle hyvää tee, mut en viitsi työttömänäkään olla kun aina vaikeampi yleesä sitten työllistyä. 🤔
N32
37,5 h ei eroa 40 h:sta paljonkaan. Että sikäli...
Eikö no laskeppa kuinka paljon eroa tulee vuodessa,rahassa?
Vierailija kirjoitti:
Heh. Aloitin just duunin, jossa työpäivät yleensä vähintään 9h, helposti 11 tuntiakin. Siihen päälle 4h työmatkoja päivässä. Ei kyllä jää yhtään vapaa-aikaa, mut ehkä ens työssä sitten... Ei tää terveydelle hyvää tee, mut en viitsi työttömänäkään olla kun aina vaikeampi yleesä sitten työllistyä. 🤔
N32
Sä et sitten ole Suomessa töissä
Taitaa olla väärä ala jos ei jaksa normityöaikaa. Kannattaa vaihtaa mahdollisimman pian alaa.
Entisessä työssä työpäivä oli sen 7,5h. Mutta työpäivän jälkeen ei jaksanut enää mitään.
Pääsin vaihtamaan työn todella erilliseen hommaan. Nyt työpäivä 9-11h ja virtaa riittää. Työn pitää antaa muutakin kuin elannon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pekkasia kovin monella alalla ole, joten normi työviikko on 37,5h. Se 30min (eli 40h/vk) ylimääräistä mm. raksalla vaikuttaa yllättävän paljon jaksamiseen, tehokkaammin työt tekisi lyhyemmässä työpäivässä kuin venyttäen kahdeksaan puoleen tuntiin monilla, monilla tauoilla.
En pystykään. Pakko tehdä n. 50 tuntia muuten ei kerkiä tekemään kaikkia hommia. Olen tyytyväinen, että minulla on työtä ja hyvä palkka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli 40 vuotta olen tehnyt ilman ongelmia. Itsestä se on kiinni
Höpö höpö, se on työpaikasta, ilmapiiristä, työn vaativuudesta ja kuormittavuudesta ym kiinni.
Hyvässä työpaikassa on sellaisia, jotka ymmärtävät, että se on itsestä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Aloitin just duunin, jossa työpäivät yleensä vähintään 9h, helposti 11 tuntiakin. Siihen päälle 4h työmatkoja päivässä. Ei kyllä jää yhtään vapaa-aikaa, mut ehkä ens työssä sitten... Ei tää terveydelle hyvää tee, mut en viitsi työttömänäkään olla kun aina vaikeampi yleesä sitten työllistyä. 🤔
N32
Sä et sitten ole Suomessa töissä
?? Kyllä muuten olen.
N32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pystykään. Tai tarkemmin ajatellen varmaan pystyisin mutta en halua. Mitä elämää se on jos työ vie siitä suurimman osan. Vuosikaudet olen osittaista työaikaa, nyt 80%. Rahan takia ei ole pakko tehdä 100% kun ei ole enää velkaa ja lapset kaikki omillaan. Jos työnantaja jossain vaiheessa ei suostu myöntämään osittaista niin siirryn keikkailemaan.
Oma julkisen sektorin työnantajani olisi suostunut nelipäiväiseen työviikkoon senkin jälkeen, kun se ei ollut mahdollista enää lasten iän takia (toisen luokan jälkeen, osittainen hoitovapaa). Toki vapaapäivä olisi lähtenyt suoraan palkasta. Jokin syy olisi ehkä kirjattu, mutta olisi voinut olla vaikka iäkkäiden vanhempien auttaminen tms.
Eihän tätä olisi voinut vielä töitä hakiessa pyytää, mutta luultavasti kunnilla ja valtiolla näitä joustomahdollisuuksia enemmän kuin tulee ajatelleeksi.
En lopulta kuitenkaan jatkanut lyhyttä työviikkoa, yksi tai kaksi etäpäivää viikossa tuovat tarpeeksi joustoa. Työtä enemmän rasittavat kulkemiset ja kieltämättä välillä myös työkaverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pystykään. Siksi työskentelenkin vain 37,5h/vko
Sama, onneksi työnantaja suostui 35 tunnin viikkoon. todella suuri vaikutus elämänlaatuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kevyesti. Normaali työviikkoni on 60 tuntia jos ei ole ylitöitä. Viimeisen 15 vuoden aikana olen pitänyt peräti yhden 2 viikon kesäloman. Se on sellaista kun on yrittäjä ja pitää järjestää 14 ihmiselle työtä ja leipää. Ja juu, en palkkaa yli 40 vuotiaita, pitkäaikaistyöttömiä enkä yyhhoo ihmisiä. Mitä minä paskoilla tekisin.
Vierailija kirjoitti:
Heh. Aloitin just duunin, jossa työpäivät yleensä vähintään 9h, helposti 11 tuntiakin. Siihen päälle 4h työmatkoja päivässä. Ei kyllä jää yhtään vapaa-aikaa, mut ehkä ens työssä sitten... Ei tää terveydelle hyvää tee, mut en viitsi työttömänäkään olla kun aina vaikeampi yleesä sitten työllistyä. 🤔
N32
I think i like you 🤗
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä jaksaisikaan jos olisi oikeasti raskas työ.
Tein muurarin töitä 35vuotta ja melkein työuran loppuun asti oli viraapelityö normaalien viikkotuntien päälle, ensi 8 tuntia urakkaa ja sen jälkeen iltatöihin muutamaksi tunniksi ja viikonloppuna lisää. Mitä se raskas työ on?
En selvinnyt. Sain burnoutin parissa vuodessa. Näin työkyvyttömyyseläkkeellä jaksan joten kuten normaalivoimissa pari päivää viikossa jos välissä on vapaata. En sen enempää saakaan tehdä tulorajojen mukaan joten ihan ok.
En mä ainakaan jaksa. Taustalla burnoutteja, boreoutteja ja näiden taustalla autismi.
Nyt oon työtön ja yritän hakee osa-aikatyötä, taloudellisesti pystyisin koska oon säästänyt ja sijoitussalkku varsin mittava. Pienet menot, vähän isommat pääomatulot. Mistään ei vaan saa osa-aikatyötä. Yritän vielä kesän hankkia osa-aikaista, mut jos ei ala tärpätä, menen taas kokoaikatyöhön ja teen niin piippuun asti, että hajoaa pää ja paikat ja pääsen työkyvyttömyyseläkkeelle.
En jaksa mitenkään. Teen nykyään vain 3h päivässä.
On olemassa ihmisiä, joiden ainoa elämäntehtävä on painaa töitä, töitä ja töitä. Sitten on ihmisiä, jotka haluaisivat nauttia elämästä työajan ulkopuolellakin.