Lue keskustelun säännöt.
Miten te pystytte työskentelemään 40 h viikossa?
10.04.2024 |
Valmistuin pari vuotta sitten. Kaikki opiskelukesät tein kokopäivätöitä ilman lomaa.
No valmistumisen jälkeen kokoaikainen työ oli vaikeaa ja selvisin vuoden. Lopulta tuli burnout ja jäin sairaslomalle. Kun palasin taas kokoaikaiseksi sain uuden burnoutin.
Yritän saada omalta alaltani 3-4 päivän työviikkoa. (Talous kestäisi sen). Mutta kukaan ei suostu tekemään sellaista sopimusta. Korkeakoulututkinto vaihtuu pian pikaruokaravintolan tai siivojan työksi.
Miten te kestätte 40 h työviikkoa ilman, että tuntuu kuin koko elämä valuisi hukkaan?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
37,5 h ei eroa 40 h:sta paljonkaan. Että sikäli...
No ei todellakaan eroa. Ainoa ero tuossa on puolen tunnin ruokatauko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pystykään. Siksi olen kaupanalalla. Työtunteja kuussa kertyy 120-130, se on sopiva määrä.
Tuletko toimeen palkallasi?
Saatko tukia lisäksi?
Vierailija kirjoitti:
Hyi helvetti, millanen trolli aloitus.
Tahaallaan väännetty paskanen sepustus.
Mitä trollaamista? Mitä järkeä aloittaa aina uusi työ, joka päättyy työuupumukseen? Eikö olisi parempi löytää pysyvä ratkaisu = etsiä sopiva tuntimäärä tai vaihtaa alaa. Vai onko sinusta fiksumpaa joutua sairaseläkkeelle?
Ei sitä moni jaksakaan ilman taukoja. Jos esim. pitäisi keskittyä joka työpäivä 8 tuntia koko ajan skarpaten. Siksi on tarkoitus pitää taukoja. Työpäivän pitäisi olla sen verran "huokoinen" että jaksaa.
Väsähdän yleensä viiden maissa iltapäivällä, aamulla työt alkavat yhdeksältä.
Elämä ei ole mikään huvipuisto, jossa saa leikkiä koko aikuiselämänsä.
Valitettavasti tämä yhteiskunta ei toimi ellemme tee töitä kuten vastuulliset aikuiset ihmiset tekevät. Työ ei ole koskaan ollut juhlaa. Ei silloinkaan kun raasettiin pelloilla aamusta iltaan. Nykyään työ on helpompaa, mutta ikävää silti.
Ole kuin aikuinen mies tai nainen ja tee oma osuutesi yhteisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se työ on osa elämää siinä missä moni muukin asia ja myös osa niitä tuttuja ja turvallisia rutiineja. Ei sitä varmasti pysty ymmärtämään jos vihaa työntekoa, itse en. Ei se tärkeintä ole vaan perhe ja ihmissuhteet, mutta se mahdollistaa paljon asioita. Varmasti jollekin riittää leipä pöydässä, mutta itse haluan harrastaa, matkustella ja kokea asioita ja raha siinä paljon ratkaisee. Mutta ei sekään riitä, työstä pitää saada myös merkitystä ja sen pitää olla tasapainossa muun elämän kanssa. Ja työyhteisön henkisesti terve. Koen että itsellä on ainakin runsaasti vapaata aikaa myös toteuttaa itseäni työn ohella (siitä 37,5h työviikosta huolimatta).
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole mikään huvipuisto, jossa saa leikkiä koko aikuiselämänsä.
Valitettavasti tämä yhteiskunta ei toimi ellemme tee töitä kuten vastuulliset aikuiset ihmiset tekevät. Työ ei ole koskaan ollut juhlaa. Ei silloinkaan kun raasettiin pelloilla aamusta iltaan. Nykyään työ on helpompaa, mutta ikävää silti.
Ole kuin aikuinen mies tai nainen ja tee oma osuutesi yhteisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi.
Miltä kenkä maistuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoin juuri it-alalla työpaikkaa. Olen jo useampana vuonna tehnyt 4 päivän viikkoa eikä se tunnu olevan ongelma yrityksille, nytkin saan jatkaa sitä. Rohkeasti vaan kysymään. Perusteitakaan minulta ei ole tivattu.
Soveltuvuus alalle ja riittävä ammattitaito (työhyvinvointikin on osa ammattitaitoa).
Teen kahta työtä, yhteensä 55-60h/vko.
Työn arvostus, kutsumus, intohimo. Tehdä työtä oman persoonan kautta, ilman kuluttavaa (feikki)ammattiroolia. Heittäytyä työhön kokonaisvaltaisesti, koko sydämellään, eikä tyytyä mekaaniseen suoritustasoon, josta puuttuu läsnäolo ja ilo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
37,5 h työaikaan tulee lisäksi 30 minuutin ruokatauko omalla ajalla eli käytännössä olet työpaikalla joka päivä 8 h eli saman 40 h / viikko. Ja pakko vaan jaksaa kun vaihtoehtoja ei kauheasti ole. Onneksi työ on kuitenkin ihan ok. Olisi silti kiva jaksaa jotain muutakin tehdä muulloinkin kuin lomalla.
Jos ei olisi lainkaan työtä, elämässä ei olisi tarpeeksi sisältöä. Normaali 37,5 on minulle hyvä määrä, jää aikaa perheelle. Yrittäjäpuoliso tekee paljon pitempiä päiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni onnistuu, kun saan tehdä vuorotyötä. Pelkkä ajatuskin säännöllisestä 8-16 työajasta riittää jo uuvuttamaan minut.
Sama täällä. Mutta toistaiseksi teen 80% työaikaa.
Jos kyseessä on työ, josta kovasti pitää, nuohan menevät helposti. Jos taas ei tykkää erityisemmin työstään, kuten keskimääräisen ihmisen kohdalla, menee tietty aika rankaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jos et "pysty", niin lopeta työnteko. Vapaa-aikaa riittää, ja rahaakin tulee noin puolet vähemmän kuin ansiotöissä ollessa. Oliko vielä muuta kysyttävää?
Vierailija kirjoitti:
Jos on 40 tuntinen työviikko, siihen kuuluu edelleen ne Pekkaspäivät.
Eli saa vapaata tietyn määrän tunteja.
Ja tuo on totta, että vain ns. duunarialoilla on enää 40-tuntinen työviikko.
Faktat löytyvät verkosta. Ja eri alojen työehtosopimuksista.
Eikä ne pekkasetkaan ole mikään automaatti 40h työviikolla.
Pitää vähän asennoitua silleen, että teet hommia ihan rauhassa koska onhan sulla velvoite tehdä huolellisesti tehtäväsi niin aikaahan se ottaa. Ja mitä niukempi liksa niin sitä huolellisemmin teet. Tauot täytyy muistaa. Ei ihminen ole mikään robotti.
Vierailija kirjoitti:
No, jos et "pysty", niin lopeta työnteko. Vapaa-aikaa riittää, ja rahaakin tulee noin puolet vähemmän kuin ansiotöissä ollessa. Oliko vielä muuta kysyttävää?
Eikö sun mielestä 40 h:n ja työttömyyden välillä ole mitään? Ootko tyhmä?
Jännä miten tällaisen ääneen sanominen aiheuttaa niin paljon vihaa ihmisissä.
37,5h+työmatka 2h+kotityöt+läheisen sairastuminen=Burnis ja 2v Saikku.
Saan leikkiä, ulkoilla ja liikkua työaikana. Hoitaa, opettaa ja kasvattaa pienokaisia. Mikä noista on se kuormittava osa?
Ai niin, ne työyhteisökiistat. Niihin ei aikani onneksi riitä.