Tulin raskaaksi ja tuli yllätyksenä miten yksinäistä tämä on
Omat vanhemmat olivat vielä helmikuussa innoissaan kun kerroin raskaudesta. Kuitenkaan kertaakaan sen jälkeen he eivät ole kysyneet vointia eivätkä mitään...yhdelle ystävälle kun kerroin niin hän onnitteli viestissä jossa kerroin raskaudesta, mutta sen jälkeen ei mitään. Yksi ystävä on ollut paljon enemmän tukena ja kysellyt vointeja, mutta hänkin asuu kaukana. Samoin anoppi kyselee koko ajan vointeja, laskee viikkoja, niin myös miesystäväni sisko.
Omat vanhemmat ovat kuitenkin olleet surkein pettymys. He ovat aiemmin halunneet nähdä paljonkin ja nyt ei mitään. Kyseessä on kuitenkin lapsenlapsi. Tai tämä ystävä jonka lemmikki kuoli juuri ja lohdutin silloin. Mun lapsella ei kuitenkaan ole mitään merkitystä...tulee niin hylätty ja paha olo 😭😭😭
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti lähdit tuohon omasta tahdostasi etkä esim vanhempiesi painostuksesta tai halustasi jotenkin miellyttää heitä / tehdä ylpeäksi sinusta / parantaa heitä?
Eivät vanhemmat ole mitenkään painostaneet. Raskauskin oli aivan yllätys vaikka ihana sellainen. ap
Etkö sinä voisi olla aktiivinen yhteydenotossa?
Ei voi olla, koska koko maailman pitää langeta hänen jalkojensa juureen, koska on onnistunut nussimaan itsensä paksuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuinka sun sisällä kasvaa ihmiselämä, se ei kiinnosta ketään. Ihan oikeasti kasva aikuiseksi ja äkkiä!
Läheisen sairaus tai kuolema, uusi työpaikka, lemmikin hyvinvointi, syntymäpäivä tms. kyllä kiinnostaa. Syntymä taas ei kiinnosta vaikka kyse olisi läheisen lapsesta. Jonkun äidin ulkomaalaiset tutut onnittelevat korteilla lapsen synnyttyä jota suomalainen ihmettelee...ollaan onnellisia ilmankin...? ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuinka sun sisällä kasvaa ihmiselämä, se ei kiinnosta ketään. Ihan oikeasti kasva aikuiseksi ja äkkiä!
Läheisen sairaus tai kuolema, uusi työpaikka, lemmikin hyvinvointi, syntymäpäivä tms. kyllä kiinnostaa. Syntymä taas ei kiinnosta vaikka kyse olisi läheisen lapsesta. Jonkun äidin ulkomaalaiset tutut onnittelevat korteilla lapsen synnyttyä jota suomalainen ihmettelee...ollaan onnellisia ilmankin...? ap
Ihan yhtä paljon/vähän nuokin muita kiinnosta. Jokainen keskittyy omaan elämäänsä. Puhu miehesi kanssa ja pyydä häneltä tukea ja huomiota asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuinka sun sisällä kasvaa ihmiselämä, se ei kiinnosta ketään. Ihan oikeasti kasva aikuiseksi ja äkkiä!
Läheisen sairaus tai kuolema, uusi työpaikka, lemmikin hyvinvointi, syntymäpäivä tms. kyllä kiinnostaa. Syntymä taas ei kiinnosta vaikka kyse olisi läheisen lapsesta. Jonkun äidin ulkomaalaiset tutut onnittelevat korteilla lapsen synnyttyä jota suomalainen ihmettelee...ollaan onnellisia ilmankin...? ap
Voihan olla, että vanhempasi eivät tiedä miten omaa raskaana olevaa tytärtä pitäisi lähestyä. Eivät halua tunkea, kun asia kuitenkin on niin sinun ja miehesi välinen asia.
Rohkaise heitä ja kerro voinnistasi. Kerro, milloin menet neuvolaan, se helpottaa heidänkin yhteydenottoa.
Pyydä äitisi mukaan kaupoille ostelemaan raskausvaatteita, vauvanvaatteita jne.
Fakta nyt vaan on, että suurimpaa osaa ihmisistä ei kiinnosta muiden lisääntymiset. Ihan sama kuinka läheisistä on kyse. Toki onnittelut kuuluu asiaan, mutta miksi esittää kiinnostunutta, jos ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Fakta nyt vaan on, että suurimpaa osaa ihmisistä ei kiinnosta muiden lisääntymiset. Ihan sama kuinka läheisistä on kyse. Toki onnittelut kuuluu asiaan, mutta miksi esittää kiinnostunutta, jos ei kiinnosta.
Olen eri mieltä.
Itseäni on kyllä aina kiinnostanut omien tyttärieni vauvan odottamiset. Mutta olen kysellyt varoen, koska odotus on niin intiimi ja pariskunnan välinen asia. Muutenkaan mitään henkilökohtaisempaa odotuksesta ei ole tapana kysellä. Riittää kysymys" miten olet voinut". On sitten odottajan päätettävissä, miten tarkkaan haluaa voinnistaan kertoa.
Mahtaisko sulla nyt vähän olla raskaushormonien aiheuttamaa ylireagointia. Niinkuin täällä monet ovat jo sanoneet; sinun raskaus on iso juttu vain sinulle ja puolisollesi, ei muille. Mikset itse kysele muiden kuulumisia? Kun ystäväni oli raskaana, hän ilmoitti sen minulle, onnittelin ja sen jälkeen en muista että koko asiasta olisi kertaakaan puhuttu. Juttelimme ihan muita asioita niinkuin ennenkin, hän saattoi mainita että nykyään vaikka kahvi närästää mutta ei muuta..
Leikkauta se oma napanuorasi ennen synnytystä.
Raskaus ei ole sairaus, paitsi ammattisaikuttajille, joten antavat olla rauhassa. Kun lapsi syntyy, tilanne on ihan toinen. Ukkilat ja mukkilat heräävät henkiin ja kaikki muuttuu. Kohta valitat liiallista puuttumista vauvanhoitoon.
Nyt menee yli. Ihmisillä on kuule oma elämä hoidettavana. Sinun raskaustesi ei ole heille ensisijainen asia.
Ap kuulostaa ihan mun ex-ystävältä. Meillä on kaveriporukka ja kaikilla oli haastava elämäntilanne tavalla tai toisella. Kuolemaa, sairautta, vauvoja jne mutta niin vain olisi pitänyt alkaa höösäämään ja järkkäilemään vauvajuhlia tälle prinsessalle. Poistui sitten ryhmästä, kun kukaan ei välittänyt yhyy. Kenenkään kohdalla ei siis koskaan oltu höösätty missään tilanteessa. Ei jäänyt kenellekään ikävä.
Tosi ikäviä kommentteja tänne ovat monet kirjoittaneet. Onnea aloittajalle! Ymmärrän hyvin, että olet pettynyt läheiseksi kokemiisi ihmisiin.
Toivottavasti löydät uusia ihmisiä, joiden kanssa elää vauva ja lapsiperhe elämää. Kavereiden kanssa asiat vain ovat kivampia.
Ja isovanhemmista sitten näkee ajallaan, että ovatko kiinnostuneita vauvasta vai ei. Rehellisesti voin sanoa, että itse olin pettynyt siihen miten vähän vauvani kiinnosti isovanhempia. Tämä on tosi yleistä nykyään.
Hei ap, ehkä eivät tohdi ottaa asiaa esille jos pelkäävät että mennyt vaikka kesken tms jos et ole itse oma-aloitteisesti puhunut raskaudestasi ja voinnistasi.
Uskon että kiinnostuksen määrä kasvaa kun vauva syntyy
Kyllä lapset pitää lähtökohtaisesti valmistautua kasvattamaan yhdessä puolison kanssa. Monet isovanhemmat ovat vielä työelämässä ja muillakin ihmisillä on kädet täynnä omassa elämässä. Mulla sisko on katkera, kun en yksinkertaisesti jaksa olla suuremmin kiinnostunut hänen lapsistaan. Mulla on omat lapset ja työ niin en vain yksinkertaisesti jaksa enempää keskittyä muiden asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että niitä kiinnostaa enemmän ku lapsi on syntynyt.
Sitten varmaan kiinnostaa. Mua taas kiinnostaa näyttää lasta enemmän heille joille lapsi on tärkeä jo nyt. ap
Olet lapsellinen.
Voi voi. On olemassa sellainen sanonta kuin "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Näen jatkossakin enemmän vaivaa heidän eteen joita kiinnostaa pitää yhteyttä jo nyt. Ei mullakaan ole velvollisuutta esitellä lasta aina kun sen lapsen näkeminen sattuu "muita" kiinnostamaan. ap
Ihmeellisen lapsellista ja katkeraa tekstiä. Eli et halua näyttää vauvaa niille, jotka eivät ole pokkuroineet sinua kuukausikaupalla 🙄 Sääliksi käy tulevaa lastasi, jos käytössäsi on oikeasti tuolla tasolla.
Moni voi ajatella, että on epäkohteliasta udella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä pitäisi koko ajan kysellä? En tajua.
Ja sitten, kun kysyy, niin saadaan raivokohtaus, että kyllä mä itse kerron, kun jotain kerrottavaa on. Mikään ei ole hyvä.
Kysyn muilta usein kuulumisia. Oon jotenkin kuvitellut tähän päivään mennessä, että läheisten kanssa toimitaan niin. Ilmeisesti oon ymmärtänyt läheisyyden käsitteen väärin. Läheiset ovat jotain ihmisiä joita nähdään silloin tällöin jos nyt nähdään ikinä. "Ystävä" on joku tyyppi jonka näkee joskus tai ei näe. Ei kai siinä sitten...ap
Sun kohdallasi ei ehkä käykään noin. Mulla vain henk.koht. on huonoja kokemuksia kuulumisten kysymisestä raskaana olevilta.
Toisaalta on myös tuota samaa kokemusta, ettei ketään kiinnostanut minun vointini, vaan ainoa kiinnostava asia ylipäätään oli lapsi, sitten kun hän oli syntynyt.
No, molemmista tapauksista olen oppinut, ketkä ovat oikeita ystäviä ja ketkä kannattaa karsia tuttavapiiristään.
Vierailija kirjoitti:
Tässä takiaisesta tulee vielä huippumutsi. Lampaatkin lampoo ja niin edespäin. Joka viikko pitäisi tiedustella vointia ja tulla tuijottamaan olematonta vatsaa, kun siellä voi vartoa vaikka lapsenlapsi. Miten epäitsenäinen sinä oikein olet? Oletko edes oikeustoilikelpoinen?
Minusta sinä olet epäkohtelias. Ap avautui täällä, kun tunsi itsensä yksinäiseksi ja saa vain ilkeilyä osakseen.
Onhan varsinkin ensimmäinen odotus aika suuri juttu ja siitä haluaisi jutella jonkun kanssa. Eikö ap sinulla ole sellaista tuttavaa/ ystävää, joka olisi saanut vauvan lähiaikoina?
Onko tuttavissa ketään odottavaa? Saisit vertaistukea.
Näin alkuraskaudessa ei vielä ole neuvoloitakaan kovin usein.
Olet ihana ja teet lisää Suomalaisia. Ole onnellinen sydän
Etkö sinä voisi olla aktiivinen yhteydenotossa?