Lue keskustelun säännöt.
Mikä on tämä kautta rantain uteleva ihmistyyppi?
08.04.2024 |
Olen varsin omani ja perheenjäsenteni yksityisyyttä varjeleva persoona, mutta tämän tästä törmään ihmisiin, jotka utelevat asioita kautta rantain, ja joskus sitten päädyn kertomaan ihmisille asioita itsestäni tai perheenjäsenistäni, joita sitten jälkeenpäin vähän kadun kertoneeni. Asiat eivät välttämättä ole kauhean salaisia, mutta katumus liittynee siihen, että en olisi puhunut asioista, jos henkilö ei olisi esittänyt lisää ja lisää utelevia kysymyksiä. Liittyykö tämä siihen, että olen itse jotenkin poikkeuksellisen yksityisyydestäni huolehtiva persoona vai ovatko jotkut ihmiset todella hieman liian uteliaita? Oletteko te törmänneet tällaiseen? Miten näihin tilanteisiin voisi reagoida? Joskus, jos olen pitänyt "pintani" ja jättänyt jakamatta liikaa, tulee sitten jälkeenpäin vähän sellainen töykeä olo itsestäni, niin kuin olisin nyt jotenkin huvikseni ollut salailevainen. En jotenkin osaa luotettavasti vaihtaa puheenaihetta tai vastata kyllin ympäripyöreästi.
Kommentit (10)
Käännä puhe ihan muihin asioihin eli rupeat puimaan ihan jostain muusta.Sää on aina hyvä aihe. Jos jatkaa kyselyä, vaihdat taas toiseen aiheeseen. Kun et vastaa niin lopulta kyllästyy. Itsestään ei ole pakko kertoa mitään, mitä ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohdin nyt, että tämä toimii ehkä toisinpäin niin, että itse harkitsen hyvin tarkkaan, mitä toiselta osapuolelta sopii kysyä, varsinkin, jos kyseessä on vähänkään vieraampi ihminen. Sitten vierestä kuuntelen, kun kolmas osapuoli kysyy todella henkilökohtaisia juttuja toiselta, että herran jestas, voiko tuollaista tosiaan kysyä. Tämä ehkä johtaa siihen, etten kovin helposti tutustu ihmisiin, sillä kenties mietin sitten itse liikaakin, mitä sopii kysyä tai sanoa. Ajatuksia?
Ap
Ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyy oleellisesti kysyminen tuttavalta, miten hän voi ja onko jokin asia mennyt toivotulla tavalla jne. Ei kaikesta kannata pahastua, sillä kysyjä on ehkä halunnut olla ystävällinen. Jotkut vaan y.mmärtää kyselemisen eri tavoin. Eihän ole pakko vastata, jos ei halua. Aina voi vastata jotenkin ympäripyöreästi tai sivuuttaa kysymyksen.
Satunnaisille (uteliaille) tutuille en yleensä kerro mitään henkilökohtaisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu pitkälti ihmisuhteen laadusta mitä on soveliasta kysyä. Onko kyseessä paras ystävä, kaveri, läheinen työkaveri, kollega, naapuri vai etäinen hyvänpäivän tuttu.
Yksityiskohtaisia persoonallisia asioita en kyselisi kuin läheisiltä, jotka ovat jo osa yksityiselämääni. Muiden kanssa tyytyisin jutustelemaan yleisistä teemoista kuten säästä, urheilusta, vaatteista, autoista, ruoasta, pihan hoidosta, lemmikeistä tai ajankohtaisista maailman tapahtumista.
On hyvä muistaa, että ihminen joka juoruaa muiden asiat sinulle, juoruaa todennäköisesti sinunkin asiat muille.
Vierailija kirjoitti:
Pohdin nyt, että tämä toimii ehkä toisinpäin niin, että itse harkitsen hyvin tarkkaan, mitä toiselta osapuolelta sopii kysyä, varsinkin, jos kyseessä on vähänkään vieraampi ihminen. Sitten vierestä kuuntelen, kun kolmas osapuoli kysyy todella henkilökohtaisia juttuja toiselta, että herran jestas, voiko tuollaista tosiaan kysyä. Tämä ehkä johtaa siihen, etten kovin helposti tutustu ihmisiin, sillä kenties mietin sitten itse liikaakin, mitä sopii kysyä tai sanoa. Ajatuksia?
Ap
Mäkin olen usein kuullut että pitää avata itsensä jos haluaa kavereita. Ainoat kerrat kun olen tuota yrittänyt on päättynyt niin että en ole saanut uutta kaveria, ja asiani on kerrottu eteenpäin.
Onneksi on yksi hiton hyvä ja pitkäaikaimen ystävä jonka kanssa jaamme suurimman osan, ja tuemme toisiamme. Hän on samanlainen kuin minä, ei kysele hlökoht kysymyksiä puolitutuilta eikä kerro omia asioitaan heille.
Mulle mahtuisi lisääkin ystäviä, mutta ristiriita ja epävarmuus kertomisen ja kysymisen kanssa on liian iso. Eli olen mieluummin ilman mahdollista uutta ystävää kuin altistum sille että seuraavat 10 hlöä toimivat kuten kokemukseni mukaan kaikki aiemmatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kokemuksia samasta aiheesta!
Jotkut kyselevät nopeasti. Jos ei ole varautunut, voi vahingossakin vastata. Kyselyä korostaa se, että he eivät samalla itse kerro itsestään. Epämiellyttäviä tilanteita.
Ymmärtävätkö he itse olevansa epämiellyttäviä liiallisella utelulla?
Vierailija kirjoitti:
Pohdin nyt, että tämä toimii ehkä toisinpäin niin, että itse harkitsen hyvin tarkkaan, mitä toiselta osapuolelta sopii kysyä, varsinkin, jos kyseessä on vähänkään vieraampi ihminen. Sitten vierestä kuuntelen, kun kolmas osapuoli kysyy todella henkilökohtaisia juttuja toiselta, että herran jestas, voiko tuollaista tosiaan kysyä. Tämä ehkä johtaa siihen, etten kovin helposti tutustu ihmisiin, sillä kenties mietin sitten itse liikaakin, mitä sopii kysyä tai sanoa. Ajatuksia?
Ap
Tapasi on kohteliaampi ja miellyttävämpi muille.
luontevasti*