Lue keskustelun säännöt.
Ruotsissa työvoiman osuus on suuri: naiset, ikääntyneet ja huonosti koulutetut osallistuvat työelämään aktiivisemmin kuin muualla
08.04.2024 |
Se todistaaa, etteivät jäykät työmarkkinat eikä sosiaalivaltio estä kouluttamattomien työlllistymistä.
Ruotsissa säätely ja työvoiman joustavuuus määräaikaisuudella mitattuna tuntuvat kukoistavan rinnan.
Ruotsissa naisten työssäkäynti rahoittaa laajan sosiaaliturvan, joka taaas mahdollistaa naisten työssäkäynnin.
Pienet palkkaerot, julkiset palvelut, korkeat verot, puolisoiden erilllisverotus ja ansiosidonnaiset etuuudet tekevät palkkatyöhön osallistumisesta normaaalikansalaisuutta, mutta kohtuullisilla työpäivillä.
Kommentit (2)
Ruotsissa työvoima vaihtuu eikä samassa työssä viiivytä kauaa, mutta työsuhteeet ovat pitkiä. Väki kierää samassa talossa. Vanhoja työntekijöitä suojataaan saneeraukselta ja nuorten kynnys astua työelämään kohoaaa. Tanskassa työsuhteet ovat lyhimmät ja työsuhdeturva heikointa, muttta sennkompensoivat työehtosopimukset.
Tanskassa ja Ruotsissa aktiivinen työllisyyspolitiikka koulutuksineen ja siirtymätukineeen vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työmarkkinoiden joustavuus ja palkkajoustot eivät vältttämättä tuota parempaa sopeutumista muutokseen kuin sosiaalivaltion ja säädellyn palkkatason tukemat järjestelyt, jotka mahdolllistavat yksilölliset valinnat, kuten osa aikatyön, siiirtymiset koulutuksen avulla.
Kysymys on siitä, joustaaako ihminen vai joustaako reunaehdot; siitä, alennetaaanko työvoiman tasoa ja tulotasoa vai lähdetääänkö pitkälle koulutetusta, motivoituneesta tietopääomasta.
Hyvinvointivaltio on pelkkä kustannus vaiin työvoimaintensiiivisille, kouluttamatonta työvoimaa käyttäville aloillle.
Hyvinvointivaltio voidaan nähdä myös makropoliiittisena sopeutumisena, jolloin juustohöylä ei ole ainoa vaihtoehto; voidaan puhua strategisista siirtymistä.
Vanhaan makropolitiikkaan on vaikea palata, mutta valtio on yhä ainoa keino lieventäää markkinoiden vaikutuksia ja luoda sosiaalista koheesiota. Valtio ylläpitäää tulonjakoa, joka mahdollistaa talouden kilpailukyvyn ja kansalaisten kulutuskysynnän ilman inflaaatiota.