Miksi ihmisten pitää kyselle toisten lasten hankinnasta?!

Jokainen voi kyllä loukkaantua ihan mistä vaan. Joidenkin tyyli on ottaa kaikki aiheet todella henkilökohtaisesti ja/tai negatiivisesti. Kyllä säästä puhumisestakin voi loukkaantua, jos vaikka jonkun puoliso on kuollut salamaniskuun tai maanviljelijän elanto mennyt surkean sään takia.

Tätä peliä voi pelata kaksikin. Kun on odotettavissa, että joku saattaa esittää hankalia kysymyksiä, kannattaa varautua etukäteen miettimällä yhtä kiperiä ja henkilökohtaisia vastakysymyksiä ja niihin liittyviä lisäkysymyksiä, esim.:

- miksi sinulla on lapsia?

- ovatko lapsesi vahinkoja vai oikeinko toivoit niitä?

- miten olet mielestäsi onnistunut vanhemmuudessa?

- toteutuuko kasvatusvastuun jako perheessänne tasapuolisesti?

Kun on hetken aikaa keskusteltu henkilökohtaisella tasolla, eiköhän siitä päädytä pikku hiljaa kevätsään kimppuun.

Vierailija kirjoitti:

Tätä peliä voi pelata kaksikin. Kun on odotettavissa, että joku saattaa esittää hankalia kysymyksiä, kannattaa varautua etukäteen miettimällä yhtä kiperiä ja henkilökohtaisia vastakysymyksiä ja niihin liittyviä lisäkysymyksiä, esim.:

- miksi sinulla on lapsia?

- ovatko lapsesi vahinkoja vai oikeinko toivoit niitä?

- miten olet mielestäsi onnistunut vanhemmuudessa?

- toteutuuko kasvatusvastuun jako perheessänne tasapuolisesti?

Kun on hetken aikaa keskusteltu henkilökohtaisella tasolla, eiköhän siitä päädytä pikku hiljaa kevätsään kimppuun.

Pitäiskö näistä jotenkin loukkaantua?

Ei kiinnosta hevonv1ttua mitä muut ihmiset ajattelevat lapsettomuudesta. En halua puhua siitä vain sen takia, että ihmiset käyttävät sitä keinona satuttaa vielä lisää. Kertovat muille yksityisasioistani, lohduttavat alentavaan sävyyn, tarjoavat surkeita neuvoja voidakseen tuntea olonsa tärkeäksi, muistuttavat asiasta kesken mukavan päivän jollain typerällä kommentilla tai kysyvät olenko jo raskaana. Viimeiseen kysymykseen saatan joutua taas valehtelemaan, koska keskenmenon paljastumisen jälkeen puheet ovat vielä törkeämpiä.

Nämä ihmiset jotka eivät ymmärrä olla kysymättä lastentekoasioista ovat juuri samoja ihmisiä jotka eivät ymmärrä paljoa mistään muustakaan. Heillä on kaikkein vähiten hienotunteisuutta keskustella surusta, joten en hyödy kertomisesta itse mitenkään. Kysyjä on ainoa joka siitä hyötyy.

Vastaisin idioottimaiseen kysymykseen yhtä naurettavan idioottimaisella tavalla:

-Koskas hankitte lapsia?

-Hei koska sä ajattelit hankkiutua eroon silmälaseistasi?

- ... En mä voi hankkiutua eroon niistä kun en muuten näkisi mitään.

-No hei, eihän se ole kuin yksi pieni nopee toimenpide. Menee paljon nopeemmin kuin yhden lapsen hankinta. Halvempikin. Elämäkin helpottuu ilman rillejä. Miksi ihmeessä et ole vielä tehnyt sitä?

-No en mä koe tarpeelliseksi....?

-Niin, no kaikki ei koe lapsiakaan tarpeellisiksi (vaikka olisikin oikeasti pitkä tahdoton lapsettomuus takana).

Ja ei, en vertaa lapsia silmälaseihin. Tahdittomiin kysymyksiin ei tarvitse vaivautua vastaamaan kohteliaasti.

Vanhemmat ihmiset on tietysti asia erikseen, heille varmaan vastaisin tulee jos on tullakseen tai jotain sinnepäin. Ennen ei puhuttu siitä, että tämä kysymys ei ole asiallinen, eivätkä he välttämättä osaa ajatella asiaa siltä kannalta.

"En ole autismin kirjolla. Ehkä mun tapauksessa vaikuttaa se, että olen tekemisissä tosi erilaisten ihmisten kanssa (myös eri kulttuurista tulevien), ja siksi olen tottunut siihen, että ihmiset saattavat oikeasti kysellä tosi erilaisia asioita ja kokea tosi erilaiset aiheet sopiviksi."

Siinä tapauksessa sinulta luulisi löytyvän ymmärrystä myös sille, että kaikki eivät ole halukkaita keskustelemaan tietyistä aiheista ja taitoa sovittamaan puheenaiheesi seuran mukaan. Lastenhankinta ja lasten lukumäärä ei ole esimerkiksi arabikulttuurissa välteltävä keskustelunaihe mutta Suomessa siitä kyselemistä pidetään yhä yleisemmin epähienotunteisena ja asiayhteydestä riippuen jopa törkeänä. Erilaisten ihmisten kanssa luulisi oppivan nimenomaan luovimaan sekä vähän haistelemaan ja ennakoimaan sitä, mitkä keskustelunaiheet ovat ok ja turvallisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä peliä voi pelata kaksikin. Kun on odotettavissa, että joku saattaa esittää hankalia kysymyksiä, kannattaa varautua etukäteen miettimällä yhtä kiperiä ja henkilökohtaisia vastakysymyksiä ja niihin liittyviä lisäkysymyksiä, esim.:

- miksi sinulla on lapsia?

- ovatko lapsesi vahinkoja vai oikeinko toivoit niitä?

- miten olet mielestäsi onnistunut vanhemmuudessa?

- toteutuuko kasvatusvastuun jako perheessänne tasapuolisesti?

Kun on hetken aikaa keskusteltu henkilökohtaisella tasolla, eiköhän siitä päädytä pikku hiljaa kevätsään kimppuun.

 

Pitäiskö näistä jotenkin loukkaantua?

Ei noita kai yleensä small talkissa kysytä. Ja kysymys esitetään tilanteessa, jossa toinen on jo kysynyt kriittisen "koskas teille on tarkoitus hankkia lapsia?". Kysymykset ovat henkilökohtaisia ja yllättäviä, eikä niihin tavallisesti ole varautunut vastaamaan. Keskustelusta tulee tasapuolisempi; ei tarvitse tyytyä altavastaajan osaan.

Mieti itse, haluaisitko vastata moisiin uteluihin vaikkapa pienessä seurassa, jossa kaikki kääntyvät kiinnostuneina kuulemaan umpirehellisiä näkemyksiäsi kasvattajan taidoistasi.

- Minulta on tosin joku kysynyt jokaisen raskauteni yhteydessä, että onko lapsi toivottu vai vahinko. Minulle kysymys on ollut erittäin loukkaava, esim. tämä muoto on toistunut "saako onnitella vai...?", kun se rakas ja toivottu jo suloisesti potki vatsassani eli oli minulle hyvin konkreettisesti olemassa oleva lapsi. Vaikka aikaa on kulunut, muistan jokaisen kysyjän, enkä erityisen hyvällä.

Moni ei saa . Toiset jopa varastaa munasoluja .  Siittiöitä.  Sisäelimiä .  Varokaa lääkärikin voi olla rikollinen. 

Ennenvanhaan kun ei ollut ehkäisyä niin niitä syntyi pitkin navettoja ja ei ollut edes vesijohtoja .  Kaivovesi.  On se ollut köyhää kurjaa kylmää julmaa .  Pakkomielteet on paholaisesta . Aina kun menee ohi terveen järjen .  

Amerikassa ja Ukrainassa ollut näitä vauvoja varastetaan ryöstetään myös muualla . Sairaat ihmiset tekee vääryyttä itselleen ja toisille .  Uskontolahkoissa .  Varastaa sisäelimiä myy niitä ja vauvoja myyntiin kuin uhriksi .  Onhan nämä uskontojen rikoksia . 

Vierailija kirjoitti:

Tekisi mieli purskahtaa teatraaliseen itkuun kun työkaveri taas kerran kyselee koska aiomme mieheni kanssa tehdä lapsia. Emme aio, ja olen sen monesti sanonut. Olisi hauska nähdä reaktio jos laittaisin kunnon "voi kun vuosia ollaan tuloksetta yritetty"-teatterin pystyyn.

Mä en enää vastais mitään, jos oot jo aikaisemmin joutunut vastaamaan tolle dorkalle. Tuijota vaan, äläkä sano mitään.

Vauvoja myydään rahasta !    Venäjällä ja Ukrainassa . 

Mooses käsky älä varasta rikottu. 

Vierailija kirjoitti:

Päässä vikaa.  Ei kannata mennä ulos näiden loukkaantujien kanssa.  Jos sanot että oot mies niin jo feministi sekoaa.

Mieluummin päässä vikaa kuin alapäässä. :D Mieluummin tyhmä, ajattelematon ja yksinkertainen moukka, mutta kuitenkin itse onnellinen, kuin sivistynyt ja fiksu, ainakin omasta mielestä, mutta katkera ja kiusaantunut, kun ei edes lasta ole saanut aikaan.

Äitini jankkasi muutaman vuoden tuota samaa mulle ja puolisolleni : " No, koska lapsia ?" Lopetti vihdoinki kun sanoin, ettei koskaan,koska ihan itse olet onnistunut esimerkilläsi selväksi tekemään ettei kannata kakaroita hankkia elämää hankaloittamaan,hermoja repimään, itseään köyhdyttämään ja per ceen taa vinkumaan.