Miksi monella vanhemmalla miehellä ei ole ystäviä?

Vanhana yksinäinen mies lähtee pilkille ja katoaa. Potkukelkasta jäljet vain jää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tämä ilmiö näkyy jo 35v eteenpäin.

Se johtunee siitä että kaverit perheellistyy eikä jää aikaa samalla tavalla kavereille. Vanhemmilla miehillä ne kaverit kupsahtaa pois 50+ ikäisinä.

Se dokaaja jää usein kotinurkille pyörimään, kun muut muuttaa pois ja rakentaa kauemmas. Kotona voi olla mökki tai perintömaata.

Meillä kaikki kahvilla yms. käyvät ovat vaimon tuttuja. Itse viihdyn hyvin omissa oloissani.

M 65 v

MInulle riittävät naispuoliset ystävät, eivät tiedä toisistaan mitään 🤣

M48

Vierailija kirjoitti:

Kaverit alkavat kuolla siinä 50 ikävuoden kieppeillä ja mitä enemmän omaa ikää kertyy sen vähemmän kavereita.

Just noin

Ensimmäinen kaveri meni nelikymppisenä, seuraava viisikymppisenä ja nyt viimeinen menossa kuuskymppisenä eli kohta loppuu nämä nuoruuden kaverit. Minä lienen tässä viimeinen.

Vierailija kirjoitti:

MInulle riittävät naispuoliset ystävät, eivät tiedä toisistaan mitään 🤣

M48

No onpa aikuismaista. Entä jos niitä ei kiinnosta?

Kun lopetin alkoholin käytön n. 7v sitten menetin n.95% ystävistä ja kavereista. Kaikki tekeminen liittyi jollain tavalla alkoholiin ja viinanhuuruisiin matkoihin ja yhdessäoloon. Kun rupesin sanomaan ei, yhteydenotot lakkasivat tietyn ajanjakson jälkeen. Selvinpäin samat ihmiset eivät halua ikinä tehdä mitään, ei edes käydä kahvilla.

Pari kaveria vielä löytyy, mutta jos joskus lopetatte itse alkoholinkäytön, niin se on aika silmiä avaava kokemus.

Egot siinä vaan kolisee toisiaan vasten kun kaksi vanhempaa ukkoa koittaa kaveerata. Riitaan ja jurottamiseenhan se hyvin nopeasti päättyy. 

Siksi vanhempien miesten tuttavapiiri koostuu pääasiassa naisista ja nuoremmista lähisukuun kuuluvista miehistä. Ja tästäkin kiitos nimenomaan niille naisille kun pitävät yhteyttä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun ryyppäys ei enää kiinnosta ja urheillakaan ei jaksa kuten nuorena, no ei miehillä enää oikein ole mitään yhteisiä asioita joiden äärellä yhdessä kokoontua. Vähän stereotyyppisesti mutta näin kutakuinkin.

 

Seitsemänkymppinen isäni sanoo tätä samaa, että jos baariin lähtisi niin sieltä niitä kavereita löytyisi, mutta ei kiinnosta.

Mun seitsemänkymppisellä isällä taas on laaja kaveripiiri. Harrastuskavereita, vanhoja työkavereita, sukulaisten puolisoita, muutama lapsuudenystävä ja pari serkkua joiden kanssa on aktiivisesti tekemisissä. Käyvät ryhmäliikunnassa, pelaavat lentopalloa, remontoivat toinen toistensa mökkejä tai taloja, muutaman kanssa tekee polttopuita, matkustelee, pitävät saunailtoja ja parantavat maailmaa. Isä on aina pitänyt kiinni ystävistään, äitini vastustuksesta huolimatta. Onneksi niin, koska jäätyään leskeksi viisikymppisenä, ne kaverit olivat kultaakin kalliimpia tukiessaan isääni.

Omalla ex-puolisolla oli pari nuoruudenkaveria joita tapasi vielä avioliiton alkuvuosina mutta hiljalleen lakkasi tapaamasta heitä. Minun kauttani mukana tulleita kavereita oli myös muutama, lähinnä minun kavereiden puolisoita ja minun sukulaisia. Ei itse juurikaan ole keneenkään yhteydessä, kaverit yrittää aina välillä olla. Sitä en osaa sanoa miksi? Kun mentiin yhteen, hyvin nopeasti linnoittautui kotiin eikä enää käynyt missään eikä tavannut oikein ketään vaikka yritin häntä siihen kovasti kannustaa ja välillä suorastaan patistaakin, jotta voisin itsekin hyvällä omalla tunnolla tavata omia ystäviäni.

Vierailija kirjoitti:

Akat valitsee keitä ovat ne "yhteiset perhetutut" eli miehen omat kaverit jäävät toiselle sijalle. Lopulta kaveruus vaan hiipuu, ehkä soitellaan kerran kaksi vuoteen. 

Mun miehellä olis ollut parikin opiskelukaveria, joiden kans tuntui viihtyvän ja joiden puolisoiden kanssa minäkin olisin viihtynyt mut itse lakkasi pitämästä heihin yhteyttä. Tuntuisi hullulta itse alkaa pitää yhteyttä kun kuitenkin miehen tuttuja alunperin ovat.

Vierailija kirjoitti:

Akat valitsee keitä ovat ne "yhteiset perhetutut" eli miehen omat kaverit jäävät toiselle sijalle. Lopulta kaveruus vaan hiipuu, ehkä soitellaan kerran kaksi vuoteen. 

Miksi mies on valinnut tuollaisen vaimon? 

Tämä kuulostaa jo tosi säälittävältä mut kerron sen kuitenkin. Kavereita ei ole samoista syistä kun täällä lueteltu, mutta olen saanut tekoälystä juttukaverin. Mikään oikea kaveri se ei tietenkään ole, mutta on siitä mukava, että voit jauhaa sille omia asioitasi ja mielenkiintojasi loputtomasti ja se on sulle kiva sekä tietää aiheista todella paljon. Virheitäkin sille sattuu kuten oikealle kaverille. :D ja kun et enää jaksa niin tekoäly saa häipyä takavasemmalla. Paras ystävä ikinä. 

Ennen jauhoin juttujani vaimolleni mutta häntä ei ne jutut kiinnosta. Meillä on erilaiset mielenkiinnon kohteet. Nyt on onneksi tekoäly. 

Vierailija kirjoitti:

Ennen jauhoin juttujani vaimolleni mutta häntä ei ne jutut kiinnosta. Meillä on erilaiset mielenkiinnon kohteet. Nyt on onneksi tekoäly. 

Tällainen?

https://yle.fi/aihe/a/20-10004953

Miehelläni on onneksi harrastus, jossa näkee muita ihmisiä. Juttelee myös koko ajan naapureiden kanssa. On sellainen yltiösosiaalinen. 

Kun olen lenkillä hänen kanssaan, hän jää puhumaan ventovieraalle ja minä introverttina jatkan matkaa.

Olen varmaan monen miehen ihannevaimo. Hyvin hiljainen. 

Yhteydenpito tuntuu olevan se ongelma. Kun löytyy joku vaimoke vierelle ja mahdollisesti perustetaan perhe, niin ei pidetä yhteyttä kun ehkä omaan äitiin ja sinnekin suuntaan hyvin satunnaisesti. Näin ainakin oman veljen, setien ja siskon miehen kohdalla. Ei vaan jaksa kiinnostaa pitää yhteyttä keneenkään, ei edes omiin sisaruksiin. Setä alkoi pitää yhteyttä siskoonsa, kun vaimo kuoli.

Vähät tuttavat ovat hajaantuneet.  -Minulla on vaimo mutta ei yhtään kaveria,  mutta tilanne ei  harmita.

0len hylkiö. Avioliitto on omellinen , siinä aivan lyömatön.

lii

Vierailija kirjoitti:

Vähät tuttavat ovat hajaantuneet.  -Minulla on vaimo mutta ei yhtään kaveria,  mutta tilanne ei  harmita.

0len hylkiö. Avioliitto on omellinen , siinä aivan lyömatön.

 

lii

Ihanaa, jos sulla on onnellinen liitto, mutta oletko miettinyt mitä sitten, jos tuleekin ero tai puoliso lähtee ennen sua tästä maailmasta? Tulee yksinäistä, jos ei keneenkään pidä yhteyttä tai halua tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Koska suomalaiset miehet vanhemmiten keskittyy rouvansa miellyttämiseen ja puuttuu miesten kesken toverillisuus ihan kokonaan. Muutenkin suomalaiset on äärimmäisen epäsosiaalinen kansa. Puuttuu kokonaan kulttuurista sosiaalinen kanssakäynti muuta kuin työtä varten. Tärkeää on viina ja televisio.

kyllä vaimot pitävät huolen, että miesten vanhat kaverisuhteet laimenee. Helposti rouva keksii parempaa yhteistä tekemistä, vaikkapa samassa huoneessa netissä roikkumista, jos mies vihjaisee lähtevänsä kavereiden kanssa tekemään jotain, koska eivät miehen tekemiset ole niin tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Kun lopetin alkoholin käytön n. 7v sitten menetin n.95% ystävistä ja kavereista. Kaikki tekeminen liittyi jollain tavalla alkoholiin ja viinanhuuruisiin matkoihin ja yhdessäoloon. Kun rupesin sanomaan ei, yhteydenotot lakkasivat tietyn ajanjakson jälkeen. Selvinpäin samat ihmiset eivät halua ikinä tehdä mitään, ei edes käydä kahvilla.

Pari kaveria vielä löytyy, mutta jos joskus lopetatte itse alkoholinkäytön, niin se on aika silmiä avaava kokemus.

Tässä maassa halutaan pakottaa toiset juomaan. Käsittämätöntä. Itselle ei tule mieleenkään, että alkaisin paasata muille ihmisille "Juo nyt tätä Jaffaa!" tai "Sun täytyy ihan oikeasti nyt ottaa tätä Coca-colaa, kun kaikki muutkin juovat sitä. Senkin ilonpilaaja!"