Juontaja Laura Ollila kertoi faktaa lapsettomien ja perheellisten arjen eroista ja ihmiset sen vuoksi nostaneet somemyrskyn!
https://www.is.fi/viihde/art-2000010343307.html
Ensimmäisessä asiassa Laura ottaa kantaa lapsettomien ja perheellisten sairastamiseen. Lauran mukaan lapsettomat voivat sairastuessaan keskittyä vain itseensä ja parantumiseen, mutta perheellisten on pyöritettävä perhearkea siinä samalla.
"Podcast-juontaja Laura Ollilan kommentit lapsettomista aikuisista ovat nostattaneet myrskyn sosiaalisessa mediassa.
Ollila julkaisi sunnuntaina Instagram-tilinsä tarinoihin videoita, joissa hän luettelee talven aikana tekemiään havaintoja. Havainnot koskevat lapsettomien aikuisten ja lapsiperheiden arjen eroja.
- On kaksi asiaa mitä lapsettomat ihmiset eivät tiedä. Ensimmäinen asia on se, että lapseton ihminen ei tajuakaan, miten onnekas on, kun saa sairastaa yksin kaikessa rauhassa, ei tarvitse tehdä mitään. Kun sulla on lapsia ja 40 astetta kuumetta, sä pyörität sitä perhearkea silti, Ollila toteaa videollaan.
Hän kertoo seuranneensa huvittuneena talven aikana, kuinka lapsettomat valittavat sosiaalisessa mediassa flunssaansa.
- Oikeasti joku lapseton ihminen nyyhkyttää ja itkee sitä, kun hän ei jaksa enää, kun hänellä on flunssa. Sitten mä katson sitä stooria: "Olen täällä 39 asteen kuumeessa kahden pienen lapsen kanssa, ja tämä perhearki vaan jatkuu. Ja mitä sinä teet, sinä pystyt makaamaan sillä sohvalla katsoen Netflixiä, eikä sun tarvitse tehdä mitään, Ollila jatkaa""
Toisessa asiassa Laura sanoo, että Suomen talvesta tykkäävät taitavat olla kerrostalossa asuvia lapsettomia, koska talvi aiheuttaa heille paljon vähemmän harmia kuin perheellisille.
"Ollila myös kertoo videolla, että hän ei ole ennen juurikaan ärsyyntynyt säästä. Kahden pienen lapsen äitinä tilanne on kuitenkin muuttunut. Hän on havainnut, että pienten lasten kanssa talvi voi olla raskasta aikaa.
Hän kertoo asuvansa nykyään kerrostalossa, mutta samaistuvansa heihin, jotka asuvat lasten kanssa omakotitalossa tai rivitalossa.
- Tämä Suomen talvesta tykkääminen. Miten musta tuntuu, että kaikki ihmiset, jotka siitä tykkäävät, ovat lapsettomia kerrostalossa asuvia, koska se ei vaikuta heidän elämäänsä juuri mitenkään, Ollila miettii.
Hän listaa talven aikaisiksi harmiksi omakotitalossa asuville muun muassa jatkuvan lumen kolaamisen, stressin lämmityskuluista ja lapsien ulkovaatteiden pukemisen.
- En tiennyt, että Suomen talvea voi inhota näin paljon, Ollila toteaa naurahtaen."
Mielestäni nuo molemmat Lauran kertomat asiat ovat ihan totta. Siksi minä en oikein ymmärrä tuota ihmisten somemyrskyä. Mutta kai se on niin, että nykyään se oma mieli todellakin pahoitetaan asiasta kuin asiasta.
Kommentit (356)
Kun viimeksi olin sairaana ja yhden kokonaisen päivän sängyssä, toisen päivän puolittain sängyssä ja kolmannen aikana sellaiset tunnin torkut noin joka 3. tunnin välein, niin minulla oli kolme pientä lasta helmoissa hyppimässä ja vaatimassa itselleen huomiota. Lasten isä oli ulkomailla juuri silloin, oma isäni sairaalasta kotiutuneena tarvitsi sitten äitini valvontaa ja huolenpitoa. Olin siis yksin.
Ei siinä mitään. Ei se mahdotonta ollut, eikä edes vaikeaa. Rasittavaa toki, mutta on se lapsettomallekin sairastaminen rasittavaa, kun pitää siirtää kaikkia suunnitelmia, eikä kukaan niitä ole tekemässä.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisten ja lapsellisten ystävien kanssa olisi teoriassa kiva viettää aikaa ja vaikka joku viikonloppuloma yhdessä, mutta se menee aina niin, että se porukan lapseton on se, jolla kerrotaan viimeksi (hän saa siitä taloudellista tappiota, koska joutuu sitten ostamaan viime tingassa kalliit junaliput, kun kukaan lapsellinen ei voi ottaa häntä autoon mukaan, koska "pitäisi sitten lasten turvaistuin irottaa ja se on ihan hirveä työ), hän on se, joka aina joutuu nukkumaan sillä extrasängyllä, eli käytännössä sohvalla, hän on se, joka joutuu tekemään eniten töitä esim. möllilomilla, koska ne lapselliset on mielestään niin kuormittuneita arjestaan, ja lapseton voi olla sekin, joka sitten ottaa kantaakseen yhteydenpidon vaikka vuokramökin omistajaan ja jos ei muuta, niin kukaan ei viitsi lapsetonta sitten käydä ajamassa junalle, koska ei nyt jaksaisi eväänsä liikuttaa. Se lapseton on orjana lapsellisille.
näin huomasin itse la
Niin. Lapsellinen tietää mitä on olla lapaeton. Lapseton ei tiedä mitä on olla lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisten ja lapsellisten ystävien kanssa olisi teoriassa kiva viettää aikaa ja vaikka joku viikonloppuloma yhdessä, mutta se menee aina niin, että se porukan lapseton on se, jolla kerrotaan viimeksi (hän saa siitä taloudellista tappiota, koska joutuu sitten ostamaan viime tingassa kalliit junaliput, kun kukaan lapsellinen ei voi ottaa häntä autoon mukaan, koska "pitäisi sitten lasten turvaistuin irottaa ja se on ihan hirveä työ), hän on se, joka aina joutuu nukkumaan sillä extrasängyllä, eli käytännössä sohvalla, hän on se, joka joutuu tekemään eniten töitä esim. möllilomilla, koska ne lapselliset on mielestään niin kuormittuneita arjestaan, ja lapseton voi olla sekin, joka sitten ottaa kantaakseen yhteydenpidon vaikka vuokramökin omistajaan ja jos ei muuta, niin kukaan ei viitsi lapsetonta sitten käydä ajamassa junalle, koska ei nyt jaksaisi eväänsä liikuttaa. Se lapseton on orjana lapsellisill
Kuinka niin ei muka lapseton voisi tietää mitä on olla lapsellinen? Tynnyrissäkö sinun tuntemasi lapsettomat elävät? Oletko kuullut koskaan empatiakyvystä ja havainnointitaidoista, joiden avulla voi tietää millaista toisella on, vaikka ei itse olisikaan kokenut samaa? Minäkin voin tietää millaista on elää selkävamman kanssa vaikken ole sitä itse kokenut. Ihan sen vuoksi, että läheinen on kokenut ja olen nähnyt hänen elämäänsä selkävammansa kanssa ja kuullut häneltä mihin kaikkeen se vaikuttaa.kadottaako lapsellinen empatiakykynsä?
Ihan oma valinta lisääntyä. Abortitkin oli vielä mahdollisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisten ja lapsellisten ystävien kanssa olisi teoriassa kiva viettää aikaa ja vaikka joku viikonloppuloma yhdessä, mutta se menee aina niin, että se porukan lapseton on se, jolla kerrotaan viimeksi (hän saa siitä taloudellista tappiota, koska joutuu sitten ostamaan viime tingassa kalliit junaliput, kun kukaan lapsellinen ei voi ottaa häntä autoon mukaan, koska "pitäisi sitten lasten turvaistuin irottaa ja se on ihan hirveä työ), hän on se, joka aina joutuu nukkumaan sillä extrasängyllä, eli käytännössä sohvalla, hän on se, joka joutuu tekemään eniten töitä esim. möllilomilla, koska ne lapselliset on mielestään niin kuormittuneita arjestaan, ja lapseton voi olla sekin, joka sitten ottaa kantaakseen yhteydenpidon vaikka vuokramökin omistajaan ja jos ei muuta, niin kukaan ei viitsi lapsetonta sitten käydä ajamassa junalle, koska ei nyt jaksaisi evä
Ei ole omaa kokemusta. Lapselliset taas ovat kaikki olleet myös lapsettomia. Heillä on kokemusta molemmista.
Minulle ainakin on helppoa lapsellista elämää. Kun olen sairas, mies ottaa koppia koko talouden hoidosta ja mikä parasta: vie lapset aina silloin pois kotoa. Lapset siis saavat vaikka päivän (tai iltapäivän ja illan, riippuen siitä milloin on sairaana) jossain leikkipuuhaparkissa, tai lähtevät vaikka risteilylle laivalle, tai junareissulle ihan huvikseen jonnekin katsomaan jotain pilipaliveistosta. Mies hoitaa ruoat ja tiskit, vaatehuollon. Jos ei ehdi, hän tilaa kotiin vaikka siivoojan tai lastenhoitajan. Ollan pidetty molemmat myös huolta muista ihmissuhteistamme, joten meillä on tukiverkkoja, joita ei kuitenkaan käytetä hyväksi liikaa. Ja korvataan heidän apunsa muutenkin kuin "kiitti, et usko miten suuri apu tästä oli" - fraasilla.
Kaikki tällainen on oikeasti vain järjestelykysymys ja tyhmä sellainen vanhempi, joka ei ole tajunnut alkaa hoitaa näitä asioita jo odotusaikana. Minä pidän tietysti myös miehestäni huolta ja parisuhteestamme, koska tajutaan miten helppoa on elää lapsellisena perheenä.
Muutenkin lapsille tekee hyvää viettää aikaa "yksin" myös toisen vanhemman kanssa, koska silloin vuorovaikutustilanteet on pakostakin toisenlaisia kuin koko perheen kanssa vietettynä ja se taas parantaa lapsenkin sosiaalisia taitoja, puhumattamaan siitä, että se vahvistaa myös lapsen sidettä toiseen vanhempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisten ja lapsellisten ystävien kanssa olisi teoriassa kiva viettää aikaa ja vaikka joku viikonloppuloma yhdessä, mutta se menee aina niin, että se porukan lapseton on se, jolla kerrotaan viimeksi (hän saa siitä taloudellista tappiota, koska joutuu sitten ostamaan viime tingassa kalliit junaliput, kun kukaan lapsellinen ei voi ottaa häntä autoon mukaan, koska "pitäisi sitten lasten turvaistuin irottaa ja se on ihan hirveä työ), hän on se, joka aina joutuu nukkumaan sillä extrasängyllä, eli käytännössä sohvalla, hän on se, joka joutuu tekemään eniten töitä esim. möllilomilla, koska ne lapselliset on mielestään niin kuormittuneita arjestaan, ja lapseton voi olla sekin, joka sitten ottaa kantaakseen yhteydenpidon vaikka vuokramökin omistajaan ja jos ei muuta, niin kukaan ei viitsi lapsetonta sitten
Ei lapsellisillakaan tietenkään voi olla "aikuisikäni loppuun asti lapsettomana" -kokemusta ja joka tapauksessa lapsellistuminen on oma vapaaehtoinen valinta.
Jos valitsee lapsellisuuden, täytyy se hoitaa kunnialla ja siitäkin valinnastaan luonnollisesti kantaa vastuunsa. Vertailu on turhaa kun omaa elämäänsä elettävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisten ja lapsellisten ystävien kanssa olisi teoriassa kiva viettää aikaa ja vaikka joku viikonloppuloma yhdessä, mutta se menee aina niin, että se porukan lapseton on se, jolla kerrotaan viimeksi (hän saa siitä taloudellista tappiota, koska joutuu sitten ostamaan viime tingassa kalliit junaliput, kun kukaan lapsellinen ei voi ottaa häntä autoon mukaan, koska "pitäisi sitten lasten turvaistuin irottaa ja se on ihan hirveä työ), hän on se, joka aina joutuu nukkumaan sillä extrasängyllä, eli käytännössä sohvalla, hän on se, joka joutuu tekemään eniten töitä esim. möllilomilla, koska ne lapselliset on mielestään niin kuormittuneita arjestaan, ja lapseton voi olla sekin, joka sitten ottaa kantaakseen yhteydenpidon vaikka vuokramökin omistajaan ja jos ei muuta, niin kukaan ei viitsi lapsetonta sitten käydä ajamassa junalle, koska ei nyt jaksaisi evä
Aivopieruistaan päätellen Laura ei itse tiedä mistään mitään ja siksi luulee, ettei kukaan muukaan tiedä ja että lapsettomat ovat vain "onnekkaita" (toisin kuin hän) eivätkä lapsettomat (toisin kuin hän) ole tehneet tietoista valintaa lapsettomuudestaan ja samalla koko ajan tiedostaen varta vasten rakentaneet elämänsä niin mielekkääksi ettei tarvitse kadehtia ketään.
Jos tällaiset Laurat saavat jotakin kiksejä siitä miten paljon parempia ihmisiä he lapsettomiin verrattuna ovat, niin olkoot hyvät vaan. Sehän on hienoa, että meitä lapsettomiakin on, niin on joku ryhmä ihmisiä, joita kohtaan Laura ja samanmieliset voivat tuntea ylemmyyttä. Ei ole minulta pois. Onneksi olen löytänyt ystävikseni perheellisiä ihmisiä, joiden kanssa arvostamme toinen toisiamme, vaikka elämämme ei täysin samanlaista olekaan. Heistä osaan olla kiitollinen, vaikken sairastamisesta tai pitkästä talvesta aina osaa ollakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos tällaiset Laurat saavat jotakin kiksejä siitä miten paljon parempia ihmisiä he lapsettomiin verrattuna ovat, niin olkoot hyvät vaan. Sehän on hienoa, että meitä lapsettomiakin on, niin on joku ryhmä ihmisiä, joita kohtaan Laura ja samanmieliset voivat tuntea ylemmyyttä. Ei ole minulta pois. Onneksi olen löytänyt ystävikseni perheellisiä ihmisiä, joiden kanssa arvostamme toinen toisiamme, vaikka elämämme ei täysin samanlaista olekaan. Heistä osaan olla kiitollinen, vaikken sairastamisesta tai pitkästä talvesta aina osaa ollakaan.
Hän totesi vain tosiasian. Sinä liität siihwn sitten omia käsityksiäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 lasta ja asun omakotitalossa. En ole ikinä ymmärtänyt tätä vanhemmuutta, jossa rättipoikkisairas aikuinen moppaa lattioita ja leipoo mokkapaloja, koska niin nyt vaan kuuluu tehdä. Ei tarvitse! Kun olen sairas, vie puoliso lapset hoitoon ja minä sairastan kotona. Perheen palattua kotiin mies vastaa edelleen lapsista ja ruuanlaitosta, minä saan kuolonkorahdella yhtä rauhassa kuin lapseton. Ja jos mies ei työmatkan tms. takia tähän kykene, meille tulee isovanhempi, kummitäti tai MLL:n lastenhoitaja varmistamaan, että voin olla rauhassa sairas.
Omakotitalossa asumisen paras puoli on se, että lapset voi laittaa keskenäänkin pihalle, ei ne kovin äkkiä aidan yli pääse. Voin siis nakata kaksi ulos ja pukea kolmannen ilman, että koko porukka töröttää eteisessä.
Sinä ja miehesi kuulostatte harvinaisen fuksuilta, pisteet teille!
Joo todella. Mies raukka on ihan tossun alla ja akka käyttää hyväkseen omia ja appivanhempia jotka on jo aikoinaan kakaransa kasvattanut.
Vierailija kirjoitti:
"Ensimmäinen asia on se, että lapseton ihminen ei tajuakaan, miten onnekas on, kun saa sairastaa yksin kaikessa rauhassa, ei tarvitse tehdä mitään. Kun sulla on lapsia ja 40 astetta kuumetta, sä pyörität sitä perhearkea silti"
Mihin perustuu väite, että lapseton ei tajuaisi, että perhearkea on pyöritettävä vaikka olisi kipeänä? Veikkaan, että aika moni lapseton on tajunnut tämän ja monta vastaavaa asiaa ja osittain juuri siksi ei ole lapsia hankkinut jos tällaisen haluaa välttää. Useimmilla on aivoit, joilla voi tehdä päätelmiä eikä ole pakko oppia kaikkea kantapään kautta itse.
Samaa mietin. Ilmeisesti Laura itse ei ollut tajunnut, ja luulee, että muut ovat yhtä pihalla kuin hän lapsettomana oli.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat ihmiset on vapaamatkustajia joiden takia eläkerahat ei riitä.
Huvittaa kun yhtäällä sanotaan näin, toisaalla sanotaan ettei lapsia tule hankkia jos ei pysty niistä huolehtimaan ilman yhteiskunnan apua, sitten muualla vielä valitetaan alhaisesta syntyvyydestä ja samalla vähennetään lapsiperheiden tukia. Koittakaa nyt sekopäät edes päättää mitä haluatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tällaiset Laurat saavat jotakin kiksejä siitä miten paljon parempia ihmisiä he lapsettomiin verrattuna ovat, niin olkoot hyvät vaan. Sehän on hienoa, että meitä lapsettomiakin on, niin on joku ryhmä ihmisiä, joita kohtaan Laura ja samanmieliset voivat tuntea ylemmyyttä. Ei ole minulta pois. Onneksi olen löytänyt ystävikseni perheellisiä ihmisiä, joiden kanssa arvostamme toinen toisiamme, vaikka elämämme ei täysin samanlaista olekaan. Heistä osaan olla kiitollinen, vaikken sairastamisesta tai pitkästä talvesta aina osaa ollakaan.
Hän totesi vain tosiasian. Sinä liität siihwn sitten omia käsityksiäsi.
Kun ei hänkään voi "todeta kenenkään toisen totuuksia ja tosiasioita" vaikka kuinka itseriittoisesti pää syvällä omassa perceessään tuuttaa omaa torveaan, toisia alas painaen ja itseään norsunluutorniinsa hilaten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tällaiset Laurat saavat jotakin kiksejä siitä miten paljon parempia ihmisiä he lapsettomiin verrattuna ovat, niin olkoot hyvät vaan. Sehän on hienoa, että meitä lapsettomiakin on, niin on joku ryhmä ihmisiä, joita kohtaan Laura ja samanmieliset voivat tuntea ylemmyyttä. Ei ole minulta pois. Onneksi olen löytänyt ystävikseni perheellisiä ihmisiä, joiden kanssa arvostamme toinen toisiamme, vaikka elämämme ei täysin samanlaista olekaan. Heistä osaan olla kiitollinen, vaikken sairastamisesta tai pitkästä talvesta aina osaa ollakaan.
Hän totesi vain tosiasian. Sinä liität siihwn sitten omia käsityksiäsi.
Kun ei hänkään voi "todeta kenenkään toisen totuuksia ja tosiasioita" vaikka kuinka itseriittoisesti pää syvällä omassa perceessään tuuttaa omaa torveaan, toisia alas painaen ja itseään
Hän vain totesi tosiasian.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi teinityttöä ja kun olen sairaana niin hoitavat mua ja tekevät mun puolesta asioita. Lapsettomilla ei ikinä tule olemaan tällaista luksusta!
Lapsettomilla ei ole lapsellisten luksuksia eikä lapsellisilla ole lapsettomien luksuksia.
Elämä on valintoja. Paljonko rautalankaa vielä tarvitset tämän selviön ymmärtämiseen?
Ei vain todennut "tosiasiaa", vaan triggeröityi pyytämättä lapsettomien somekirjoituksista kun heidän on oltava aina hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisten ja lapsellisten ystävien kanssa olisi teoriassa kiva viettää aikaa ja vaikka joku viikonloppuloma yhdessä, mutta se menee aina niin, että se porukan lapseton on se, jolla kerrotaan viimeksi (hän saa siitä taloudellista tappiota, koska joutuu sitten ostamaan viime tingassa kalliit junaliput, kun kukaan lapsellinen ei voi ottaa häntä autoon mukaan, koska "pitäisi sitten lasten turvaistuin irottaa ja se on ihan hirveä työ), hän on se, joka aina joutuu nukkumaan sillä extrasängyllä, eli käytännössä sohvalla, hän on se, joka joutuu tekemään eniten töitä esim. möllilomilla, koska ne lapselliset on mielestään niin kuormittuneita arjestaan, ja lapseton voi olla sekin, joka sitten ottaa kantaakseen yhteydenpidon vaikka vuokramökin omistajaan ja jos ei muuta, niin kukaan ei viitsi lapsetonta sitten käydä ajamassa junalle, koska ei nyt jaksaisi eväänsä liikuttaa. Se lapseton on orjana lapsellisille.
näin huomasin itse la
Jos Laura ei olisi niin puupää kuin on, ottaisi hän kiireesti mallia kaltaisistasi fiksuista lapsellisista. Fiksut pärjäävät aina - lapsettomina tai lapsellisina, mutta ulilaurat eivät kumpinakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei vain todennut "tosiasiaa", vaan triggeröityi pyytämättä lapsettomien somekirjoituksista kun heidän on oltava aina hiljaa.
Tosiasioita saa kuule todeta ihan pyytämättä.
Sukulaisten ja lapsellisten ystävien kanssa olisi teoriassa kiva viettää aikaa ja vaikka joku viikonloppuloma yhdessä, mutta se menee aina niin, että se porukan lapseton on se, jolla kerrotaan viimeksi (hän saa siitä taloudellista tappiota, koska joutuu sitten ostamaan viime tingassa kalliit junaliput, kun kukaan lapsellinen ei voi ottaa häntä autoon mukaan, koska "pitäisi sitten lasten turvaistuin irottaa ja se on ihan hirveä työ), hän on se, joka aina joutuu nukkumaan sillä extrasängyllä, eli käytännössä sohvalla, hän on se, joka joutuu tekemään eniten töitä esim. möllilomilla, koska ne lapselliset on mielestään niin kuormittuneita arjestaan, ja lapseton voi olla sekin, joka sitten ottaa kantaakseen yhteydenpidon vaikka vuokramökin omistajaan ja jos ei muuta, niin kukaan ei viitsi lapsetonta sitten käydä ajamassa junalle, koska ei nyt jaksaisi eväänsä liikuttaa. Se lapseton on orjana lapsellisille.
näin huomasin itse lapsettomuusaikana ja sitten kun itsestä tuli lapsellinen, niin minua ei ymmärretty yhtään, kun yritin sanoa, että otettaisiin se lapsetonkin mukaan näihin suunnitteluihin jo tässä vaiheessa. Ei voinut, koska olisi helpompi, että me mietitään ensin, joilla pn perhe ja pitää ottaa aikatauluja huomioon, helppoahan se lapsettomalla on.
En voinut käsittää ennen, enkä vieläkään, sitä miten ihmiset ei vaan osaa asettua toisten asemaan. Ja aina tää keskustelu on niin, että "kyllä on lapsettomalla helppoa!" joo, varmaan jollain onkin, mutta ihan samalla lailla on sitten lapsellisia, joilla on helppoa.
ja kirsikkana kakun päällä: jos lapseton huomauttaa näistä pikku epäkohdista, niin hänet haukutaan kateelliseksi tai ymärtämättömäksi.