Lue keskustelun säännöt.
voiko miehen liian korkea koulutus olla turnoff?
07.04.2024 |
Monesti sanotaan, että miehen liian matala koulutus voi olla turnoff, mutta voiko liian korkea koulutus olla myös?
Voisitko seurustella miehen kanssa, joka olisi tutkija tai professori?
Kommentit (578)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ihmisiä sekoittaa se, että mediassa on viime vuosina ollut esillä työttömiä tohtorikoulutettuja henkilöitä. Tohtorikoulutus ei takaa siis mitään varmaa työpaikkaa tai tutkijanuraa. Se on varmasti ollut yllätys monelle, myös joillekin tohtorikoulutetuille itselleenkin. Jos pääsee tutkijanuralle, aluksi todennäköisesti on hankalaa ja epävarmaa ja rahan kanssa tekee tiukkaa.
Yleensä ihmiset kaiketi lähtevät maisterin tutkinnon jälkeen jatkamaan opintoja tohtoriopintoihin kiinnostuksen ja sisäisen palon vuoksi, ei tittelin tai rahan! Itse olen pohtinut pitkään tohtorikoulutukseen hakeumista. Minulla olisi tärkeä tutkimusaihealue lähellä sydäntä, jota ei juuri tutkita, mutta joka olisi äärimmäisen tärkeää. Ehkä lähden joku päivä. Vielä en jaksa. Se vaatii aivan kamalasti, toki varmaan antaisikin. Henkisesti. En ajattele hetkeäkään tohtorin titteliä, mainetta tai sosiaaliluokkaa.
Varmasti voivat sekoittaa, eikä siinä mitään. Ihmeyttää vain se jankkaaminen vaikka faktat voisi itsekin helposti tarkistaa. Menee tohtori (tutkinto) ja professori (ammattinimike) sekaisin.
Kuitekin mitä korkeampi koulutus, sitä matalampi työttömyys. Tohtoreita on oikeasti työttöminä todella vähän. He vain saavat äänensä kuuluviin muita paremmin, mistä syntyy väärinkäsitys siitä, että tohtoreita olisi paljon työttöminä.
Toki pätkäsopimukset ovat nimenomaan tutkimusalalla ongelma, joten lyhyitä työttömyysjaksoja saattaa kertyä. Huomottava osa tohtoreista ei kuitenkaan työskentele akateemiesssa tutkimuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tästä keskustelusta tulee mieleen kerettiläinen ajatus siitä, että onko hyvä, että kaikki saavat äänestää? Jos yleissivistys on nolla niin kaikenmaailman oudot tyypit voivat päästä valtaan, kun osa ihmisistä ei tiedä mistään mitään. Viime kunnallisvaaleissakin joku kampanjoi sillä että palauttaa bussiliikenteen kuntaan eikä hyväksy ulkomaalaisia. Ja pääsi vielä läpi, tsekkasin huvikseni.
Kansalaisuuskoe voisi olla äänestyksen edellytys. Jos ei tiedä mitä kunnanvaltuusto tekee ei tarvitse äänestääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut vahvaa korrelaatiota korkean koulutuksen ja sosiaalisesten taitojen välillä.
Onhan kaikki palveluammatit nimenomaan matalastikoulutettuja! Tarjoilijat, myyjät, kampaajat, hoivatyö ja niin edelleen. Niissä ihminen pärjää kun tulee hyvin toimeen muiden kanssa ja osaa keskustella kenen tahansa kanssa mistä tahansa aiheesta.
Kukaan ei ole väittänyt että korkea koulutus korreloisi hyvien sosiaalisten taitojen kanssa, vaan puhe oli korkeasta älykkyysosamäärästä. Ja sellainen on hyvin harvalla.
Korkea koulutus korreloi korkean älyykkyysosamäärän kanssa. Joten korkean älykkyysosamäärän kanssa korreloiva korreloi automaattisesti korkean koulutuksen kanssa.
Jopa minä ymmärrän tämän, ilman korkeaa koulutusta (älykkyydestäkin voidaan olla montaa mieltä).
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen yhden proffan ja yhden ex-proffan. Molemmat alallaan päteviä, mutta ihmisinä hyvin haastavia.
Millä tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tästä keskustelusta tulee mieleen kerettiläinen ajatus siitä, että onko hyvä, että kaikki saavat äänestää? Jos yleissivistys on nolla niin kaikenmaailman oudot tyypit voivat päästä valtaan, kun osa ihmisistä ei tiedä mistään mitään. Viime kunnallisvaaleissakin joku kampanjoi sillä että palauttaa bussiliikenteen kuntaan eikä hyväksy ulkomaalaisia. Ja pääsi vielä läpi, tsekkasin huvikseni.
Kansalaisuuskoe voisi olla äänestyksen edellytys. Jos ei tiedä mitä kunnanvaltuusto tekee ei tarvitse äänestääkään.
Viittaatko tällä kommentilla siihen henkilöön, joka kuvitteli älykkään ihmisen osaavan kaikkea vai jankkaatko yhä tuota proffa asiaa? Tässä ketjussa on näkynyt kahden ääripään ääliöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Korkea koulutus korreloi korkean älyykkyysosamäärän kanssa. Joten korkean älykkyysosamäärän kanssa korreloiva korreloi automaattisesti korkean koulutuksen kanssa.
Jopa minä ymmärrän tämän, ilman korkeaa koulutusta (älykkyydestäkin voidaan olla montaa mieltä)."
Suomessa normaalillä älykkyydellä varustettu saa korkeakoulututkinnon, mikäli lukeminen kiinnostaa.
Itse olen parturikampaaja, joten kaiken maailman akateemikot ovat megaturnoff!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän riippuu mille alueelle on perehtynyt. Tohtori sukupuolentutkimuksessa on aika turnoff
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen yhden proffan ja yhden ex-proffan. Molemmat alallaan päteviä, mutta ihmisinä hyvin haastavia.
Millä tavalla?
Toinen äärettömän pihi, toinen koki olevansa jumala, väheksyi toisia alueilla mistä ei ymmärtänyt yhtään enempää kuin toisetkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen parturikampaaja, joten kaiken maailman akateemikot ovat megaturnoff!!!!!
...koska niillä on huono hiuspohja tai ohuet hiukset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut vahvaa korrelaatiota korkean koulutuksen ja sosiaalisesten taitojen välillä.
Onhan kaikki palveluammatit nimenomaan matalastikoulutettuja! Tarjoilijat, myyjät, kampaajat, hoivatyö ja niin edelleen. Niissä ihminen pärjää kun tulee hyvin toimeen muiden kanssa ja osaa keskustella kenen tahansa kanssa mistä tahansa aiheesta.
Kukaan ei ole väittänyt että korkea koulutus korreloisi hyvien sosiaalisten taitojen kanssa, vaan puhe oli korkeasta älykkyysosamäärästä. Ja sellainen on hyvin harvalla.
Korkea koulutus korreloi korkean älyykkyysosamäärän kanssa. Joten korkean älykkyysosamäärän kanssa korreloiva korreloi automaattisesti korkean koulutuksen kanssa.
Jopa minä ymmärrän tämän, ilman korkeaa koulutusta (älykkyydestäkin voidaan olla montaa mieltä).
Korkeakoulutukseen ei tarvita korkeaa äo:ta, ihan normaali riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Korkea koulutus korreloi korkean älyykkyysosamäärän kanssa. Joten korkean älykkyysosamäärän kanssa korreloiva korreloi automaattisesti korkean koulutuksen kanssa.
Jopa minä ymmärrän tämän, ilman korkeaa koulutusta (älykkyydestäkin voidaan olla montaa mieltä)."
Suomessa normaalillä älykkyydellä varustettu saa korkeakoulututkinnon, mikäli lukeminen kiinnostaa.
Siinä on korrelaation ja kausaliteetin ero. On täysin mahdollista olla selvästi alle keskimääräinen älykkyys ja siitä huolimatta lukea itsensä maisteriksi. Sen eteen joutuu vain tekemään poikkeuksellisen paljon työtä. Pitää olla jo ihan oikeasti hidas päästään jotta mahdolisuus pärjätä korkeakoulussa sulkeutuu kokonaan.
Siitä huolimatta keskimäärin korkeakoulututkinnon suorittaneet on älykkäämpiä kuin ne jotka eivät ole. Otetaan 1000 sattumanvaraista diplomi-insinööriä ja 1000 sattumanvaraista lähihoitajaa niin keskimäärin dippainssit on älykkäämpiä, hyvin suurella todennköisyydellä.
Yksi vastaan yksi vertailussa on varmasti mahdollista löytää lähihoitaja joka on älykkäämpi kuin diplomi-insinööri. Se on vain harvinaisempaa kuin toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu mille alueelle on perehtynyt. Tohtori sukupuolentutkimuksessa on aika turnoff
Samoin tekniikka ja luonnontieteet. Lääkis menettelee, mutta mieluummin peruslääkäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi 'älykkyys' on hirveän latautunut ominaisuus. Jos se on ns. normaalin rajoissa, niin miten se oikeastaan eroaa esmes pituudesta, näkökyvystä, musikaalisuudesta, tai mistään muusta enemmän tai vähemmän synnynnäisestä ominaisuudesta? Se, että joku ei ole erityisen älykäs ei tarkoita, että hän olisi jotenkin toimintakyvytön invalidi. Vähän kuin ihminen, joka ei ole erityisen pitkä, ei aina ole lääketieteellisessä mielessä lyhytkasvuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi missä kasvaa niin tynnyrissä, että ei tiedä edes mitä tekee yliopiston professori.
Itse tiedän mitä professori tekee, mutta ymmärrän myös miksi jotkut eivät tuota tiedä. Onko sinulla enemmänkin hahmotushäiriöitä ympäristöön ja kanssaihmisiin liittyen?
Olen eri, mutta minua kiinnostaisi miksi jotkut eivät tuota tiedä? Kerro sinä, minä en tiedä miten se on mahdollista?
no miksi pitäisi tietää...haloo kaikki eivät käy yliopistoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut vahvaa korrelaatiota korkean koulutuksen ja sosiaalisesten taitojen välillä.
Onhan kaikki palveluammatit nimenomaan matalastikoulutettuja! Tarjoilijat, myyjät, kampaajat, hoivatyö ja niin edelleen. Niissä ihminen pärjää kun tulee hyvin toimeen muiden kanssa ja osaa keskustella kenen tahansa kanssa mistä tahansa aiheesta.
Kukaan ei ole väittänyt että korkea koulutus korreloisi hyvien sosiaalisten taitojen kanssa, vaan puhe oli korkeasta älykkyysosamäärästä. Ja sellainen on hyvin harvalla.
Korkea koulutus korreloi korkean älyykkyysosamäärän kanssa. Joten korkean älykkyysosamäärän kanssa korreloiva korreloi automaattisesti korkean koulutuksen kanssa.
Jopa minä ymmärrän tämän, ilman korkeaa koulutusta (älykkyydestäki
Valtaosa tohtoriksi opiskelevista on todennäköisesti keskimääräistä vähemmän älykkäitä, koska vain ne jäävät tekemään väikkäriä, jotka eivät saa muuta työtä. Eli turnoff.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi missä kasvaa niin tynnyrissä, että ei tiedä edes mitä tekee yliopiston professori.
Itse tiedän mitä professori tekee, mutta ymmärrän myös miksi jotkut eivät tuota tiedä. Onko sinulla enemmänkin hahmotushäiriöitä ympäristöön ja kanssaihmisiin liittyen?
Olen eri, mutta minua kiinnostaisi miksi jotkut eivät tuota tiedä? Kerro sinä, minä en tiedä miten se on mahdollista?
no miksi pitäisi tietää...haloo kaikki eivät käy yliopistoa
Kuuluu yleissivistykseen. Ihan vastaava kuin, että piispat ovat pappien esimiehiä.
"Siitä huolimatta keskimäärin korkeakoulututkinnon suorittaneet on älykkäämpiä kuin ne jotka eivät ole. Otetaan 1000 sattumanvaraista diplomi-insinööriä ja 1000 sattumanvaraista lähihoitajaa niin keskimäärin dippainssit on älykkäämpiä, hyvin suurella todennköisyydellä.
Yksi vastaan yksi vertailussa on varmasti mahdollista löytää lähihoitaja joka on älykkäämpi kuin diplomi-insinööri. Se on vain harvinaisempaa kuin toisinpäin."
Eikös tämän ketjun aihetta käsiteltäessä pitäisi katsoa yksilöitä, eikä tilastoja? Ainakin itse katson kumppaniehdokasta yksilön kautta, enkä sijoita häntä eri attribuuteilla tilastollisiin kategorioihin, jotka olen sitten pisteyttänyt. Tai tämä on vain minun näkökulma. Ehkä osa ihmisistä nojautuu tilastoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi missä kasvaa niin tynnyrissä, että ei tiedä edes mitä tekee yliopiston professori.
Itse tiedän mitä professori tekee, mutta ymmärrän myös miksi jotkut eivät tuota tiedä. Onko sinulla enemmänkin hahmotushäiriöitä ympäristöön ja kanssaihmisiin liittyen?
Olen eri, mutta minua kiinnostaisi miksi jotkut eivät tuota tiedä? Kerro sinä, minä en tiedä miten se on mahdollista?
no miksi pitäisi tietää...haloo kaikki eivät käy yliopistoa
Kuuluu yleissivistykseen. Ihan vastaava kuin, että piispat ovat pappien esimiehiä.
Olen varma että sinunkin yleissivistyksessä on vähintään yksittäinen aukko. Sopiiko jos leimaan sinut tyhmäksi sen perusteella?
En usko että tulee yllätyksenä, ei se tullut yllätyksenä edes itselleni ysärillä. Mutta siitä poiketen nykyisin mennään tutkijakouluun tekemään väikkäriä eli sen ajan ainakin saa ihan hyvää liksaa. Mä pääsin virkaan yliopistolle, mutta olin töissä vain muutamia vuosia, kun laitoksen esimies (eli tämä paljonpuhuttu proffa) vaihtui. Pidin entisestä proffasta enemmän ja kun sain hyvän duunin, niin lähdin pois.