voiko miehen liian korkea koulutus olla turnoff?

Vierailija kirjoitti:

Käsityöläismies on todennäköisesti jäänne maatalousajalta. Muissa maissa se ei liene yhtä haluttu piirre miehessä. 

Melkein sanoisin, että päinvastoin. Suomessa arvostetaan koulutusta tosi paljon ja annetaan arvoa tutkinnoille ja todistuksille. Kyllä sellainen aidosti osaava ja alaansa omistautunut käsityöläinen on kaikkialla maailmassa arvostettu. Oli sitten katonrakentaja tai savityö artesaani.

Aika harvalle naiselle miehen koulutus on asia suuntaan tai toiseen, vaan kyse on ehkä enemmän ammatista ja statuksesta. Yrityspomo, esimies jne. on lähtökohtaisesti ehkä hieman paremmissa asetelmissa kuin maalari tai kirvesmies. Mutta se että jos siitä kirvesmiehestä tulee vaikka keskikokoisen raksafirman pomo, niin en usko että moni nainen niinkään miettii tutkintotodistuksia. Kyllä se asema ja status tulee kuitenkin sen työn perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalle naiselle miehen koulutus on asia suuntaan tai toiseen, vaan kyse on ehkä enemmän ammatista ja statuksesta. Yrityspomo, esimies jne. on lähtökohtaisesti ehkä hieman paremmissa asetelmissa kuin maalari tai kirvesmies. Mutta se että jos siitä kirvesmiehestä tulee vaikka keskikokoisen raksafirman pomo, niin en usko että moni nainen niinkään miettii tutkintotodistuksia. Kyllä se asema ja status tulee kuitenkin sen työn perusteella.

Tästä ketjusta voi siis päätellä, että tutkijoiden ja professorien asema ja status on nykypäivänä tosi heikko.

Olen itse duunari ja kyllä eniten duunarimiehet kiinnostaa. Ei se korkea koulutus välttämättä olisi turn-off tai este seurustelulle, kunhan toinen on maanläheinen, löytyy sitä maalaisjärkeä ja ymmärtää että on erilaisia ihmisiä ja ei pidä itseään muiden yläpuolella koulutuksensa tai tittelinsä takia. Toivoisin myös että kumppanini ei olisi töissä suunnilleen 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla jollekulle, itselleni ei ole. Olen naimisissa tohtorin kanssa.

Mainittu tutkijan ammatti nyt ei vaadi erityisen korkeaa koulutusta. Olen itse ollut töissä yliopistolla tutkija-nimikkeellä 24-vuotiaana maisterina.

Suvulleni puolisoni koulutus oli turnoff, häntä pidettiin (pidetään) turhantärkeänä paperinpyörittäjänä, joka ei osaa tehdä oikeita töitä. (Isäni sanat.)

Tohtorimies tässä.

Kun aikanaan riiasin nykyisen vaimoni kanssa, kävi kyllä selväksi duunariperheen isän ja äidin näkemys vävykokelaasta. Silloin kirjoitin gradua, että valmistuisin maisteriksi, niin nykyinen appiukko kysyi, että eikö sulla ole muuta tekemistä kuin jotakin kirjaa (=gradu) naputella. Että talon ulkoseinät pitäis maalata, siinä voisi auttaa.

Väitöskirjaa ei sitten enää mitenkään ääneen

Välit appivanhempien kanssa ovat viileän asialliset. Kun sitä kysyttiin.

Vaimoni tapasin yliopiston luennoilta, jossa itse olin sivuaineopiskelijana. Hän pääaine-. Vaimoni on muuten sukunsa ensimmäinen ja ainoa yliopiston suorittanut ja nykyään yliopistolla töissä ja arvostaa koulutustani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalle naiselle miehen koulutus on asia suuntaan tai toiseen, vaan kyse on ehkä enemmän ammatista ja statuksesta. Yrityspomo, esimies jne. on lähtökohtaisesti ehkä hieman paremmissa asetelmissa kuin maalari tai kirvesmies. Mutta se että jos siitä kirvesmiehestä tulee vaikka keskikokoisen raksafirman pomo, niin en usko että moni nainen niinkään miettii tutkintotodistuksia. Kyllä se asema ja status tulee kuitenkin sen työn perusteella.

Tästä ketjusta voi siis päätellä, että tutkijoiden ja professorien asema ja status on nykypäivänä tosi heikko.

Aloittavien tutkijoiden asema ja palkkaus on todella heikko. Proffat on paljon paremmin  arvostettuja ja palkattuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla jollekulle, itselleni ei ole. Olen naimisissa tohtorin kanssa.

Mainittu tutkijan ammatti nyt ei vaadi erityisen korkeaa koulutusta. Olen itse ollut töissä yliopistolla tutkija-nimikkeellä 24-vuotiaana maisterina.

Suvulleni puolisoni koulutus oli turnoff, häntä pidettiin (pidetään) turhantärkeänä paperinpyörittäjänä, joka ei osaa tehdä oikeita töitä. (Isäni sanat.)

Tohtorimies tässä.

Kun aikanaan riiasin nykyisen vaimoni kanssa, kävi kyllä selväksi duunariperheen isän ja äidin näkemys vävykokelaasta. Silloin kirjoitin gradua, että valmistuisin maisteriksi, niin nykyinen appiukko kysyi, että eikö sulla ole muuta tekemistä kuin jotakin kirjaa (=gradu) naputella. Että talon ulkoseinät pitäis maalata, siinä voisi auttaa.

V

Kiitos vastauksesta. Niin arvelinkin olevan, monet ovat puhuneet niistä vaikeuksista, joita seuraa, kun on sukunsa ensimmäinen akateeminen.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse duunari ja kyllä eniten duunarimiehet kiinnostaa. Ei se korkea koulutus välttämättä olisi turn-off tai este seurustelulle, kunhan toinen on maanläheinen, löytyy sitä maalaisjärkeä ja ymmärtää että on erilaisia ihmisiä ja ei pidä itseään muiden yläpuolella koulutuksensa tai tittelinsä takia. Toivoisin myös että kumppanini ei olisi töissä suunnilleen 24/7.

Niin, moni korkeasti koulutettu on ihan maalta kotoisin, joten sitä maalaisjärkeä on myös ihan sieltä lapsuudesta lähtien. Meidän maalaiskylästä aika moni lähti yliopistoon opiskelemaan. Yksi on lääkäri, toinen eläinlääkäri,kolmas opettaja, neljäs matematiikan tohtori ja pari insinööriä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalle naiselle miehen koulutus on asia suuntaan tai toiseen, vaan kyse on ehkä enemmän ammatista ja statuksesta. Yrityspomo, esimies jne. on lähtökohtaisesti ehkä hieman paremmissa asetelmissa kuin maalari tai kirvesmies. Mutta se että jos siitä kirvesmiehestä tulee vaikka keskikokoisen raksafirman pomo, niin en usko että moni nainen niinkään miettii tutkintotodistuksia. Kyllä se asema ja status tulee kuitenkin sen työn perusteella.

Tästä ketjusta voi siis päätellä, että tutkijoiden ja professorien asema ja status on nykypäivänä tosi heikko.

Aloittavien tutkijoiden asema ja palkkaus on todella heikko. Proffat on paljon paremmin  arvostettuja ja palkattuja.

Jos selvä enemmistö laskee turnoffiksi niin ei silloin kyllä kovin korkea status proffallakaan ole. Paremmin käy flaksi jos on naista vähemmän koulutettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No aivan varmasti teoreettinen fyysikko on KESKIMÄÄRIN älykkäämpi kuin rekkakuski, muttei silti automaattisesti.

Minä nyt satun olemaan rekkakuski jonka äo:ksi Mensa mittasi noin 165 vuonna 1998. En ole perehtynyt mitä tarkoittaisi tämän päivän pisteillä, kun on kuulemma systeemi muuttunut. Ei kyllä kiinnostakaan. Ja ei, en väitä, etteikö useimmat teoreettiset fyysikot silti olisi minua älykkäämpiä, vaikken heidän pistemääriään tiedäkään. 

Sillä ei ole yhtään mitään väliä vaikka sinä olisit rekkaa ajava Einstein. Vahva korrelaatio joka tapauksessa on olemassa. Miksi ihmeessä koit tarpeelliseksi tulla möykkäämään isoin kirjaimin aivan asialliseen kommenttiin jossa puhuttiin keskiarvoista?

Lieköhän testissäsi tapahtunut virhe. 

Einstein oli patenttitoimiston virkailija. Aloitti akateemisen uransa oikeastaan vasta sen jälkeen kun oli kirjoittanut merkittävimmät paperinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalle naiselle miehen koulutus on asia suuntaan tai toiseen, vaan kyse on ehkä enemmän ammatista ja statuksesta. Yrityspomo, esimies jne. on lähtökohtaisesti ehkä hieman paremmissa asetelmissa kuin maalari tai kirvesmies. Mutta se että jos siitä kirvesmiehestä tulee vaikka keskikokoisen raksafirman pomo, niin en usko että moni nainen niinkään miettii tutkintotodistuksia. Kyllä se asema ja status tulee kuitenkin sen työn perusteella.

Tästä ketjusta voi siis päätellä, että tutkijoiden ja professorien asema ja status on nykypäivänä tosi heikko.

Aloittavien tutkijoiden asema ja palkkaus on todella heikko. Proffat on paljon paremmin  arvostettuja ja palkattuja.

Ainahan vertailun tulos riippuu siitä mitä keskenään verrataan. Tutkimuslaitosten ja proffien palkat ovat erimaiset verrattuna sähköasentajiin, mutta eivät he yhteiskunnan kovapalkkaisimpiin verraten ole kovatuloisia, vaan hyvää keskitasoa verotuksen "ansiosta".

Tuolla tasolla liikuttaessa kannattaako palkankorotus työn vaativuuteen verraten, kun verotus kiristyy suht alhaisessakin palkkatasossa eli hyvätuloisuuden määritelmä on niin alhaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalle naiselle miehen koulutus on asia suuntaan tai toiseen, vaan kyse on ehkä enemmän ammatista ja statuksesta. Yrityspomo, esimies jne. on lähtökohtaisesti ehkä hieman paremmissa asetelmissa kuin maalari tai kirvesmies. Mutta se että jos siitä kirvesmiehestä tulee vaikka keskikokoisen raksafirman pomo, niin en usko että moni nainen niinkään miettii tutkintotodistuksia. Kyllä se asema ja status tulee kuitenkin sen työn perusteella.

Tästä ketjusta voi siis päätellä, että tutkijoiden ja professorien asema ja status on nykypäivänä tosi heikko.

Niinhän se monella on. Apurahojen varassa yrittää tulla toimeen tutkijana. Se on vähän kuin opiskelijaelämää läpi koko elämän. Ei siellä yliopistolla varsinaisesti rikastumaan pääse. Vaikka näennäisesti on komea tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mutta musta professorit on yliarvostettuja. Eivät ole muuta työtä saaneet ja sitten vaan siellä pitävät samat kalvot vuodesta toiseen. Oon pitäny työskennelly vähä aikaa ammattikoulussa ja vanhat matskut sain millä opettaa. En ois sillä palkalla jääny kauemmaksi ja tuskinpa professorit sen enempää tienaa

Professori on aivan eri asia kuin ammattikoulussa "vähän aikaa" työskennellyt opettaja. Voin kertoa, että amiksen opettaja on opettajista vähiten arvostettu, ja se johtuu alasajosta, joka ammattikouluille on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään amikseen pääsee opettajaksi lähes kuka tahansa. 

On "opettajan" oma vika, jos hän tyytyy hänelle annettuihin vanhoihin matskuihin. Jokainen opettaja vastaa itse opetusmateriaalistaan.

Terveisin lukion opettaja 

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalle naiselle miehen koulutus on asia suuntaan tai toiseen, vaan kyse on ehkä enemmän ammatista ja statuksesta. Yrityspomo, esimies jne. on lähtökohtaisesti ehkä hieman paremmissa asetelmissa kuin maalari tai kirvesmies. Mutta se että jos siitä kirvesmiehestä tulee vaikka keskikokoisen raksafirman pomo, niin en usko että moni nainen niinkään miettii tutkintotodistuksia. Kyllä se asema ja status tulee kuitenkin sen työn perusteella.

Viimeinen lause mielestäni pitää paikkansa sillä näyttö ratkaisee. Status ja korkea palkka eivät tule itsekseen, vaan niiden eteen pitää tehdä ura.

Koulutus ilmeisesti toimii pariutumismarkkinoilla yhteiskuntaluokan rajapintana. Duunarit eivät arvosta asioita, mistä ei saa rahaa ja konkreettista hyötyä "automaattisesti". Kaikki sellainen on heidän maailmassaan aidosti turhaa, ehkä jopa vahingollista. Keskiluokalle ja ylemmälle keskiluokalle koulutus ja tietopääoma taas ovat itsestäänselvyys ja itseisarvo.

Hämmentävää, että se tosiaan näyttäytyy näin selvänä rajapintana palstan keskusteluissa. Puheenvuorot ovat hyvin vilpittömän oloisia, trollausta ei juurikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalle naiselle miehen koulutus on asia suuntaan tai toiseen, vaan kyse on ehkä enemmän ammatista ja statuksesta. Yrityspomo, esimies jne. on lähtökohtaisesti ehkä hieman paremmissa asetelmissa kuin maalari tai kirvesmies. Mutta se että jos siitä kirvesmiehestä tulee vaikka keskikokoisen raksafirman pomo, niin en usko että moni nainen niinkään miettii tutkintotodistuksia. Kyllä se asema ja status tulee kuitenkin sen työn perusteella.

Tästä ketjusta voi siis päätellä, että tutkijoiden ja professorien asema ja status on nykypäivänä tosi heikko.

Heikko se on vain duunaritaustaisten ihmisten näkökulmasta ja heitä täällä mielestäni enemmistö on.

Hassua, että täällä kuorossa haukutaan proffia, mutta ihan kaikki tuntemani (kymmenet proffat jotka opettivat yliopistossa) ovat aina perheellisiä. Tuskin he mitään av-porukkaa huolisivatkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalle naiselle miehen koulutus on asia suuntaan tai toiseen, vaan kyse on ehkä enemmän ammatista ja statuksesta. Yrityspomo, esimies jne. on lähtökohtaisesti ehkä hieman paremmissa asetelmissa kuin maalari tai kirvesmies. Mutta se että jos siitä kirvesmiehestä tulee vaikka keskikokoisen raksafirman pomo, niin en usko että moni nainen niinkään miettii tutkintotodistuksia. Kyllä se asema ja status tulee kuitenkin sen työn perusteella.

Tästä ketjusta voi siis päätellä, että tutkijoiden ja professorien asema ja status on nykypäivänä tosi heikko.

Niinhän se monella on. Apurahojen varassa yrittää tulla toimeen tutkijana. Se on vähän kuin opiskelijaelämää läpi koko elämän. Ei siellä yliopistolla varsinaisesti rikastumaan pääse. Vaikka näennäisesti on komea tutkinto.

Miksi lähes kaikki täällä kuvittelevat tutkijoiden elävän apurahoilla ja olevan töissä yliopistossa? Tosiasiassa suurin osa työskentelee yksityisellä sektorilla kuulausipalkalla. Ja myös yliopistossa on kuulausipalkka, jos siellä virka on. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse duunari ja kyllä eniten duunarimiehet kiinnostaa. Ei se korkea koulutus välttämättä olisi turn-off tai este seurustelulle, kunhan toinen on maanläheinen, löytyy sitä maalaisjärkeä ja ymmärtää että on erilaisia ihmisiä ja ei pidä itseään muiden yläpuolella koulutuksensa tai tittelinsä takia. Toivoisin myös että kumppanini ei olisi töissä suunnilleen 24/7.

Niin, moni korkeasti koulutettu on ihan maalta kotoisin, joten sitä maalaisjärkeä on myös ihan sieltä lapsuudesta lähtien. Meidän maalaiskylästä aika moni lähti yliopistoon opiskelemaan. Yksi on lääkäri, toinen eläinlääkäri,kolmas opettaja, neljäs matematiikan tohtori ja pari insinööriä. 

Mikähän oli pointtisi, kun en niin sanonut etteikö heillä _voisi_ olla maalaisjärkeä? Ja ei se maalla syntyminen/asuminen automaattisesti tarkoita että löytyisi ns. maalaisjärkeä.

Voi joillain myös nousta kusi hattuun siinä vuosien aikana ja alkavat katselemaan alaspäin niitä omia juuriaan, säälivät ja halveksuvat vanhoja luokkakavereitaan kun he jäivät kotikylille tekemään fyysisesti raskasta työtä.

Ja selvennän niille joilla on haasteita luetun ymmärtämisessä; en sano että kaikki ovat sellaisia. Sanoin että _voi_ käydä niin,  ja "joillain", enkä "kaikilla".

Voi olla. Esim. Insinöörin kanssa tulee äkkiä hulluksi.

Ihmeellisiä stereotypioita täällä viljellään.

 

Tohtorimies ei osaa rakentaa terassia eikä vaihtaa autoon öljyjä, mutta duunarimies osaa. Kuka osaa, kuka ei.

Tässäkö on se miehen mitta, terassi ja öljynvaihdot? Ihan saa mies muuten olla millainen nenänkaivaja tahansa, kunhan terassi syntyy ja autoa ei tarvitse huoltoon viedä.

Entä tohtorinainen, pitäisikö häneltä syntyä myös terassi tuosta vain?