Väkivaltaa ja tappouhkauksia Suomen PÄIVÄKODEISSA

Huostaan pitäis ottaa helpommin lapsia, tuossa tilanteessa tiedetään että kotona kukaan ei lasta rajoita kun on täysin rajaton myös päiväkodissa!

Vierailija kirjoitti:

Yli 1500 väkivaltatilannetta pelkästään Vantaalla viime vuonna? Ja nämäkin vain kirjatut tapaukset, eli jäävuoren huippu...

Onko tämä sen Laasosen tekosia joka sai jonkin Ritarimerkin näistä "uudistuksista ja parannuksista"?

Vierailija kirjoitti:

Onko jossain kristillisiä päiväkoteja? Jospa siellä olisi vielä asiallinen meininki.

On niitä. On varmasti parempi meininki, mutta eivät kaikki kristitytkään saa lapsiaan nykypäivänä käyttäytymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko jossain kristillisiä päiväkoteja? Jospa siellä olisi vielä asiallinen meininki.

On niitä. On varmasti parempi meininki, mutta eivät kaikki kristitytkään saa lapsiaan nykypäivänä käyttäytymään.

Voin kokemuksesta kertoa, että lapset joiden odotetaan olevan kotona ja pyhäkoulussa kuin herran terttuja, oikein pursuavat häröilyenergiaa kun pääsevät normaalien viikareiden seuraan ja irrottelemaan ilman, että tiukka vanhempi on heti paheksumassa synneistä. 

Vierailija kirjoitti:

Ainkin Jyväskylässä on vastikään tullut käyttöön ohjeistus, johon on selkeästi kirjattu missä vaiheessa haastavaa käyttäytymistä mukaan otetaan pikkulapsiperheiden psykologi, milloin lastensuojelu, milloin erikoissairaanhoito jne. Ainakin oma kokemus on se, että päiväkodin oman henkilöstön osaamisella ja näiden yhteistyötahojen tuella on saatu lapsen käytöstä (sekä vanhempien ymmärrystä ja kasvatusmenetelmiä) parannettua melko nopeastikin. Kyseessä kuitenkin vielä pienet lapset, joilla oireilu pääasiassa johtuu ihan täysin kodin ja vanhempien kasvatushaasteista. Toki erikseen on esim. autistit tai traumataustaiset lapset, mutta läheskään aina kyse ei ole siitä. 

Oma lapsi ollut Jyväskylässä uuden ison päiväkodin esikoulussa.

Yks lapsi siellä lyö muita joka päivä.  Omaani potkaisi päähän niin että leukaan jäi iso mustelma.

Hoitaja sanoi vaan että kaveri löi.

Kotona lapsi kertoi pari päivää myöhemmin asiasta tarkemmin. Oli pyörtynyt hetkeksi ja hoitaja kantanut sohvalle lepäämään. Olisin vienyt lääkäriin jos olisin tiennyt.  

Vaihdettiin päiväkotia, paljon pienempään yksikköön, ku muutettiin toiselle alueelle. En tiedä vieläkö tää yksi lapsi terrorisoi muita edellisessä päiväkodissa.

Nykyisessä on ollut hyvin vähän kiusaamista sellaista mitä pidän normaalina lapsille, tulee sanallista riitaa tai äkäinen lapsi läpäisee kevyesti kaveria. Opettajat selvittää asiat heti ja kertoo kotiin mitä on käynyt rehellisesti.

Eli kyllä pidin ongelmana isoja päiväkoteja ja kouluja ja isoja ryhmiä. Lapsi tarvitsee aikaa ja huomiota ja tilaisuuden tutustua muihin lapsiin rauhassa!

Vierailija kirjoitti:

Ihan normi meno. Mä oon ollut Vantaalla ryhmissä missä lapset kuristaa ja hakkaa toisiaan. Ei oo mitenkään poikkeuksellista tänä päivänä.

T:sosionomi

Miten opetit heitä lopettamaan ja korjasit heidän käytöksensä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset tekee lapsia ja sitten laittaa ne muiden kasvatettavaksi 9h/päivässä? Täysin luonnotonta. Eikö ihmiset halua olla omien lapsiensa seurassa? Outoa. 

No aika harva lapsi on 9h/d hoidossa. Ainakin meidän eskarissa, jos lapsen hakee neljältä, on lapsi viimeisiä haettavia. Ja kasin aikaan suurin osa tuodaan. Yleensä vanhemmat limittävät työnsä siten, että toinen vie myöhemmin ja toinen hakee aiemmin tai tekevät lyhennettyä työaikaa. Toki joillekin kyse on taloudellisesta pakosta esim yh ja talous tiukalla.

Aika moni pieni on 9 tuntia päivässä hoidossa, vaikka äiti olisi vauvan kanssa kotona.

Eikä ole edes yksinhuoltajista kyse. 

Myös työmatkat toki joillakin perheillä lisäävät pienen (ja vähän isommankin)  hoitopäivän pituutta.

Lasta ei saa pitää kiinni, ei saa fyysisesti rajoittaa. Kaikki pitää sanoittaa ja ymmärtää maailman tappiin asti. Lisäksi kaikki pitää puida positiivisen kautta ja positiivisesti, siihenkin on koulutukset ja se on päivän sana tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa. Älä sano ei vaan sano se jotenkin muuten, älä suorasanaisesri kiellä vaan keksi kauniimpi ja pehmeämpi tapa sanoa kielto.

Tätä on vaka nykyisin.

Olen töissä vakassa ja ryhmässäni on useampi lapsi jonka vanhempi on eri syistä kotona. Osa on lyhyempää viikkoa/päivää Mutta osa on joka päivä tappiin asti. Yhdellä ei ollu viime kesänä lomaa ollenkaan vaikka vanhempi kotona. Surullista on myös se että kun tälläinen lapsi haetaan viiden maissa, vanhempi sanoo että lähdetään hakemaan isosisarus iltapäiväkerhosta. Edes koululainen ei saa tulla koulupäivän jälkeen kotiin vaikka vanhempi on kotona koska vanhemmat haluavat olla rauhassa. Nykyään on myös enemmän sääntö kuin poikkeus että isompi jatkaa hoidossa vaikka äiti jää vauvan kanssa kotiin. Isompien lasten kanssa tämän vielä ymmärtää mutta en esimerkiksi 2-vuotiaiden kohdalla. Aina puhutaan että lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, mutta kyllä se on vanhemman oikeus, eikä tänä päivänä näissä olosuhteissa voi puhua enää mistään laadusta. Joten en ihmettele että lapset voi huonosti kun omat vanhemmat ei heidän kanssa jaksa viettää aikaa, ja isommat hylätään pois vauvan tieltä jotta "äiti ei uuvu liikaa."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normi meno. Mä oon ollut Vantaalla ryhmissä missä lapset kuristaa ja hakkaa toisiaan. Ei oo mitenkään poikkeuksellista tänä päivänä.

T:sosionomi

Miten opetit heitä lopettamaan ja korjasit heidän käytöksensä?

Eihän nykykasvattajista siihen ole. Osaaminen, elämänkokemus ja auktoriteetti puuttuvat. Seisovat tai istuvat etäällä valvomassa. Tai sitten toimistossa kirjaamassa näitä väkivaltatilanteita.

Sitten uupuvat, saikuttavat ja lopulta vaihtavat alaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapselle pyritään päiväkodeissa tuomaan toimintamalli, että hänellä olisi hermojen palaessa jokin yhteisesti hyväksytty tapa toimia, mutta kaikki opittu nollaantuu kun se lapsi on kodin vaikutuksen piirissä ja seuraavana aamuna kaikki lähtee taas alusta. 

Siis tarvitaanko joitain yhteisesti ja yleisesti sovittuja pelisääntöjä ja kasvatustapoja/-keinoja? 

Vierailija kirjoitti:

Lasta ei saa pitää kiinni, ei saa fyysisesti rajoittaa. Kaikki pitää sanoittaa ja ymmärtää maailman tappiin asti. Lisäksi kaikki pitää puida positiivisen kautta ja positiivisesti, siihenkin on koulutukset ja se on päivän sana tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa. Älä sano ei vaan sano se jotenkin muuten, älä suorasanaisesri kiellä vaan keksi kauniimpi ja pehmeämpi tapa sanoa kielto.

Tätä on vaka nykyisin.

Mulle on sanottu (kun itse pitelin riehuvaa, rauhoittumatonta lastani), että tollanen on joka kerta lasta traumoittavaa. Eipä tosin sanonut, mitä sitten pitäisi tehdä, ettei lapsi pistäisi koko paikkaa hajalle. Ja toi neuvoja oli jonkun sortin lapsipsykologi. Olin tuonut omani vastaanotolleen arvioitavaksi. 

 

Ein sanomisesta sen verran, että aivot eivät kuulemma ymmärrä sanaa ei. Siksi pitäisi sanoa kiellon sijaan, mitä pitäisi tehdä. Esim. älä paisko ovia vs laita ovi kiinni hiljaa/nätisti/varovasti ym ym.

Oma nuorempi lapsi läimäytti vanhempaa sisarusta turhautuneisuuksissaan. Epäilin turhautuneisuuden syyksi sitä, että halusi leikkiä, mutta sisarus ei. Oli niin nuori, ettei vielä osannut puhua kunnolla (alle 2v). Selitin, että jos lyöt, niin ei varmasti halua leikkiä sun kanssa, mutta jos kysyt nätisti tai ehdotat, niin voi suostuakin. Muistan vieläkin ilmeen lapsen kasvoilla, kun ymmärsin, mistä kenkä puristi, enkä ruennut paasaamaan vihaisesti, ettei saa lyödä. Lasten kasvatus vaatii halua ymmärtää, viitseliäisyyttä nähdä vaivaa, älyä ja omien tarpeiden lykkäämistä tuonnempaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos taapero läimäisee, niin en pitäisi sitä vielä väkivaltatilanteena, vaikka sitä se sitten kai on...Oikeasti vaikeat tapaukset jäävät saivartelun jalkoihin. 

Mitä??? Ongelma ovat juuri ne äidit, jotka vain hymyilevät söpölle taaperolleen, joka mäiskii heitä minkä ehtii! Ettekö ymmärrä, että lapselle pitää opettaa heti ensi hetkestä alkaen, miten toisia kosketetaan ja miten ei!

Kuinkahan kauan sietäisitte sitä, että jonkun toisen taapero, jota ei ole kielletty lyömästä, käyttää omaa 2-vuotiastanne nyrkkeilysäkkinä heti kun päiväkodin aikuisten silmä välttää?

Mm tämän takia pysyn kaukana äityleistä ja heidän kersoistaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasta ei saa pitää kiinni, ei saa fyysisesti rajoittaa. Kaikki pitää sanoittaa ja ymmärtää maailman tappiin asti. Lisäksi kaikki pitää puida positiivisen kautta ja positiivisesti, siihenkin on koulutukset ja se on päivän sana tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa. Älä sano ei vaan sano se jotenkin muuten, älä suorasanaisesri kiellä vaan keksi kauniimpi ja pehmeämpi tapa sanoa kielto.

Tätä on vaka nykyisin.

Mulle on sanottu (kun itse pitelin riehuvaa, rauhoittumatonta lastani), että tollanen on joka kerta lasta traumoittavaa. Eipä tosin sanonut, mitä sitten pitäisi tehdä, ettei lapsi pistäisi koko paikkaa hajalle. Ja toi neuvoja oli jonkun sortin lapsipsykologi. Olin tuonut omani vastaanotolleen arvioitavaksi. 

 

Ein sanomisesta sen verran, että aivot eivät kuulemma ymmärrä sanaa ei. Siksi pitäisi sanoa kiellon sijaan, mitä pitäisi tehdä

Uskomatonta pskaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasta ei saa pitää kiinni, ei saa fyysisesti rajoittaa. Kaikki pitää sanoittaa ja ymmärtää maailman tappiin asti. Lisäksi kaikki pitää puida positiivisen kautta ja positiivisesti, siihenkin on koulutukset ja se on päivän sana tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa. Älä sano ei vaan sano se jotenkin muuten, älä suorasanaisesri kiellä vaan keksi kauniimpi ja pehmeämpi tapa sanoa kielto.

Tätä on vaka nykyisin.

 

Ein sanomisesta sen verran, että aivot eivät kuulemma ymmärrä sanaa ei. Siksi pitäisi sanoa kiellon sijaan, mitä pitäisi tehdä

Tuohan on sinänsä ihan järkeenkäypää, jos ajattelee tilannetta omalle kohdalleen kun yrittää opetella jotain uutta. Aikuinen toki ymmärtää ei-sanan merkityksen, mutta eipä se kielto paljon auta, jos ei kerrota, mitä pitää tehdä.