Millaista on lakimiehen/Juristin työ?
Olen 40 vuotiaana vaihtamassa alaa. Alla on korkeakoulututkinto ja vuosien työkokemus nykyisellä alalla.
Oikeustiede on yksi itseäni kiinnostava ala, mutta myös paljon pohdin, sopisiko ala itselleni, viihtyisinkö oikeasti työtehtävissä? Oikeastaan itseä kiinnostaa eniten tuo rikosoikeus ja jotenkin haaveilen työstä oikeudenkäyntien parissa.
Tein tuossa netistä löytyvän testin, jossa piti lukea joku helppo 10 sivuinen lakiteksti ja lisäksi Korkeimman hallinto-oikeuden tapausesimerkki ja tehdä niiden pohjalta monivalintatestit. Nuo meni ihan hyvin ja sain melkein täydet pisteet ja tekstit olivat kiinnostavia. Mutta vaikka aihepiiri selkeästi kiinnostaa itseäni, niin mietin: kiinnostaako tässä itseä vaan uuden opiskelu vai ala oikeasti?
Jos joku täällä on alalla, niin kuulen mielelläni kokemuksia!
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Kumpaankin hommaan voi ryhtyä, mutta asianajajaksi tarvitset koulutuksen. Heillä on jostain syystä ihan ihme fetissi kirjoittaa todella paljon tekstiä ihan kaikkialle. Tekoäly vie heitä tulevaisuudessa todella paljon kortistoon.
Näin aina väitetään, mutta jos et anna tekoälylle täsmällisiä tietoja täsmällisin termein, se ei osaa kysyä, että oikeastiko tarkoitit näin. Tekoäly luulee sinua itseään fiksummaksi, asianajaja tietää, että et ole fiksu ja osaa täsmentää.
Hei, vastaan vielä tähän ketjuun, jos se vielä tulisi tarpeeseen.
Itseni oikeustieteelliseen vei se, että huomasin pitäväni oikeudellisista teksteistä ja niiden soveltamisesta + oikeudellisista päätelmistä. Mielestäni kuvaamasi kiinnostus siis hyvinkin kuvastaa sitä, että pitäisit opinnoista ja alasta. Kiinnostukseni em. asioihin ei ole kadonnut minnekään.
Juristin työssä on niin monia suuntautumisvaihtoehtoja, että mitään kuvausta normaaleista työtehtävistä ei voi antaa. Sitten on vielä asianajajan ammatti, jossa on enemmän yhtäläisyyksiä ammattikunnan sisällä, mutta erikoistumisalueita useita. Jos haluaisit erikoistua rikosoikeuteen, todennäköisesti olisit AA (tai oikeudenkäyntiavustaja), poliisissa tai tuomioistuinlaitoksessa. Työ voisi olla paljonkin työtä ihmisten kanssa. Siitä en osaa sanoa, minkälaiset mahdollisuudet on työllistyä vajaa viisikymppisenä vastavalmistuneena. Juristeja on paljon, mutta toisaalta työllisyystilanne on ollut yleensä hyvä.
Itse leikittelen ajatuksella eläinlääkäriksi pyrkimisestä, mutta olen aloittajan ikäinen, ja työllistymismahdollisuudet mietityttävät. Sinänsä pidän juristin/AA:n työstä, joten työn sisällössä itsessään ei ole vikaa. Lopulta kyse on siitä, että kukin pitää kuka mistäkin. Jotkut ovat lakialalla vain siksi, etteivät ole muuta keksineet ja jos tältäkin pohjalta opinnot ja työelämän jaksaa, niin mikäs siinä. Itse näen asian niin, että jos ala ei aidosti kiinnostaisi, niin keksisin helpompiakin tapoja ansaita rahaa. Oman kokemukseni mukaan juristin työ ei ole kevyimmästä eikä helpoimmasta päästä. Tässäkin on tietysti varmasti vaihtelua riippuen siitä, mitä tekee, mutta ainakaan asianajajilta ei yleensä suvaita virheitä tai viivästelyä. Vaatimustaso voi olla todella kova. Paljosta työn tekemisestä kannattaa tykätä.
40 ei ole niin nuori tai naiivi ettei osaisi itse tutustua aiheeseen. Tai jos on, ala ei sovi.
Tietty Porvoossa on toisin
Todellakin eikun eteenpäin! Eläkeikä nousee jatkuvasti. Ehtisit tehdä juristina uraa 20-25 vuotta valmistumisen jälkeen. Ja juristin tutkinnolla avautuu ovat niin moneen! On yhdistettävissä erityisesti aiempien tutkintojen kokemuksen kanssa sellaisiin tehtäviin, jotka ovat mielekkäitä (jos siis muukin kuin esim. rikosoikeus kiinnostaa). Itsellä opinnot kesken ja ikää 45 vuotta. Jo nyt saanut opinnoista hyötyä päivätyöhöni ja tulevaisuudessa mahdollisuus työllistyä nykyiselle(kin) työnantajalle eri tehtävään.
Katso kaikki Matlockin tuotantokaudet, niin tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Kumpaankin hommaan voi ryhtyä, mutta asianajajaksi tarvitset koulutuksen. Heillä on jostain syystä ihan ihme fetissi kirjoittaa todella paljon tekstiä ihan kaikkialle. Tekoäly vie heitä tulevaisuudessa todella paljon kortistoon.
Kuka sitten tekee ne harkinnat tulkinnat sekä soveltamiset kun tekoäly ei siihen kykene?
Tekoäly on kuin tulkki. Se voi kääntää mitä vieraan kielen tekstissä on ja etsiä synonyymeja ja tulkata mutta se ei osaa lainkaan tehdä sitä aitoa juristin osuutta.
Vierailija kirjoitti:
Omaa moraalia ei saa olla, koska se estää työn. Ellet sitten ole lain kanssa samaa mieltä niistä moraalittomistakin asioista.
nimen omaa moraalia pitää olla. 99% ihmisistä ei omaa mitään moraalia. Siksi juristejakin on niin vähän.
Juristin työ on alkuun stressaavaa ja inee lähes kaiken ajan ja energian kun uutta pitää opetella. Tietyn tason jälkeen kun asiat tulee selkärangasta niin muuttuu suht helpoksi. Tähän tosin menee se 15 vuotta. Meillä tuomareilla (siis oikeilla virkatuomareilla, ei varatuomareilla) ei ole työaikaa, joten yksityiselämän ja työn yhteensovittaminen on joustavaa.
Miinuspuolena on sitten kaikenmaailman tollot asiamiehet, jotka eivät todellakaan ole tehtäviensä tasalla ja esittävät oikeudenkäynneissä väitteitä joihin meinaa lähteä järki.
OTM, VT, KäT
Vierailija kirjoitti:
Yliopistosta valmistutaan juristiksi/lakimieheksi. Asianajajatutkinto on sitten ihan asia erikseen!
Niin ensin pitää opiskella juristiksi yliopistossa. Sitten tarvitaan muistaakseni 5 vuotta työkokemusta ja voi osallistua asianajokokeeseen, johon täytyy lukea. Jos sen läpäisee, on asianajaja. Muistini mukaan näin menee.
Itse väsyin siihen jatkuvaan riitelyyn ja vänkäämiseen.
Jos moraali kestää lapsen ym tappajien puolustamisen ja yleensä kaikkien rikollisten, ellei sitten ole syyttäjä.
"työ on yksi niistä aloista, joihin tekoäly vaikuttaa eniten. "
Ei välttämättä niin paljon kuin kuvittelisi. Nykyinen ns. tekoäly perustuu todennäköisyyksiin, siis siihen mikä on eniten tietyssä yhtyedessä esiintyvä sana. Se soveltuu silloin vain ihan standarditapauksiin jossa ei etsitää mitään tavallisesta poikkeavaa.
Heti kun tarkoituksena onkin löytää joku yhtään luovempi tulkinta tai ratkaisumalli niin ainakaan nykyinen tekoäly ei siinä loista. Lisäksi menee kyllä tosi kauan ennen kuin tekoälyn tekemiin sopimusteksteihin voi luottaa niin täysin että niitä ei tarvitsisi ihmisen tarkastaa huolellisesti.