Lue keskustelun säännöt.
Lukioon hakeutuu nykyään oppilaat jotka ei sinne kuulu
04.04.2024 |
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Minä olin lukiossa 60-70 -luvun taitteessa, ja kyllä siellä silloinkin oli näitä elämäntapa opiskelijoita, jotka vaan lurjusteli siellä toisten joukossa. Niitten yhteinen nimittäjä oli varakkuus ja vanhempien tunnettu nimi paikkakunnalla.
En usko kenenkään olleen päästään tyhmä. Kyllä ne ihan älykkäitä olivat, mutta kiinnostuksen kohteet oli vain muualla kuin opiskelussa.
Niille kävi niin, että osa heistä sitten kumminkin ryhdistäytyi viimeisellä luokalla ja pärjäsivät kirjoituksissa hyvinkin. Tavallisin tapa oli käydä se viimeinen luokka uudestaan. Meidän luokalla kaksi poikaa alkoi sitten oikein kilpailla, kumpi saa paremmat tulokset.
Mutta se toinen osa sitten tippui pois jonnekin, kun koulun matrikkelia myöhemmin tarkastelin, niin kyllä heistäkin moni johonkin oksalle kipusi, ei välttämättä korkealle mutta elämään kiinni kuitenkin. Mutta ei kaikki. Ainakin kaksi kuoli huum
Yhdestä sluibailijasta tulikin sitten presidentti! 😊 Vaikka silloin siellä osa porukasta olikin vain aikaa kuluttamassa, niin he tuskin häiritsivät opetusta ja varmaan osasivat käyttäytyäkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa on aina ollut monenlaisia oppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Oppivelvollisuusuudistuksessa olisi pitänyt lisätä käytännönläheistä oppisopimuskoulutusta, koska nykyään on paljon sellaisia nuoria joilta puuttuu opiskelutaidot. Ei tällaisia saisi päästää enää lukioon.....
Opetetaanko niitä opiskelutaitoja koulussa?
Olen itse käynyt lukioni 80-luvulla eikä minulla ollut mitään opiskelutaitoja. Osasin toki istua tunnilla ja kuunnella ja tehdä läksyt, mutta reaaliaineissa tarvittavaa taitoa kirjallisen materiaalin opiskelusta minulla ei ollut. Selvisin lukiosta silti kuivin jaloin ja sain kirjoituksista kuusi laudaturia.
Nyt opiskelen yliopistossa ja oppiminen perustuu minulla edelleen vahvasti kurssilla olevien tehtävien tekemiseen. Edelleenkään en osaa sellaista, että lukisin satoja sivuja materiaalia ja saisin sen asiasisällön jotenkin haltuun. Nämä olisivat tärkeitä taitoja osata ja arvelisin, että jo lukiossa näistä olisi hyötyä, mutta opetetaanko niitä peruskoulussa? Omina kouluaikoina opettajat keskittyivät sen oman aineen opettamiseen, ei yksikään opettaja tainnut mitään opiskelutekniikkoja opettaa. Ainoa mieleenjäänyt neuvo oli matematiikanopettajalta, joka totesi, että "Vain laskemalla oppii laskemaan."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.
Ja silloin myös vielä vaadittiin jotain! Esim.pitkän matematiikan lukijat joutuivat opiskelemaan lyhyttä vierasta kieltä, meillä se oli saksa tai venäjä.
Itse olen kirjoittanut -84 ja silloin lukiossa oli kaikille pakollinen toinen vieras kieli . Meidän lukiossa se oli joko pitkä tai lyhyt saksa ja se piti lukea olipa matematiikka pitkä tai lyhyt. Kirjoittaa sitä ei tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa on aina ollut monenlaisia oppilaita.
No hyvin pitkään siellä on ollut ainoastaan varakkaista perheistä oppilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa on aina ollut monenlaisia oppilaita.
No hyvin pitkään siellä on ollut ainoastaan varakkaista perheistä oppilaita.
Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna -85 ja kyllä jo silloin lukiossa ja myöhemmin yliopistossa oli kovin monen eri tuloluokan perheistä olevia. Hyvä ystäväni oli leskeksi jääneen siivojan tytär, joka menestyi opinnoissa ihan hyvin. Puolisoni taas on pienviljelijäperheestä. Menestynyt oikein hyvin myös työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Mihin nämä artikkelin herkkikset päätyvät? Eivät voi osallistua salissa kokeeseen - eivät voi varmaan tehdä töitäkään muiden aikana?
Räätälöidään myös korkeakouluopinnot ja työelämä heille. Muut hoitavat ikävät ja vaikeat hommat heidän puolestaan?
Noita erityisjärjestelyitä saa yliopistossakin. Usein se on käytännössä vähän lisäaikaa tenttiin, jos on nepsy tai lukihäiriöinen. Välillä myös järjestetään pienemmässä tilassa erillinen tentti näille, joilla on lisäaikaa. Siinä tarjotaan vain keskittymisrauha niille, jotka häiriintyvät helposti.
Lukuunottamatta tuota lisäaikaa tentissä, he suorittavat kurssin ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Tekevät samat tehtävät ja samassa aikataulussa. Mitään muuta helpotusta ei kurssin suorittamiseen saa kuin sen lisäajan tenttiin. Ja hyvä niin. Tarkoitus ei ole helpottaa itse opintoja, vaan huomioida koetilanteessa ne haasteet, mitä näillä ihmisillä on.
Työelämässä on varmasti paljon sellaisia tehtäviä, missä ei tarvitse suorittaa syvää keskittymistä vaativaa työtä kauheassa hälyssä. Eivät ne hälyiset avokonttorit ole hyviä kellekään, mutta vielä enemmän niistä kärsivät nepsyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa on aina ollut monenlaisia oppilaita.
No hyvin pitkään siellä on ollut ainoastaan varakkaista perheistä oppilaita.
Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna -85 ja kyllä jo silloin lukiossa ja myöhemmin yliopistossa oli kovin monen eri tuloluokan perheistä olevia. Hyvä ystäväni oli leskeksi jääneen siivojan tytär, joka menestyi opinnoissa ihan hyvin. Puolisoni taas on pienviljelijäperheestä. Menestynyt oikein hyvin myös työelämässä.
Ajatteletko näin olleen myös 1900-luvun alussa? 1930-luvulla? -50 tai 60-luvuilla? Peruskoulun myötä 1972 ylipäätään kaikille tuli samat mahdollisuudet käydä se 9 luokkaa koulua maksutta.
Nykyisin peruskoulussa ei juurikaan lueta esim. kirjoja ja vaikka lukiolainen periaatteessa osaa toki lukea, niin on huomattu erityisiä ongelmia luetun tekstin sisäistämisessä niin, että sen sanoman ymmärtäisi.
Lukiotasolla luetun ymmärtäminen on aika tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syynä on tämä opiskelupakko.
Ennen lukiossa oli tietty taso, peruskoulussa koko kirjo. Nyt osa lukion ykkösistä toimii kuin peruskoululaiset.
Lukioon mennään kun on pakko mennä jonnekin ja kun ikä täynnä niin keskeyttävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukioon mennään kun on pakko mennä jonnekin ja kun ikä täynnä niin keskeyttävät.
Jos noin käy, niin onpa kaikkien aika mennyt hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa on aina ollut monenlaisia oppilaita.
No hyvin pitkään siellä on ollut ainoastaan varakkaista perheistä oppilaita.
Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna -85 ja kyllä jo silloin lukiossa ja myöhemmin yliopistossa oli kovin monen eri tuloluokan perheistä olevia. Hyvä ystäväni oli leskeksi jääneen siivojan tytär, joka menestyi opinnoissa ihan hyvin. Puolisoni taas on pienviljelijäperheestä. Menestynyt oikein hyvin myös työelämässä.
Ajatteletko näin olleen myös 1900-luvun alussa? 1930-luvulla? -50 tai 60-luvuilla? Peruskoulun myötä 1972 ylipäätään kaikille tuli samat mahdollisuudet käydä se 9 luokkaa koulua maksutta.
9 luokkaa maksutta ei ole lukio. Ja kyllä lukioon meni 60-luvulla myös pienviljeliperheestä olevat tätini ja setäni. Paljon oli kiinni siitäkin arvostiko perheen vanhemmat opiskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin peruskoulussa ei juurikaan lueta esim. kirjoja ja vaikka lukiolainen periaatteessa osaa toki lukea, niin on huomattu erityisiä ongelmia luetun tekstin sisäistämisessä niin, että sen sanoman ymmärtäisi.
Lukiotasolla luetun ymmärtäminen on aika tärkeää.
Lapsi oli peruskoulussa neljä vuotta sitten. Kyllä siellä luettiin kirjoja. Toisaalta luimme myös lapsen ollessa pieni hänelle paljon itse ääneen, sanavarasto on laaja.
Itse etenin kiertokautta lakkiin, eli menin ensin töihin muutamaksi vuodeksi ja lukiota aloin sitten suorittaa iltalukiossa. Siellä opettajat kehuivat, miten heille on oikein ylellistä, kun pääsevät aikuisia opettamaan, koska he ovat oikeasti kiinnostuneita siitä, mitä opettaja opettaa, ja osallistuivat myös aktiivisesti keskusteluihin. Se oli kyllä kivaa aikaa, vaikka tunnustan joskus salaa työpaikalla tarkastaneeni tehtäviä.
Ennen vanhaan noita nepsyjä ja lukihäiriöisiä sanottiin reilusti vajaaälyisiksi eikä heitä kukaan yrittänytkään puskea lukioon. Nykyään näitä tunkee taloon ovista ja ikkunoista ihan niinkuin jollain konstilla heidät saataisiin jotain oppimaan kunhan vaan lukion ovet avautuvat. Naurattais jos ei ärsyttäisi. Siellä sitten mellastetaan ja tuhotaan samalla pamauksella muiden opiskelu ja oma itsetunto.
Peruskoulun läpäisee nykyään olemattomilla taidoilla. Ennen kaikilla koulun päättäneillä oli kohtalaiset taidot ja päättäväisyydellä ja motivaatiolla sai lukion suoritettua. Nykyään peruskoulun seiskan, kasin oppilailla saattaa olla melko kehno osaaminen, sillä tuon numeron saa jos istuu paikalla ja kuuntelee häiritsemättä. Kokeita on helpotettu, jotta heikommatkin läpäisee ne. Luokalle kun ei jätetä tai ehtoja ei enää anneta...
Vierailija kirjoitti:
OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.
Ei hätää, laittakaa nuori yli 9 lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Toimin lukion opettajana ja huomasin saman: hyvin monilta oppilailta puuttuu luku- ja kirjoitustaito, peruskoulun matikan oppimäärä ja vieraiden kielten oppimistaidot. On paljon erilaisia oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, hahmotushäiriötä, ADHD:ta ja mielenterveyshäiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja paniikkihäiriöitä. Motivaatio on monilta hukassa myös. Yllätyin, kun yläkoulun ja lukion oppilasaineksessa ei ollut mitään eroa.
No, ei kai, jos keskiarvoraja on 6.
Ja tunnilla räplätään puhelinta ja pitää päästä vessaan 10 minuuttia ennen tunnin loppua! Pidättämään ei pysty, ei kykene, vaikka ollaan lähes aikaihmisiä!