Ampuja oli koulukiusattu!

Vierailija kirjoitti:

Miksi työpaikoilla, ainakin hyvillä sellaisilla, pyritään pitämään turvallisemman tilan periaatteista kiinni, mutta kouluissa ei edes yritetä taata että tila on oikeasti turvallinen kaikille?

Työpaikoilla kiusaamista peitellään muilla tavoin. Esim. henkistä väkivaltaa kuten ignooraaminen, ohjeistetaan samalla kun kävellään tilanteesta pois ja kuulija ei saa viestiä vastaan, simputus, virheiden kiistäminen, vallan väärinkäyttö...

On ihan normaalia työ päivää.

Vierailija kirjoitti:

Sama sopii myös näihun koulu ja koulun ulkopuoliseen kiusaamiseen. Kyllä se lähtee siitä että nämä kiusaajat siirretään koulukotethin oppimaan sosiallisia toimia. Helppo on tuomita ampuja. Kiusaaja on niin viaton.

Millaiset kotiolot heillä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellisessä koulussa ollut kiusaamista ? Silloinkaan ei oltu puututtu siihen ? Paljon puhuttu siitä kuinka poika oli suunnitellut kaiken. Pojan on täytynyt voida todella huonosti. Hyvä vaan kumminkin , että kaikki nyt tutkitaan kunnolla. Kuunnellaan ihan kaikkia oppilaita.  Miten noin nuori pysyy tuollaiseen hirmu tekoon. Vasta 12 vuotias. Onko taustalla muutakin kuin koulu kiusaaminen. 

Ei nämä kouluampujat mitään sääliä tai ymmärtämistä kaipaa. Toivottavasti eristetään suljetulle osastolle ja jos henki lähtee niin palakoot ikuisesti helvetin tulessa.

Suljettu osasto on juuri paikka missä pyritään ymmärtämään🤦

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti kiusaajat heräävät ajattelemaan mitä seuraamuksia pahimmillaan kiusaamisella voi saada aikaan!

Monta sukupolvea tietää tän mutta miten saatais aina uudet asian oppimaan. Ei näköjään mitenkään.

En ota tähän tapaukseen kantaa, koska en tiedä taustoja. Yleisellä tasolla jäin pohtimaan tätä, että tekijä oli jäänyt yksin uudessa koulussa, ja mietitään kiusaamista. Näen yksinäisyysargumentissa (ei siis välttämättä oikeasti tässä tapauksessa, jonka taustoja en siis tunne) yhtymäkohtia incel-kulttuuriin, jossa nuoret miehet ovat ampuneet naisia, koska naiset eivät ole halunneet seurustella heidän kanssaan.

Kysymys kuuluu: onko ihme, ettei kukaan nainen halua seurustella incel-ampujan kanssa? Miten ihminen, joka tekee jotain sellaista kuin sivullisten ampuminen, kokee olevansa kilttimies, jolle pitäisi löytyä kumppani? Millaista olisi olla aseen kanssa rakkautta penäävän miehen kumppani? Ai niin, tämän kyllä moni tietäisikin, jos olisi vielä elossa kertomassa.

Eli siis, onko yksin jääminen syy vai seuraus? Tuleeko ammutuksi se, joka otti kontaktia, vai se, joka pysyi visusti kauempana? Onko oikein syyllistää ketään siitä, ettei ole ollut ampujan kaveri? 

Vierailija kirjoitti:

Palstan nyymit uskoo kyllä ihan kaiken mitä lehdissä kirjoitetaan. Ampuja oli ehtinyt olla kyseisessä koulussa 11 viikkoa. Vaikka olisi ollut minkä tahansa tasoista kiusaamista tuona aikana, niin kenelläkään ei vintti pimene noin nopeasti pisteeseen että aletaan ammuskella ihmisiä. En sano etteikö kiusaamista ole tuon lapsen elämässä voinut olla, mutta sanonpahan vain että se tuskin on kuitenkaan koko totuus. Villi arvaus onkin, että tekijän vanhemmista ja perheestä ei tulla sanallakaan hiiskumaan yhtään mitään. Juoruthan kertovat toki asiasta jo nyt ja mikäli niissä on vähääkään perää, niin voi hyvin päätellä että koulukiusaaminen ei ollut tämän lapsen ensisijainen syy psyykkeen hajoamiselle.

Lapsien elämässä 11 viikkoa tuntuu huomattavasti pidemmältä ajalta kuin aikuisilla.

Edellisellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että todella lahjakas ärsyyttäjä saa hyvinkin lyhyessä ajassa aikuisen ihmisen menettämään itsehillintänsä. Siihen ei tarvita edes vuorokautta.

Olitko itse kiusaaja vai oletko kiusaajan vanhempi? Ehkä asian kieltäminen kuuluu asian käsittelyyn, mutta tapahtumasta selviäminen taitaa edellyttää muutakin kuin omien tekemisten valkopesua. Liittyi ne omat tekemiset sitten tähän tai johonkin muuhun kiusaamistapaukseen.

Minusta on hyvä, että löytyy ymmärrystä kiusaamisen seurauksille ja kuulemma jopa ala-asteikäiset lapset, jotka soittaneet keskusteluapua tarjoavalle taholle, ovat antaneet sympatiaa samanaikaisesti niin uhreille kuin tekijälle. Tämähän nyt on harvinainen ja äärimmäinen, mutta toivottavasti herättelevä tapaus. Näkee ihmisten reaktioista, että monet on väsähtäneitä Suomessa rehottavaan kiusaamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Ylen mukaan poliisi selvittää, miksi perhe muutti Vantaalle. Eli siis ei ole Vantaalla siirretty koulusta toiseen esim kiusaamisen vuoksi. Tausta tälle kaikelle voi siis liittyä ihan johonkin toiseen paikkakuntaan ja kouluun Suomessa.

Olisi kiva kuulla miksi tätä tutkitaan eli miksi tämä on olennainen seikka tapauksessa. En tykkää spekuloinneista.

Tiedetäänkö edes, oliko oikeasti? Jos ampuja sanoi niin ja aloitti koulussa vuoden alussa, oliko kiusattu vai kuuliko ääniä tms?

Vielä ei tiedetä mitään julkisesti.

Huolestuttavinta on, että somessa jotkut nuoret ovat ilmeisesti vähätelleet uhreja. Uhri "otti L:n" eli tappion ja kuoleminen oli "skill issue". Myös "Suomi mainittu, torille".

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c0ea4a1b-7508-4fd1-9ad4-0d0511792ee0

Tuollaiset kommentoijat pitäisi ottaa poliisitarkkailuun. Sen verran sairasta.

"Ironistahan tässä on se, että jos Atso olisi ampunut omat kiusaajansa ennen kidutusmurhaa niin täällä syyllistetäisiin Atsoa:D Nyt huudetaan kiusaajille naama punaisena rangaistusta kun nämä ehtivät tappaa ensin."

Kiusaajat eivät saa kiusata eivätkä muuttua raaemmiksi. Se on totta. Muuten outoa puhetta.

Elävätkö jotkut todella "tapa tai tule tapetuksi"-todellisuudessa? Ovatko he Suomen alamaailmaa? Ovatko vanhemmat tai sisaruksetkin joutuneet rikollispiireihin?

Nämä jotka oikeuttavat kiusatun väkivallan ja suorastaan ihannoivat sitä, eivät ymmärrä että hehän ovat nyt itse demonisoimassa osaa lapsia, vaikka ampujan kohdalla ei mielestään niin saisi tehdä. Kiusaaminen nähdään nyt sinä psykopaattisena piirteenä, josta sopiva rangaistus onkin kuolema. 

Näin se väkisin pitää löytää ulkopuolinen syntipukki tästäkin tragediasta, että on edes vähän helpompi olla. Tuollaisella asenteella olette lietsomassa lisää näitä ampumisia kouluissa, sittenkö on hyvä?

Kiusaaminen on subjektiivinen kokemus ja itse henkilölle todellinen vaikka reaalitodellisuus olisikin jotain muuta. Jos tämä kyseinen ampuja on ollut häirikkö, toiset lapset ovat varmaan jättäneet häntä ulkopuolelle. Silloin ei ole kyse kiusaamisesta vaan siitä, että lapset ovat suojautuneet epävakaalta pojalta. Ampujan oma kokemus/väite voi olla, että häntä on kiusattu ilman kykyä ymmärtää, että ulkopuolelle sulkeminen on ollut hänen oman käyttäymisensä syytä.

Myös julkisessa keskustelussa hiukan nappaa tämä muotidiagnoosien käyttö. Kaikki häiriköt ovat olevinaan nepsyjä ja kirjolla. Kyllä vakavat persoonallisuushäiriöt ja psykoosit ovat ihan olemassaolevia sairauksia myös lasten kohdalla edelleen.

Oli nyt miten oli, on ihan selvää, että mikään kiusaaminen ei oikeuta tappamiseen, eikä teon uhreja pidä syyllistää.

Kannatan lapsiasiavaltuutetun esitystä, että väkivaltaisesti käyttäytyvien lasten hoitamiseen pitäisi perustaa hybridiyksikkö, jossa lasta sekä rajataan että hoidetaan moniammatillisesti. Nykyiset koulukodit ovat lähinnä vankila"uran" esiaste, eikä myöskään julkinen terveydenhuolto pysty kroonisen resurssipulansa takia vastaamaan väkivaltaisten lasten hoitamiseen.

Yksikön kustannus lasta kohden tulisi olemaan korkea mutta jos ajattelee, mitä tuhoa tämä yksi lapsi on saanut nyt aikaan, siitä koituvat kustannukset ovat mittaamisen ulkopuolella. Poliisin, terveydenhuollon, koulun, julkisen hallinnon, lastensuojelun, järjestöjen ja ties minkä muun, jota en osaa edes kuvitella, kulut voi jotenkin arvioida ja laskea. Mutta siihen päälle tulee tuotettu kärsimys, jolla ei ole hintaa.

Yksi iso osa ongelmaa on, että diagnooseja (ja lääkitystä) viljellään lapsienkin kohdalla surutta. On nepsyä ja ADHDtä ja mitä vielä. Mitä jos lapsi vaan perseilee ja on vailla kasvattavaa, välittävää vanhempaa? Ai niin, vanhemmalla on kiire töissä, kännykän tuijottelussa ja oman navan kaivelussa.

Vierailija kirjoitti:

Ei sina perheessä ole kaikki kunnossa jos lapsen tiktok on täynnä asekuvia. Kuka hemmetissä nyt antaa käsiaseita kuvausrekvisiitaksi? Enkä nyt puhu parista kuvasta missä ollaan tyyliin vaarin kanssa hirvimetsällä. 

Linkki ampujan Tiktokkiin? Jos olet poiminut tietosi Ulilaudan juoruista, niin se oli kyllä jonkun toisen Tiktok, ei tämän ampujan.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hyvä, että löytyy ymmärrystä kiusaamisen seurauksille ja kuulemma jopa ala-asteikäiset lapset, jotka soittaneet keskusteluapua tarjoavalle taholle, ovat antaneet sympatiaa samanaikaisesti niin uhreille kuin tekijälle. Tämähän nyt on harvinainen ja äärimmäinen, mutta toivottavasti herättelevä tapaus. Näkee ihmisten reaktioista, että monet on väsähtäneitä Suomessa rehottavaan kiusaamiseen. 

Voi tuntea myötätuntoa kiusaamisen takia, mutta teolle ei pidä löytyä ymmärrystä. 

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on subjektiivinen kokemus ja itse henkilölle todellinen vaikka reaalitodellisuus olisikin jotain muuta. Jos tämä kyseinen ampuja on ollut häirikkö, toiset lapset ovat varmaan jättäneet häntä ulkopuolelle. Silloin ei ole kyse kiusaamisesta vaan siitä, että lapset ovat suojautuneet epävakaalta pojalta. Ampujan oma kokemus/väite voi olla, että häntä on kiusattu ilman kykyä ymmärtää, että ulkopuolelle sulkeminen on ollut hänen oman käyttäymisensä syytä.

Myös julkisessa keskustelussa hiukan nappaa tämä muotidiagnoosien käyttö. Kaikki häiriköt ovat olevinaan nepsyjä ja kirjolla. Kyllä vakavat persoonallisuushäiriöt ja psykoosit ovat ihan olemassaolevia sairauksia myös lasten kohdalla edelleen.

Oli nyt miten oli, on ihan selvää, että mikään kiusaaminen ei oikeuta tappamiseen, eikä teon uhreja pidä syyllistää.

Kannatan lapsiasiavaltuutetun esitystä, että väkivaltaisesti käyttäytyvien lasten hoitami

Näinpä. Kiusaaminen ei myöskään ole mikään +-0 asia. Kiusattu/hyljeksitty voi olla myös itse samalla kiusaaja, eikä pelkästään sen uhri. Siksi minua häiritsee kun kiusaamisesta puhuttaessa ollaan yleensä kovin mustavalkoisia. Harvoin se on oikeasti niin, että on pelkästään hulluja kiusaajia ja uhreja. Lähes jokainen on jossain tilanteessa ollut molemmissa asemissa elämänsä aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin kun TVssä sanotiin, että 12-vuotias on pieni lapsi, eikä osaa käsitellä asetta opettamatta. No kyllä minä alle kymmenen vuotiaana osasin tähdätä hirvikiväärillä, kun halusin tietää, että miten. Alle 12 vuotiaana ammuin Parabellumilla, joka on 9mm isopitooli. Veljeni ampui paukkupatruunan ja sanoi, ammu sinäkin. Hän teki jäynän. Piti sitä pistoolia taulun suuntaan ja käski minun ampua kaksin käsin. No minä ammuin. Sitten hän nauroi ja sanoi, että siellä oli kova piipussa. Etsittiin reikää, mutta ilmeisesti en osunut tauluun. No nyt siitä on 58 vuotta aikaa ja veljeni on pilven päällä.

Oli uskomaton onni saada olla pikkupoika silloin Kekkosen aikana suomalaisessa, itsenäisessä Suomessa ennen tätä woke-woke-EU-kommunistihelvettiä!

Silloin tavallinen duunari saattoi ostaa talon, auton ja kesämökin, kun nykyään saa olla iloinen, jos saa pitää piene

Kekkonen toi kommunismin suomeen.

Kekkonen halusi rajoittaa sanavapautta demokratian suojelemiseksi eli jos se niin mikä oli WOKEA.

Kekkonen olisi puoltanut EUta.

Ainoa mikä viestissäsi on totta on että talous oli parempi ja tuolloin perus duunari sai leivän päälle viiksien lisäksi ihan leikkelettä kun taas tänä päivänä on viety se leipäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli jotensakin inhottavaa katsella eilen bussin ikkunasta puolitangossa olleita Suomen lippuja. Näin itse aikoinani koulukiusattuna tämä hysteerinen koulukiusaajien kunnioittaminen suruliputuksella oli kyllä vastenmielistä ja suorastaan yököttävää. Siihen aikaan kun ne liput näin, oli jo selvinnyt, että koulukiusaajiahan ne ammutut olivat. 

Melkein viidenkymmenen vuoden jälkeenkin kiusaamisen haavat ovat minussa vielä syvät. Se raivo, mitä lippujen näkeminen minussa eilen herätti, todisti sen. 

Elämä on testi. Maailma heittää kapuloita rattaisiin. Joillekin enemmän ja joillekin vähemmän. Sinä et läpäissyt testiä, jos jäät kiinni katkeruuteen ja vihaan. 

No jopa oli hurskastelua. 

Walk a mile in my shoes.

Jos minulla olisi nuo sinun kengät niin ekana suuntaisin ne kohti terapiaan.

-eri

Jos syyllistä etsitään ne löytyy tekijän ympäristöstä ennen kaikkea kotoa.

En ota tähän tapaukseen kantaa, koska en tiedä taustoja. Yleisellä tasolla jäin pohtimaan tätä, että tekijä oli jäänyt yksin uudessa koulussa, ja mietitään kiusaamista. Näen yksinäisyysargumentissa (ei siis välttämättä oikeasti tässä tapauksessa, jonka taustoja en siis tunne) yhtymäkohtia incel-kulttuuriin, jossa nuoret miehet ovat ampuneet naisia, koska naiset eivät ole halunneet seurustella heidän kanssaan.

Kysymys kuuluu: onko ihme, ettei kukaan nainen halua seurustella incel-ampujan kanssa? Miten ihminen, joka tekee jotain sellaista kuin sivullisten ampuminen, kokee olevansa kilttimies, jolle pitäisi löytyä kumppani? Millaista olisi olla aseen kanssa rakkautta penäävän miehen kumppani? Ai niin, tämän kyllä moni tietäisikin, jos olisi vielä elossa kertomassa.

Eli siis, onko yksin jääminen syy vai seuraus? Tuleeko ammutuksi se, joka otti kontaktia, vai se, joka pysyi visusti kauempana? Onko oikein syyllistää ketään siitä, ettei ole ollut ampujan kaveri? 

---------------------Lainaus ei toimi-------------

Yhtä lailla voidaan puhua naisrikollisista jotka surmaa miehiä ja heidän feministisestä elämänkatsomuksesta.