Onko teillä lapsuuden inhokkiruoista tullut iän myötä herkkua? Esimerkiksi puolukat, parsakaali, kaali, oliivit
Onko teillä käynyt niin että ruoat jotka olivat lapsuudessa inhokkeja, ovatkin muuttuneet herkuiksi?
Mitkä ruoat ovat muuttuneet mieluisiksi? Onko tavallinen puuro, ruusukaalit, mustaherukat tai homejuusto muuttuneet makunautinnoiksi? Tai graavikala, silli tai mäti?
Kommentit (36)
Silli, graavikala tai sipulit eivät maistuneet lapsena, mutta aikuisena ovat herkkua. Samoin eri marjat.
Oliivit ja tomaatit nykyään herkkuja. Lapsuuden herkuista en voi sietää enää nakkeja tai hedelmäkarkkeja.
En minä inhonnut noita ruokia lapsenakaan. Eli herkkuja ovat.
Tilliliha ja rasvaton maito olivat lapsena inhokkeja, enkä syö/juo niitä nytkään.
Pinaattikeitto ja makaronilaatikko munamaidolla ovat päässeet pahisten kerhosta.
Sipuli ja homejuusto, inhosin molempia lapsena.
Vierailija kirjoitti:
En minä inhonnut noita ruokia lapsenakaan. Eli herkkuja ovat.
Tilliliha ja rasvaton maito olivat lapsena inhokkeja, enkä syö/juo niitä nytkään.
Samat sanat, lisättynä sisäelin- ja veriruoilla. Kaikki muu on ollut ja on hyvää.
Oletko vihreän kanaviillokin ikäluokkaa, tuli tillilihasta mieleen?
Sipuli ja aurajuusto mullakin. Siis ovat nykyään ihan herkkua. Kaali taas sellainen, josta nykyään pidän ja käytän aika paljon, mutta ei ole herkku, ja lapsena en pitänyt yhtään.
En tykännyt rahkasta, sienistä, munuaisista, kielestä, tillilihasta, veriletuista, verimakkarasta, verileivästä, lipeäkalasta, rosollista, sienisalaatista, enkä lihahyytelöstä.
Noista yllämainituista aloin aikuisena tykkäämään rahkasta, sienistä, sienisalaatista ja lihahyytelöstä.
Mustaamakkaraa en sietänyt lapsena, mutta nykyään pidän siitä ja syön säännöllisesti.
En tykännyt mistään kovin etikkaisesta. Nykyään tykkään ja sipseistäkin etikkasipsit on suosikki!
Lapsena en pitänyt mistään voimakkaista mauista. Vanhemmiten olen oppinut pitämään esimerkiksi oliiveista, homejuustosta, graavikalasta jne. Isäni ei syönyt sipulia, eikä sieniä, joten niitä ei sitten ruuissa ollut. Niitäkin olen aikuisena oppinut syömään.
Toisaalta jotkut lapsuuden inhokit jäävät edelleen syömättä, kuten sisäelimet.
Tonnikala, aurajuusto/ylipäätään juustot, leikkeleet ja jugurtti olivat ällöttäviä lapsena, nyt syön aikalailla kaikkea.
Sinihomejuuston ystävä musta tuli vasta kolmekymppisenä. Nyt olen vähentänyt sen käyttöä. En siksi, etteikö olisi hyvää mutta se on niin suolaista.
Inhosin lapsena punajuurta kaikissa muodoissaan, mutta nykyään rakastan sitä, erityisesti uuniruoissa.
Ainoa mikä on iän mukana muuttunut lähes herkuksi, on jogurtti. Kun ensimmäisen kerran elämässäni 70-luvun alussa maistoin mansikkajogurttia, en tiennyt siihen mennessä mitään pahempaa makua. En muista, kuinka kauan meni, että totuin jogurtin makuun, mutta pikkuhiljaa siitä tuli jokapäiväinen syötävä. Aloituksessa mainitut homejuusto, graavikala, silli ja mäti ovat ainakin sellainen nelikko, etten suostu syömään vapaaehtoisesti ikinä.
Kala (paitsi pakaste setistä tehty uunikala ja kalapuikot) inhottivat lapsena kovasti, nyt rakastan kalaa ja jos voisin söisin lohta,siikaa graavikalaa, paistettuja muikkuja jne. jokapäivä!
tomaattikeitto