Miksi etävanhempi ei maksa isompaa summaa, kun se lähivanhempi kuitenkin hoitaa sen lapsen asiat arjessa?
Toisesta ketjusta bongattua. Miksi lähivanhemmalle jää isompi taloudellinen vastuu lapsesta sekä isompi vastuu lapsen asioista hoitamisesta? Miksi yhteisen lapsen asioiden hoitamista ei nähdä rahanarvoisena työnä?
Kommentit (69)
Olet aloittaja aivan oikeassa. Kun toinen vanhempi näkee paljon enemmän vaivaa, luulisi olevan luonnollista, että toisen taloudellinen satsaus olisi suurempi.
Lähivanhempi on se joka on loppupeleissä vastuussa sekä rahallisesti että ajallisesti lapsen hoidosta. Usein lasten sairastaessa joutuu jäämään kotiin hoitamaan sairasta. Kahden vanhemman perheessä on 6 pv mahdollista olla palkallisella vapaalla, yh:lla 3pv. Eli näihin se yksinhuoltajakorotus on laskettu. Eikä vajaat 50€/kk nyt ihan hirveästi ole. Annetaan ymmärtää, että summa olisi tähtitieteellinen
Meillä on tämä ns yhden elättäjän malli eli etävanhemman osuus lapsen elatukseen on lähinnä muodollinen. Siis jos vanhemmat asuvat erillään.
Esim Saksassa jaa Yhdysvalloissa etävanhemman osuus lapsiensa ja joskus ex- vaimonsakin elatukseen on prosentuaalisesti huomattavasti korkeampi.
Nykyään on kuitenkin valtaosalla vuoroviikkovanhemmuus. Se tasaa.
Vuoroviikkovanhemmuus periaatteessa tasaa. Sit saattaa kuitenkin olla, että lapsen terapioiden, harrastusten, lääkäri- ja hammaslääkärikäyntien, koulukeskustelujen yms järjestelyt ja hoito kasaantuvat yllättäen toisen vanhemman harteille. Kuten meillä. Lapsi päivystyksen kautta leikkaukseen eilen, ilmoitin tästä toiselle vuoroviikkovanhemmalle. Hän vastasi: "En ole maassa juuri nyt." Et ei voinut edes lapselle tsemppiä toivottaa, kun ei halunnut lomalla lapsen asioilla päätään vaivata.
Ihan oma asia minkä maksun sopii sen eksänsä kanssa.
Kyllähän sen pitää olla niin että se joka lapsen kanssa viettää aikaa maksaa myös viulut.
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen hoidosta ei pidä saada maksua. Tosin kela maksaa yh-korotuksen, mitä en ymmärrä.
Eihän siinä lapsen hoidosta makseta, vaan lapsen aiheuttamia kustannuksia ja ansiomenetyksiä, höntti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämä ns yhden elättäjän malli eli etävanhemman osuus lapsen elatukseen on lähinnä muodollinen. Siis jos vanhemmat asuvat erillään.
Esim Saksassa jaa Yhdysvalloissa etävanhemman osuus lapsiensa ja joskus ex- vaimonsakin elatukseen on prosentuaalisesti huomattavasti korkeampi.
Eikä tarvitse mennä edes noin kauas, kuin Yhdysvaltoihin tai Saksaan, vaan riittää kun menee Ruotsiin, siellä etävanhempi joutuu maksamaan elareita lapsen lisäksi myös lähivanhemmalle, koska lapset vaikuttavat lähivanhemman työllistymiseen ja uravalintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämä ns yhden elättäjän malli eli etävanhemman osuus lapsen elatukseen on lähinnä muodollinen. Siis jos vanhemmat asuvat erillään.
Esim Saksassa jaa Yhdysvalloissa etävanhemman osuus lapsiensa ja joskus ex- vaimonsakin elatukseen on prosentuaalisesti huomattavasti korkeampi.
Tarkoititk varmaan ex-puolison? Toki yleensä mies on saattanut olla se parempituloinen, mutta ei saa olla noin rajoittunut ajatusmaailmaltaan nykyään. Just katellu yhen jenkkitubettajan erokriisiä missä mies vaatii naiselta osuutta tämän työstä, lapset kuitenkin jäämässä äidille...
Miksi muuten vuoroviikkoisessakin on etä ja lähi ja etä joutuu maksamaan lähivanhemmalle elatusta?
Minusta ex voisi kyllä osallistua entisen puolisonkin elatukseen, varsinkin jos perhevapaiden jne vuoksi esimerkiksi opiskelut ovat jäljessä tai joutuu lasten vuoksi tekemään osa-aika työtä.
Lähivanhempi saa lapsilisän ja yh-korotuksen. Ja miksi etä maksaisi kun häneltä vietiin lapsi.
Avioerossa lapsi jäi minulle ja katsoin etten tarvitse minkäänlaista rahoitusta lapsen hoitoon. Minusta vaimoni, joka menetti lapsensa maksoi sillä jo paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on kuitenkin valtaosalla vuoroviikkovanhemmuus. Se tasaa.
Se onkin kivaa lapsella kun vanhemmat elävät ja mahdollsitavat eritavoin pärjäämsien. Toisen vanhemman luona sisäfilettä toisen luona makaroonivelliä....
Vierailija kirjoitti:
Minusta ex voisi kyllä osallistua entisen puolisonkin elatukseen, varsinkin jos perhevapaiden jne vuoksi esimerkiksi opiskelut ovat jäljessä tai joutuu lasten vuoksi tekemään osa-aika työtä.
Toimiiko niinkin päin että lähi maksaisi etävanhemmalle mikäli hän oli kotona lasten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ex voisi kyllä osallistua entisen puolisonkin elatukseen, varsinkin jos perhevapaiden jne vuoksi esimerkiksi opiskelut ovat jäljessä tai joutuu lasten vuoksi tekemään osa-aika työtä.
Toimiiko niinkin päin että lähi maksaisi etävanhemmalle mikäli hän oli kotona lasten kanssa?
Täh???? Toinen hoitaa kotona toisen lapsia, menettää työuraa, palkkatuloja ja eläkettä. Mistä ihmeestä hänen pitäisi maksaa???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ex voisi kyllä osallistua entisen puolisonkin elatukseen, varsinkin jos perhevapaiden jne vuoksi esimerkiksi opiskelut ovat jäljessä tai joutuu lasten vuoksi tekemään osa-aika työtä.
Toimiiko niinkin päin että lähi maksaisi etävanhemmalle mikäli hän oli kotona lasten kanssa?
Täh???? Toinen hoitaa kotona toisen lapsia, menettää työuraa, palkkatuloja ja eläkettä. Mistä ihmeestä hänen pitäisi maksaa???
Luepa uusiksi. OLI kotona lasten kanssa. Eli jos minä, mies, hoidin kaiki lapsemme hoitovapaalla niin maksaako eron sattuessa ex minulle vaikka lapset jäävät hänelle? Minähän menetin todella paljon enemmän tuloja kuin vaimo joka oli vain äitiyslomalla minimiajat.
Miksi tätä tarvii ihmetellä? - Lähtökohtaisestihan vanhemmat sopivat keskenään sen mitä toinen maksaa elatusapuja. - Ja jollei päästä sopuun niin sitten mennään käräjille. Apua sopimuksen tekoon voi hakea lastenvalvojalta mutta lastenvalvoja ei voi ketään pakottaa mihinkään, tosin kuin tuomioisituin.
Oman lapsen hoidosta ei pidä saada maksua. Tosin kela maksaa yh-korotuksen, mitä en ymmärrä.