Mies etsii koko ajan töitä ulkomailta
Minulla on pieni kriisinpoikanen aiheesta. Itse olen akateemisesti koulutettu alalla, jolla ei saa töitä ulkomailta ja kaiken lisäksi olen todella surkea kielissä, osaan hyvin vain suomea. Miehelläni on hyvä oman alan työ täällä (koulutettu ihminen hänkin), mutta hän haaveilee työstä jossain Japanissa, Etelä-Koreassa, Singaporessa tms. Ja etsii niistä töitä koko ajan (saattaisi jopa saada, ikinä ei voi tietää). Mutta hän tietää etten voi enkä halua muuttaa ulkomaille, koska en voisi siellä tehdä työtä ja minulla on nyt unelmieni työpaikka jo. Puolen vuoden määräaikaista reissua sinne hänen työn vuoksi voisin harkita, jos hän pystyisi palkallaan siellä meidät molemmat sen 6 kk elättämään. Mutta ei, luultavasti ei pystyisi ja hän ei edes harkitse tuollaista lyhyttä aikaa vaan kuulemma useita vuosia pitäisi olla jotta työ siellä olisi mitenkään järkevä idea, puolessa vuodessa ei ehdi kuin vähän perehtyä, minkä ymmärrän kyllä.
Hän ei halua erota vaan olla yhdessä. Kumpikaan meistä ei halua etäsuhdetta, jossa toinen on vuosia toisella puolella maapalloa. Minä olen nyt sitten hänen unelmien esteenä. Miksi hän hakee sieltä töitä kun tietää etten lähde mukaan? Ja silti ei missään nimessä halua erota. En kyllä minäkään.
Kommentit (72)
Miehesi haaveet ovat järkeviä ja aktiivisella etsinnällä hän varmasti löytää töitä ulkomailta. Jos et itse halua lähteä niin teidän on erottava.
Olen ollut miehesi tilanteessa ja oma kumppanini onneksi lähti mukaan. Sovittiin että vuosi ollaan kaikissa tapauksissa mutta jo puolessa vuodessa hän kotiutui niin hyvin ettei enää halunnut pois. Töitä löytyi ja kielenkin oppi. En usko että koskaan palataan suomeen koska elintaso ja ilmasto on huikeasti paremmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan fiksu mies sinulla. Kannattaa varmaan jutella asiasta keskenään niin saatatte päästä johonkin yhteisymmärrykseen. Ehkä jokin lisäkoulutus sinullekin tarjoaisi vaihtoehtoja. Maailma on varsin suuri ja jos vain on mahdollista niin kannattaa lähteä tutustumaan siihen. Samalla kasvaa ihmisenä ymmärtämään laajempia kokonaisuuksia ja oppii kuinka asioita tehdään muualla. Jos olet päättänyt jäädä jumittamaan tänne niin älä kuitenkaan estä miestäsi tekemästä omia valintojaan koska se tulee kostautumaan myöhemmin.
Olen jo yli 30 ja unelmieni alalla unelmieni työpaikassa, akateeminen koulutus. Mikä ihmeen lisäkoulutus tässä pitäisi ottaa? Kerro mikä minut työllistäisi sitten Japanissa? Ap
Etkö voisi ottaa vaikka opintovapaata ja opiskella siellä Japanissa jotain, vaikka ihan huviksesi? Olisi huikea kokemus ja tuskin ainakaan haitaksi uralla.
Meillä onnistui lapsen saannin ajoittaminen puolison ulkomaan työvuosien ajalle, oli sit itsellänikin tekemistä. Työllistyminen olisi vaatinut kaikenlaisia kursseja ja kokeita väliaikaisessa kotimaassa. Toimi meille, ei välttämättä teille. Ollaan pariskuntana kunnolla sitouduttu toisiimme, ei ole epäluottamusta ja perheenlisäystä toivottiin.
Tässä on hyvä esimerkki suhteesta, jossa kaikki voi olla ihan hyvin, mutta ihmiset haluaa vaan eri asioita, ja sen takia pitäisi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan fiksu mies sinulla. Kannattaa varmaan jutella asiasta keskenään niin saatatte päästä johonkin yhteisymmärrykseen. Ehkä jokin lisäkoulutus sinullekin tarjoaisi vaihtoehtoja. Maailma on varsin suuri ja jos vain on mahdollista niin kannattaa lähteä tutustumaan siihen. Samalla kasvaa ihmisenä ymmärtämään laajempia kokonaisuuksia ja oppii kuinka asioita tehdään muualla. Jos olet päättänyt jäädä jumittamaan tänne niin älä kuitenkaan estä miestäsi tekemästä omia valintojaan koska se tulee kostautumaan myöhemmin.
Olen jo yli 30 ja unelmieni alalla unelmieni työpaikassa, akateeminen koulutus. Mikä ihmeen lisäkoulutus tässä pitäisi ottaa? Kerro mikä minut työllistäisi sitten Japanissa? Ap
Etkö voisi ottaa vaikka opintovapaata ja opiskella siellä Japanissa jotain, vaikka ihan huv
Minä en ainakaan lähtisi mihinkään Japaniin vaikka maksettaisiin. Eri
Älkää nyt ainakaan tehkö lapsia. Toinen asia mikä pistää silmään tuo suhteen pituus. Noin pitkä suhde, mutta kuitenkin suunnitelmat on ihan eri. Ei siitä hyvä tule.
Vaikka ei se ole mikään ihme ettei tulevaisuus aikuistuessa näytä samalta kuin parikymppisenä. Mietipä, että jos te tutustuisitte nyt, niin tulisiko teistä pari?
Näen itse Suomen tilanteen katastrofaalisena heikon syntyvyyden, taloussuhdanteen, sijainnin, ilmaston ja heikkojen työllisyysnäkymien vuoksi. Valtion eläkejärjestelmä tulee romahtamaan lähitulevaisuudessa puhtaasti matemaattisesta syystä. Kun ei ole maksajia niin ihan turha nykyisten alle 50 vuotiaiden odottaa valtiolta eläkettä. Järjestelmä tulee tuhoutumaan ja tästä on hyvin tietoa saatavilla esim. Puolololta youtubessa. Itse lähden säästämään eläkettäni sellaiseen maahan, missä säästäminen oikeasti kartuttaa omaa eläkettäni eikä ole vain korvamerkittyä kuten suomalaisessa jakojärjestelmässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteenne ei ilmeisesti ole miehellesi niin tärkeä kuin ura. Kerro hänelle suoraan että et aio tulla mukaan. Hän päättää itse lähteekö, ja sinä sitten päätät itse kelpaako etäsuhde vai nostaako kytkintä jos mies päätyy lähtemään.
Olen kertonut suoraan etten lähde. Ja hän tietää etten saisi töitä siellä edes. Olemme myös puhuneet että kumpikaan ei halua etäsuhdetta (kuin max pari kk). Ja ettei kumpikaan halua erota. Olen kysynyt miksi sitten haet ja mitä aiot jos saat työn sieltä. Hän ei vastaa oikein mitään. Olen ehdottanut, että entä jos erotaan nyt niin hän voi alkaa yksin tavoitella omia unelmiaan. Sekään ei hänelle kelpaa. En vain ymmärrä mistä on kyse. Ap
Teot kertovat ajatuksista enemmän kuin sanat. Hän ei selvästikään puhu totta ajatuksistaan, koska teot kertovat muuta. Jok
Kirjoitat asiaa, mutta en lähtisi silti moittimaan ap:n miestä. Hän yrittää elää kuten toivoo. Sillä tavoin saavuttaa onnellisuuden todennäköisemmin kuin joustamalla muiden mielen mukaan.
-ei ap
Sinun pitää varmaan alkaa miettimään tuon suhteen tulevaisuutta. Jos olet yli 30 vuotias ja haluat lapsia, ei sinulla ole enää paljoa aikaa miettiä perheen perustamista. Jos jäät tuohon suhteeseen ja miehesi lähtisi vuoden päästä ulkomaille, montako vuotta odottaisit häntä takaisin. Oikeasti olette sen ikäisiä että jos perheen haluatte pitäisi sen perustamisen olla nyt prioriteetti yksi eikä työ ulkomailla. Useimmat naiset eivät tule enää nelikymppisinä raskaaksi.
Suomalainen eläkejärjstelmä tulisi heti muuttaa eikä enää odottaa. Muutos voidaan tehdä vaiheittain pitkällä aikavälilä eli muutos yksilövastuuliseen säästämiseen ja samaan aikaan nykyistä jakojärjestelmää tulee ajaa alas, koska se on pyramidihuijaus joka perustuu oletukseen hyvästä syntyvyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin aikoinaan muutamalla työkomennuksella singaporessa,mutta oikeasi biletin pattayalla,manilassa..
Pattayalla on kyllä kiva bilettää. Elämänmakuinen kaupunki, mutta illuusiotahan se vain on. Silti todella nasta mesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteenne ei ilmeisesti ole miehellesi niin tärkeä kuin ura. Kerro hänelle suoraan että et aio tulla mukaan. Hän päättää itse lähteekö, ja sinä sitten päätät itse kelpaako etäsuhde vai nostaako kytkintä jos mies päätyy lähtemään.
Tämä on muuten hyvä mutta minä en ainakaan haluaisi jäädä jatkamaan suhteessa, jonka tulevaisuus on kiinni vaan siitä, saako mies sen työn.
Suhdetta aloittaessa on oikeasti tosi tärkeää keskustella tietyistä perusasioista, kuten siitä halutaanko lapsia ja missä halutaan asua (Suomessa, ulkomailla, maalla, kaupungissa, omakotitalossa jne.). Yksi kaveripariskunta taitaa oikeasti päätyä eroon siksi, että nainen haluaa asua maalla ja pitää eläimiä, ja mies ei halua muuttaa kehä I ulkopuolelle (vaikka tekee läges pelkästään etätöitä) eikä hankkia ajokorttia. Nyt ovat asuneet miehen mielen mukaan kaupungissa ja etsineet talo
Meillä tehtiin juuri noin, keskusteltiin parisuhteen alussa mitä halutaan. Miesystäväni halusi ehdottomasti lapsia, minulla se oli enemmän sellainen asia että jos kumppani haluaa niin ok, voidaan hommata. Molemmat halusi asua Suomessa. Kumpikaan ei halunnut koiraa, minulla on sellaisia ollut ja yhtään en suostu enää hankkimaan.
Tuloksena se että mies ilmoitti ettei halua lapsia, haluaa muuttaa jossain vaiheessa ulkomaille ja hommata ison, vaikeasti koulutettavaa rotua olevan koiran. Lisäksi minulle selvisi viiden parisuhdevuoden jälkeen että oli harkinnut kosintaa ihan suhteen alussa, mutta luopunut ajatuksesta jostain syystä. Löysin siis lapun mihin oli selvittänyt sormuskokoni, mutta lappu oli sellainen mikä ei voinut olla äskettäin kirjoitettu.
Jos mies "koko ajan" etsii töitä ulkomailta, mutta ei silti ole saanut sieltä töitä, niin saattaa olla, että häneltä puuttuu uskallusta ottaa sitä askelta oikeasti tai sitten hän tajuaa, ettei voi edes saada sellaista työtä. Ehkä pelkkä haaveilu ja puhuminen asiasta riittävät hänelle. Jos näin on, niin paikkojen katseleminen varmasti jää jossain vaiheessa ja mies tyytyy siihen, mitä täällä on tarjolla.
Ei se työnsaanti ulkomailta realistista ole niin kauan, kun ei mies yhtäkään paikkaa ole konkreettisesti hakenut, vaan on ainoastaan katsonut, mitä vaihtoehtoja on tarjolla.
Kriisit menevät ohi. Mies on selvästikin jossain ikä- tm. kriisissä. Pelkää, että ei tule enää uutta ja kiinnostavaa eteen, ellei nyt muuta asioita. Pelkää ukkoistumista, tylsää elämää tms.
Keksi jotain muuta virkistystä elämäänne. Jos vaikka ne ulkomaan hommat unohtuu, kun tulee muuta kiinnostavaa tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies "koko ajan" etsii töitä ulkomailta, mutta ei silti ole saanut sieltä töitä, niin saattaa olla, että häneltä puuttuu uskallusta ottaa sitä askelta oikeasti tai sitten hän tajuaa, ettei voi edes saada sellaista työtä. Ehkä pelkkä haaveilu ja puhuminen asiasta riittävät hänelle. Jos näin on, niin paikkojen katseleminen varmasti jää jossain vaiheessa ja mies tyytyy siihen, mitä täällä on tarjolla.
Ei se työnsaanti ulkomailta realistista ole niin kauan, kun ei mies yhtäkään paikkaa ole konkreettisesti hakenut, vaan on ainoastaan katsonut, mitä vaihtoehtoja on tarjolla.
Ap varmaan haluaakin sellaisen miehen, joka _tyytyy_ elämään hänen kanssaan, kun ei saanut sitä, mitä haluaisi.
Aika moni voi puhua ulkomaan töistä ja jopa katsella sellaisia netin kautta, mutta useimmilla se jää siihen puhumiseen ja katselemiseen. Aniharva oikeasti lähtee minnekään ulkomaille töihin. Varsinkaan pidemmäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni voi puhua ulkomaan töistä ja jopa katsella sellaisia netin kautta, mutta useimmilla se jää siihen puhumiseen ja katselemiseen. Aniharva oikeasti lähtee minnekään ulkomaille töihin. Varsinkaan pidemmäksi aikaa.
Siinä on haasteensa. Jotkut onnistuvat kun jaksavat nähdä vaivaa.
Mies näyttää tuossa arvojaan. Olet hänelle elämänlaadun mahdollistaja, jonka tarpeilla ei ole väliä, vain hänen tarpeillaan on. Eli miehen arvot = 1. työ, 2. parisuhteen tuomat mukavuudet.
Miestä ei siis kiinnosta miten sinulla menee. Mietipä sitä.
Parisuhteessa on vaikea toteuttaa kaikkia omia unelmia. Sen takia en itse ota enää miestä, koska tarkoitukseni on lähteä ulkomaille ja suhde luultavasti olisi este sille lähtemiselle.
Miksi haluat jäädä Suomeen jumiin? Tämä on uppoava laiva. Jos mieheni saisi duunia ulkomailta, lähtisin heti, jos vaan palkka olisi riittävän hyvä. Jos olet nuorehko, opit kyllä kieliäkin. Usein itsevarmuus on siinä se suurin este. Jos miehellä tärppäisi, ota se suurena seikkailuna. Aina sieltä pääsee myös takaisin, jos on kurjaa. Ei Suomeen kannata jäädä. Mä alan itse aktiivisesti etsiä töitä ulkomailta heti kun lapsi saa tehtyä toisen asteen koulutuksensa loppuun.