Olen katkera siitä etten saanut elää sellaista nuoruutta kuin halusin.
Ei ole ollut rahaa, joten en ole pystynyt tekemään oikein mitään, pukeutumaan miten haluan. Harvat vaatteet myöskään sopii minulle, en ole päässyt rintojenpienennykseen mikä on rajoittanut myös pukeutumistani todella paljon. Ei ole varaa myöskään kampaajiin, kivoihin meikkeihin yms. En ole ikinä käynyt keikoilla, festareilla, missään mihin olisin halunnut.
Nyt tajusin että olen kohta jo 30v, mutta tuntuu kuin olisin vieläkin 20v joka odottaa niitä jänniä seikkailuntäyteisiä vuosiaan. Onhan niitä vielä, mutta ymmärrätte kyllä mitä tarkoitan, en tajua mihin kokonainen vuosikymmen katosi.
Kadun, olen katkera, turhauttaa, miksi en saanut mitä halusin. Muut ikäiseni asettuvat aloilleen, minä odotan yhä "lupaa" seikkailla.
Kommentit (24)
Olet ollut reilun 10 vuotta täysi-ikäinen, ja odottanut että joku vie tai antaa luvan? Tee jotain! Niin minäkin tein, vaikka olosuhteet oli aidosti hankalat.
Ei moni muukaan saanut. Sellaista se elämä on.
Mikset ole pystynyt pukeutumaan, kuten halusit?
Jos kehosi on mielestäsi vääränlainen, niin olet väärässä. Kehosi on juuri oikea, ainutlaatuinen aikakone joka kuljettaa sinut läpi vuosien.
Opettele tekemään omat vaatteesi. Osta vaikka kirppukseltä liian iso miesten paita ja ompele käsin muotolaskokset.
Säädä pussilakasta kesämekko. Maalaa tennarit ja liimaa niihin paljetteja. Mikä se tyylisi nyt sitten sattuukaan olemaan.
Tai provinkki: kirjastossa saattaa olla mahdollisuus käyttää ompelukonetta. Tai ehkä työväenopistossa on kurssi aiheeseen liittyen.
Ja hupsis, siinä sivussa olet opetellut yhden kädentaidon.
Minä taas olen tyytymätön, koska oli niitä seikkailuntäyteisiä vuosia.
Nykyään arvoni ovat erilaiset. Voi, kun olisin keskittynyt opintoihin tuolloin.