Kuoleman haaveet. Elämä ei tuo minulle mitään merkityksellisyyden tunnetta.
Tämä elämä on niin kamala paikka ja täynnä vaaroja. Ihmiset ovat vaarallisimpia. He satuttavat ja ajavat surullisin keinoin omaa etuaan, saadakseen enemmän ja paljon sellaista mitä eivät edes tarvitsisi.
Sitten on se ääripää, että on ne heikot, kiltit, satutetut ihmiset, jotka auttaisivat jos vain mahdollista mutta heitäkin yleensä sorjitaan ja viedään kaikki.
Ihmiset ovat kuin hulluja, mielipuolia. Minua pelottaa!
En halua elää täällä. En jaksa tätä paikkaa. Elän yksin tässä pienessä betonikuutiossa ilman minkäänlaista yhteensopivuutta kenenkään kanssa ja pahasti rikottu. Missä on yhteisöllisyys?
Tuntuu, että olisin syntynyt väärään aikaan. Kaikki tuntuu niin roskalta ja jopa etovalta. En kuulu tänne. Haluan pois/kotiin. Jonnekin. Kauas tältä planeetalta.
Kommentit (26)
Mä en ymmärrä miks te aina alotatte nää aloitukset niin että kun kaikki muut on pahoja ja kaikki muut toimii miten ne toimii.
Eihän se muitten elämä vaikuta mitenkään siihen mitä teillä on mahdollisuus tehdä.
Jos yhteiskunta ja sen toiminta ja sen ihmiset pännii, niin alkakaa kehittämään itseänne. Älkää enää katsoko sinne harhaan missä ne muut sekoilee, se on niin helppoa.
Sit toinen asia on tämä:
Sä et oo koskaan yksin, vaikka sä kuvittelet niiin. Tuolla on aina samanlaisia ihmisiä ketkä ajattelee samalla tavalla asioista. Etsi ne omat ihmiset.
Olen ajatellut, että jaksan max vuoden. En yhtään enempää. Minun on vaikea kuvitella, että tästä nousen ylös. Vuoden vielä jotenkin sinnittelen ja seuraan sivusta tätä järjettömyyden aikaa.
Tekotapa on suunniteltu jo. Kaksi erilaista mistä valita ja varmoja. Ihanaa on se, ettei täällä tarvitse olla jos ei tahdo. Ap
Ei tätä osaa ymmärrettävästi selittää. Ap
Itsekin on tullut ajateltua noin, lähtötapa suunniteltuna ja kaikkee, mutta sitä ennen päätin kokeilla kannabista. Se vaikutti ajattelumaailmaani ja olemassaolon kokemukseeni uudella tavalla, joten oon vieläkin täällä. Se oli oiva apu päänsisäisen maailmankatsomuksen muuttamiseen, ja loppupeleissä sehän on se olennaisin kohta siinä miten ihminen kokee maailman
Jokaisella hengenvedolla on merkitystä.
Kuka merkkihenkilö kuolemalla kuoleman voitti?
Vierailija kirjoitti:
Itsekin on tullut ajateltua noin, lähtötapa suunniteltuna ja kaikkee, mutta sitä ennen päätin kokeilla kannabista. Se vaikutti ajattelumaailmaani ja olemassaolon kokemukseeni uudella tavalla, joten oon vieläkin täällä. Se oli oiva apu päänsisäisen maailmankatsomuksen muuttamiseen, ja loppupeleissä sehän on se olennaisin kohta siinä miten ihminen kokee maailman
Olen kokeillut päihteitäkin. Alkoholia paljon mutta ei nykyään yhtään. Kannabista joitakin kertoja, ei ole minun juttu. Amfetamiinia, se oli ihan hauskaa mutta vain satunnaisesti jne. Huumeet eivätkä mitkään päihteet saa elämääni kuin hetkellisesti parantumaan. Nykyään en halua päihtyä.
En kertakaikkiaan kestä tätä paikkaa. Pelkään elämää. Ap
Usein riittää henkinen itse m u r h a.
Kuuntele Ismo Alanko- Pieni I t s e m u r h a
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin on tullut ajateltua noin, lähtötapa suunniteltuna ja kaikkee, mutta sitä ennen päätin kokeilla kannabista. Se vaikutti ajattelumaailmaani ja olemassaolon kokemukseeni uudella tavalla, joten oon vieläkin täällä. Se oli oiva apu päänsisäisen maailmankatsomuksen muuttamiseen, ja loppupeleissä sehän on se olennaisin kohta siinä miten ihminen kokee maailman
Olen kokeillut päihteitäkin. Alkoholia paljon mutta ei nykyään yhtään. Kannabista joitakin kertoja, ei ole minun juttu. Amfetamiinia, se oli ihan hauskaa mutta vain satunnaisesti jne. Huumeet eivätkä mitkään päihteet saa elämääni kuin hetkellisesti parantumaan. Nykyään en halua päihtyä.
En kertakaikkiaan kestä tätä paikkaa. Pelkään elämää. Ap
Juu kannabis ei ole kaikille. Entä sienet tai muut psykedeelit? Tai ihan vaan selvin päin ajatusten, tunteiden ja olemassaolon kokemuksen kanssa oleminen, eli observointi? Tai sittenhän on myös raamatun lukeminen :D Saattaa kuulostaa vaikka miltä, mutta siellä on myös oikeasti hyviä juttuja ihmiselämästä.
Hei Ap ja muut samassa tilanteessa olevat!
Olin itse tuossa tilanteessa, ja en nähnyt enää mitään valoa missään, olin aivan loppu. Siinä tilanteessa " huusin" Jumalaa apuun. Pian sen jälkeen sain ottaa uskoa vastaan ja Jeesus tuli elämääni. Se muutti kaiken. Kaikelle tuli tarkoitus ja päämäärä. Hän ei koskaan hylkää.
Tämä maallinen elämä on vaikea. Itselläni on eri sairauksia, mutta Jumala kantaa.
Toivon että antaisitte Jumalalle mahdollisuuden. Voitte tulla Hänen eteen juuri niin rikkinäisinä kun olette, Hän kuuntelee jokaista ja rakastaa jokaista.
Kaikkea hyvää Teille kaikille, ja parempia vointeja !
T. 50+ , kolme vuotta uskossa.
Pitäisköhän sun antaa pakkomielteen jo olla.
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap ja muut samassa tilanteessa olevat!
Olin itse tuossa tilanteessa, ja en nähnyt enää mitään valoa missään, olin aivan loppu. Siinä tilanteessa " huusin" Jumalaa apuun. Pian sen jälkeen sain ottaa uskoa vastaan ja Jeesus tuli elämääni. Se muutti kaiken. Kaikelle tuli tarkoitus ja päämäärä. Hän ei koskaan hylkää.
Tämä maallinen elämä on vaikea. Itselläni on eri sairauksia, mutta Jumala kantaa.
Toivon että antaisitte Jumalalle mahdollisuuden. Voitte tulla Hänen eteen juuri niin rikkinäisinä kun olette, Hän kuuntelee jokaista ja rakastaa jokaista.
Kaikkea hyvää Teille kaikille, ja parempia vointeja !
T. 50+ , kolme vuotta uskossa.
Olen huutanut, itkenyt, anellut, rukoillut. Missä hän on? Ei ainakaan minua näe.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap ja muut samassa tilanteessa olevat!
Olin itse tuossa tilanteessa, ja en nähnyt enää mitään valoa missään, olin aivan loppu. Siinä tilanteessa " huusin" Jumalaa apuun. Pian sen jälkeen sain ottaa uskoa vastaan ja Jeesus tuli elämääni. Se muutti kaiken. Kaikelle tuli tarkoitus ja päämäärä. Hän ei koskaan hylkää.
Tämä maallinen elämä on vaikea. Itselläni on eri sairauksia, mutta Jumala kantaa.
Toivon että antaisitte Jumalalle mahdollisuuden. Voitte tulla Hänen eteen juuri niin rikkinäisinä kun olette, Hän kuuntelee jokaista ja rakastaa jokaista.
Kaikkea hyvää Teille kaikille, ja parempia vointeja !
T. 50+ , kolme vuotta uskossa.
Olen huutanut, itkenyt, anellut, rukoillut. Missä hän on? Ei ainakaan minua näe.
Ap
Kyllä Jumala näkee sinut. Oletko sydämestäsi pyytänyt että Hän tulisi elämääsi?
Pysähdy Jumalan edessä, anna aikaa Hänen edessä. Älä luovuta, hyvä Ap!
Rukoilen mielelläni puolestasi.
"Oletko sydämestäsi pyytänyt että Hän tulisi elämääsi?" Miten voi pyytää sydämestään, ikään kuin käskeä sydäntään pyytämään? Vai täytyykö odottaa, että kaikki olis niin kamalasti, että se tapahtuis luontevasti sydämen kautta? Ihan vilpittömästi kysyn, kun kiinnostaisi toki suuremman johdatus elämässä, mutta itse en ainakaan tiedä mitä sen eteen voi tehdä muuta kuin odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap ja muut samassa tilanteessa olevat!
Olin itse tuossa tilanteessa, ja en nähnyt enää mitään valoa missään, olin aivan loppu. Siinä tilanteessa " huusin" Jumalaa apuun. Pian sen jälkeen sain ottaa uskoa vastaan ja Jeesus tuli elämääni. Se muutti kaiken. Kaikelle tuli tarkoitus ja päämäärä. Hän ei koskaan hylkää.
Tämä maallinen elämä on vaikea. Itselläni on eri sairauksia, mutta Jumala kantaa.
Toivon että antaisitte Jumalalle mahdollisuuden. Voitte tulla Hänen eteen juuri niin rikkinäisinä kun olette, Hän kuuntelee jokaista ja rakastaa jokaista.
Kaikkea hyvää Teille kaikille, ja parempia vointeja !
T. 50+ , kolme vuotta uskossa.
Olen huutanut, itkenyt, anellut, rukoillut. Missä hän on? Ei ainakaan minua näe.
Ap
No olen pyytänyt. Sydämestäni ja monta kertaa. Itkenyt myös niin lohduttomasti ja olen ollut äärimmäisen yksinäinen. En tiedä onko Jumala joskus minua auttanut tai oikeastaan useamman kerran mutta ei siitä mitään selvää merkkiä ole.
Olen uskonut Jumalaan mutta välillä sitäkin koetellaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
"Oletko sydämestäsi pyytänyt että Hän tulisi elämääsi?" Miten voi pyytää sydämestään, ikään kuin käskeä sydäntään pyytämään? Vai täytyykö odottaa, että kaikki olis niin kamalasti, että se tapahtuis luontevasti sydämen kautta? Ihan vilpittömästi kysyn, kun kiinnostaisi toki suuremman johdatus elämässä, mutta itse en ainakaan tiedä mitä sen eteen voi tehdä muuta kuin odottaa.
Kiitos että pyysit tarkennusta. Tarkoitin tuolla sydämestäsi, että käännyt Jumalan puoleen tosissasi ja todellisessa halussa vastaanottaa Hänet eläämääsi.
Joskus kaikki ei tapahdu heti, se ei tarkoita ettei Jumala kuule sinua. Jumala kuulee kaikki rukoukset. Luota siihen. Muista että olet arvokas ja äärimmäisen rakastettu. Älä tee mitään pahaa itsellesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap ja muut samassa tilanteessa olevat!
Olin itse tuossa tilanteessa, ja en nähnyt enää mitään valoa missään, olin aivan loppu. Siinä tilanteessa " huusin" Jumalaa apuun. Pian sen jälkeen sain ottaa uskoa vastaan ja Jeesus tuli elämääni. Se muutti kaiken. Kaikelle tuli tarkoitus ja päämäärä. Hän ei koskaan hylkää.
Tämä maallinen elämä on vaikea. Itselläni on eri sairauksia, mutta Jumala kantaa.
Toivon että antaisitte Jumalalle mahdollisuuden. Voitte tulla Hänen eteen juuri niin rikkinäisinä kun olette, Hän kuuntelee jokaista ja rakastaa jokaista.
Kaikkea hyvää Teille kaikille, ja parempia vointeja !
T. 50+ , kolme vuotta uskossa.
Olen huutanut, itkenyt, anellut, rukoillut. Mis
Jumala löytyy parhaiten elävästä seurakunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Olen ajatellut, että jaksan max vuoden. En yhtään enempää. Minun on vaikea kuvitella, että tästä nousen ylös. Vuoden vielä jotenkin sinnittelen ja seuraan sivusta tätä järjettömyyden aikaa.
Tekotapa on suunniteltu jo. Kaksi erilaista mistä valita ja varmoja. Ihanaa on se, ettei täällä tarvitse olla jos ei tahdo. Ap
miksi kuluttaisit vielä vuoden työssäkäyvien rahoja kerjäämällä tukia? olet täysin hyödytön.
"....ja sitten se tulee:
On vielä tosi paljon tehtävää ettei enää kenelläkään olisi enää niin paha olla
kuin minulla nyt"
Veltto Virtanen