Elämäni paras päätös: Sanoin hyvästit akateemisella uralla pyristelylle ja muutin maalle tavalliseksi duunariksi.
Stressitasot ovat laskeneet ihan mielettömästi sen jälkeen kun tämän kaksi vuotta sitten tein. Kaikki oman alan työt on Helsingissä, ja ehdin asua siellä lähes koko aikuisikäni. Kilpailu alallani on raakaa, palkattomat ylityöt normi ja vaatimustaso tuntuu vain kovenevan. Silti palkoilla ei kustanna Helsingissä kuin jonkun ankean kerrostalokaksion lähiöstä. Pari vuotta sitten ostin halvalla omakotitalon pikkukunnasta maalta. Ehdin tehdä vähän aikaa oman alan etätöitä, mutta sitten sanoin sillekin Teamsissa nököttämiselle soromnoo ja nyt olen töissä paikallisella R-kioskilla ja kahviossa. Matalapalkka-alan palkat riittävät kattamaan omakotialon kustannukset. Työasiat ei pyöri mielessä vapaa-ajalla. Asuinympäristö on rauhallinen. Samaan aikaan vanhat työ- ja opiskelukaverit rääkkäävät itseään toistuvasti burnoutiin kustantaakseen sitä pientä ja typistettyä kerrostaloelämäänsä kaupungissa ja ajattelevat että minä olen meistä se hölmö osapuoli.
Kommentit (74)
Aapee ei kuitenkaan oikeasti asu millään ihan pienellä paikkakunnalla maalla, jos siellä on R-kioski.
Vierailija kirjoitti:
Aapee ei kuitenkaan oikeasti asu millään ihan pienellä paikkakunnalla maalla, jos siellä on R-kioski.
Tämä. Lisäksi työajat on niissä karseat.
Vierailija kirjoitti:
Mua hämmästyttää ihmiset jotka saisivat töitä melkein mistä vaan mutta ovat jotenkin niin fakkiutuneita että haluavat asua pk-seudulla, vaikka se elintaso, minkä sä saat siellä tietynsuuruisella palkalla on poikkeuksetta huonompi kuin muualla.
Toisaalta isoissa kaupungeissa on sellaista harrastustarjontaa jota ei vaan yksinkertaisesti pikkupaikkakunnissa ole. Vaihtoehtona voi olla myös kehyskunta tai iso maakuntakeskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo hoitele siellä homemökissäsi burnoutia aikasi kunnes huomaat että eläkekertymä tyssäsi siihen mitä ehdit aiemmalla uralla tienata (mikä voi tietenkin olla riittävästi), säästöt on syöty ja tulee ensimmäine isompi pakollinen remontti mihin säästöt ei enää riitä etkä pankista saa lainaa. Lisäksi ärrä lopettaa , kahvio sulkee ovensa kannattamattomana tai sun työtunnit laskee puoleen etkä enää saa maksettua edes pakollisia menoja. Autokin hajoaa eikä rahaa riitä uuteen sen enempää kuin korjauksiin.
Joku elämäänsä vihaava "menestyjä" siellä kirjoittelee 45 neliön betonikuutiostaan.
En ole tuo jolle vastasit mutta muutin juuri itse 44 neliön kuutioon josta on hienot näköalat ja olen tosi tyytyväinen.
Miksi joka ainoa ketju menee lähes välittömästi johonkin mustavalkoiseen tappeluun?
Itse olen maalta kotoisin ja asunut Helsingissä ja pienemmissä kaupungeissa, tällä hetkelläkin asun. Haluan muuttaa takaisin Helsinkiin, pidän kuitenkin sen ympäristöstä ja luonnosta eniten. Pääsee myös nopeasti väljemmille vesille, jos haluaa eikä asuntoa ole pakko hankkia keskustasta tai liikenteen solmukohdista. Rauhallisia lähiöitäkin löytyy. Jos ostaa oman asunnon, niin sen saa aina myytyä jos tilanteet muuttuu. Olen yksineläjä ja mun elämä ei oikeastaan koskaan ns. avautunut kuten muilla, ei löytynyt parisuhdetta eikä lapsia tämän myötä ole. Voisin tehdä etätyötä missä vain, mutta en jotenkin koe omaksi paikakseni jotain pientä paikkakuntaa tai maaseutua. Eri asia varmaan jos olisi kumppani ja perhe. Meillä on eri toiveet ja jokainen toteuttakoot omiaan. Jotkut varmasti nauttivat kaupunkielämästä aidosti.
Nykyisessä työpaikassani n.2,5 vuotta
Palkka 6.800 € /kk + extrat
Ylenemismahdollisuudet hyvät
N.35v./ ulkomailla
Työ on erittäin kansainvälistä ja kaikinpuolin mielenkiintoista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo hoitele siellä homemökissäsi burnoutia aikasi kunnes huomaat että eläkekertymä tyssäsi siihen mitä ehdit aiemmalla uralla tienata (mikä voi tietenkin olla riittävästi), säästöt on syöty ja tulee ensimmäine isompi pakollinen remontti mihin säästöt ei enää riitä etkä pankista saa lainaa. Lisäksi ärrä lopettaa , kahvio sulkee ovensa kannattamattomana tai sun työtunnit laskee puoleen etkä enää saa maksettua edes pakollisia menoja. Autokin hajoaa eikä rahaa riitä uuteen sen enempää kuin korjauksiin.
Joku elämäänsä vihaava "menestyjä" siellä kirjoittelee 45 neliön betonikuutiostaan.
En ole tuo jolle vastasit mutta muutin juuri itse 44 neliön kuutioon josta on hienot näköalat ja olen tosi tyytyväinen.
Miksi joka ainoa ketju menee lähes välittömästi johonkin mustavalkoise
En tiedä, jotakin ihme vääntöä aina. Itse en harrasta kuluttamista ja käytännöllisyys on tärkeintä, mulle riittäisi ihan hyvin n. 60m2 asunto. En haluaisikaan asua jossain isossa talossa.
Ostin muutaman vuoden tyhjillään olleen vanhan talon maaseudulta, laitoin kulut minimiin ja opiskelin lähihoitajaksi. Nyt teen keikkatöitä vain sen verran kuin on pakko, eli n. 7kk vuodessa. Elämä on varsin mukavaa.
Mitä hommia tarkalleen ottaen on nää duunarihommat? Lähihoitaja, R-kiskan ja kaupan myyjä, veturinkuljettaja ainakin mainittu. Jos tällainen elämänmuutos akateemiselta uralta kiinnostaisi, niin mitä hommia sitä sitten pitäisi/voisi katsella? Onko lähihoitajaksi opiskelu se varmin, millä saa töitä mistä tahansa?
Vierailija kirjoitti:
Mäki päätin luovuttaa akateemisen uran yrittämisen ja opiskelin duunariammatin. En työllistynyt sittenkään. V"ttu. Joku R-kiskan myyjä tai kahvila ois ihan unelmahomma.
Tämäpä se syy pk-seudulle tulemiseen /pk-seudulla asumiseen onkin.Ei tänne kalliiden asumiskustannusten takia tulla. Pk-seudulla on eniten työmahdollisuuksia.Parempi töissä pk-seudulla kuin työttömänä muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maallahan niitä työpaikkoja on ihan valittavaksi asti. Not.
Maalta käsin voi käydä kaupungissa töissä.
Uudellamaalla asuntojen hinnat laskee kunnolla vasta Riihimäellä, Pornaisissa,.Mäntsälässä, josta onkin sitten suuremmat matkakulut/huonommat julkisen liikenteen yhteydet Helsinkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen. vaativissa asiantuntijatehtävissä pk-seudulla, tulot oli n 5000e/kk brutto. Myin kerrostaloasuntoni, ostin uudehkon omakotitalon pikkukaupungin keskustasta, asun väljemmin ja paremmin ja vaihdosta jäi noin 200k välirahaa. Menin aluksi ihan duunarihommiin paikalliselle ratapihalle, tulot n 3500/kk mutta alempi verotus ja alemmat asumiskustannukset laittoi tilanteen +- nollaksi. Auto mulla oli vielä Helsingissä asuessanikin joten siitä ei tullut lisäkustannuksia. Tätä nykyä edelleen duunarina mutta veturinkuljettajana, tulot korkeammat kuin niissä stressaavissa asiantuntijahommissa ja jos ylitöitä tekee niin niistä maksetaan. Ainakin taloudellisesti oli hyvä ratkaisu!
Joku 3500e/kk ei todellakaan ole minkään "ihan duunarihomman" palkka. Tavallinen duunari on onnekas jos saa päälle 2000e palkkaa. Veturinkuljettaja taas taitaa keskimäärin tienata lähemm
Joo, on nämä duunarihommat keskenään ihan erilaisia. Lapseni teki jokunen vuosi sitten kuorma-autokuskin työtä. Se oli aivan järjetöntä. Töihin keskellä yötä ja alkuillasta kotiin. Oli aivan uupunut, eikä pystynyt vapaa-ajalla tekemään juuri mitään. Terveys olisi mennyt, jos olisi jatkanut. Tämä reilun parin tonnin palkalla. En käsitä miten perheellisenä tulisi toimeen sillä palkalla vaikka miten asuisi maalla. Eikä siinä nyt ainakaan mitään omakotitaloa olisi rempattu ym. mitä varmaan pitäisi. Mutta kiva, jos on duunarihommia, millä oikeasti tienaa ja missä pysyy hengissäkin. Varmaan akateemisissa ammateissa on yhtä lailla valtavia eroja, mutta en nyt heti osta tätä ajatusta, että akateemiset työt ovat vaativaa asiantuntijatyötä missä työajat ovat pitkät ja työt pyörivät koko ajan mielessä ja duunariammateissa aletaan työpäivän jälkeen innosta puhkuen harrastamaan kaikkea ihanaa vailla mitään huolia.
Jossain määrin ihmetyttävät myös yleensä ihmisten käsitykset ihanasta maalaiselämästä. Kuinka siellä aletaan kauppareissulla jutella naapurin papan kanssa eikä ole kiirettä mihinkään. Mikä siitä elämästä kaupungissa tekee automaattisesti kiireisempää ja miksei naapurin papan kanssa voi jutella rappukäytävässä? Sen sijaan juostaan papan ohi naama tiukassa mutrussa ja haaveillaan kuinka maalla kaikki tulisivat juttelemaan kanssani. Pieniä muutoksia kohti leppoisuutta voi jokainen tehdä tässä ja nyt.
Tämä ei ollut tietysti kritiikkiä ap:ta kohtaan, hän on valintansa tehnyt ja ilmeisesti aivan mainion.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut ärrällä töissä ja todella stressaavaa työtä ja huonommat edut kuin kaupassa. Teet 3 myyjän työt itse,et voi pitää taukoja. Veikkaus, kahvipiste,lehti,tilitys,pelikoneiden tyhjennys,kampanjan vaihdot. Kuollut työvuoron jälkeen. Työt loppuivat ilta klo 22. Kassat pitää olla laskettuna ilman heittoja ja aamulla takaisin Iltasanomiaja paistopisteitä laittamaan. Nyt olen sosiaalityöntekijä,gradua viimeistelen. Tämä on hyväpalkkaista työtä, mutta todella raskasta. Lastensuojelu. Mitä työtä tekisin seuraavaksi?
Kun oikein kerjäämällä kerjäät hankaluuksia niin olisko joku poliisin homma tai vankilassa se sossuhomma jotain?
Vaativa asiantuntijatyö mainittu. Veturinkuljettajana tosin tienaat sen 5000€/kk ja ylikin helposti. Eli satuhahmo siellä taitaa kirjoitella.