Muita joilla jää lapset taloudellisen tilanteen vuoksi tekemättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmuuden standardit on korkeammat, työelämän standardit on korkeammat, koko ajan vaaditaan joka elämän osa-alueella enemmän. En tuomitse yhtään niitä jotka päättävät jättää lapset tekemättä. 

Standardit ovat tasan sellaiset, joiksi ne itse asettaa. Ei pidä elää muiden vaatimusten mukaan. Näin ei myöskään tule uupuneeksi siitä, että koko ajan pitäisi jotain, mitä ei oikesti pidä. 

 Näinhän se menee. En minäkään tee asioita enkä osta asioita mistä en oikeasti pidä. Muiden mielipiteillä ei ole mitään merkitystä mulle 

Jos hankkii lapsia siinä vaiheessa muiden mielipiteet alkaa painamaan. Esimerkiksi jos neuvola tai koulu huolestuu joutuu vira

 

Pitikö sen kivikauden ihmisen maksaa eri vastikkeita, veroja ja maksuja joka suuntaan että saa olla elossa?

Pitikö sen keräillä turkiksia ja kivenmurikoita 30 vuotta jollekin toiselle luolaihmiselle että sai oikeuden asua omassa luolassaan?

"VANHASTAAN on ajateltu, että koulutus vaikeuttaa perheen perustamista naisilla, mutta auttaa miehiä löytämään parisuhteen. Asetelma on viime aikoina muuttunut.

Miehillä koulutuksen vaikutus tuloihin on tosi iso. Silti se ei vaikuttanut lasten saamiseen, Virtanen sanoo.

Miksi, se on hänen mukaansa mysteeri. Ilmiötä saattaisi selittää se, että korkeakouluun päässeet miehet lykkäävät lasten saantia."

Sitten kun olisi halu saada lapsia, sopivaa kumppania ei löydykään tai kumppanin tai oma hedelmällisyys tulee vastaan, Virtanen pohtii.

Vierailija kirjoitti:

Olen 30v , pätkätöitä tekevä nainen. Asun omassa mökissäni maaseudulla. En voisi edes kuvitellla tekeväni lapsia. Pärjään juuri ja juuri yksin. En haluaisi tehdä lapsia nykymaailmaan, jossa lapsilla täytyy oĺla merkkivaatteita, kalliita puhelimia ja kaikenmaailman somet ja kiusaamiset.  Elän mieluummin yksin, eläinten kanssa. En halua olla missään tekemisissä nukymaailman kanssa. 

No ei se eläinten pitokaan kyllä ilmaista ole. Ja näin 16 vuoden ja useamman lapsen kokemuksella ei nykylapsillakaan tarvitse olla merkkivaatteita ja kalliita puhelimia. En tiedä, onko nuo jotain Helsingin juttuja, mutta Suomi on pullollaan pikkukaupunkeja ja kyliä, joissa eletään jalat maassa ja lasten kasvatus on ihan tervettä puuhaa ilman snobbailua. 

Uli uli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomeen pitäisi säätää minimipalkka. Työnteon pitäisi olla aina kannattavaa. Järjetöntä että pienituloisilla ei ole varaa hankkia yhtäkään lasta. 

Suomessa on minimipalkka lähes kaikilla aloilla. Mutta minimi ei tietenkään tarkoita mitään 3000€/kk palkkoja. 

Jos yhtään seuraat uutisia, niin jatkossa minimipalkka ei koske järjestäytymättömiä työnantajia. Montako järjestäytynyttä työnantajaa jää?

Lapsista voi tulla aika yllättäviäkin kuluja. Teinin oikomishoito maksoi n. 6000 €. Oli etuhampaat niin vinksin vonksin ja haittasi pahasti itsetuntoa, ettei voinut jättää hoitamatta. Julkisella hoidetaan nykyään vain pahat purentavirheet, ulkonäkö ei ole mikään kriteeri. 

Vierailija kirjoitti:

Minkähän takia leikataan erityisesti nuorilta naisilta ja niiltä joilla vaikka yksinhuoltajaperhe? Ei näillä leikkauksilla saada suomen huoltosuhdetta kuntoon. Miksei leikata mielummin rikkailta eläkeläisiltä? Monet maksaneet vanhemmilleen minimieläkkeen, ostaneet nousuaikaan omakotitalonsa kesämökit yms, heillä olisi varaa pistää vyötä vähän pienemmälle. Toki pienimpiin eläkkeisiin ei saa missään nimessä koskea. Mutta onko oikein että nuoret tulevat saamaan paljon matalamman elintason kuin vanhempansa tai isovanhempansa, sen lisäksi ympäristö on tuhottu edellisten sukupolvien kulutusjuhlissa? 

Tuet joutaakin leikata. Kyllä jokaisen pitäisi omat lapsensa maksaa. Ei se ole valtion tehtävä.

Peruskoulun varassa olleet saavat edelleen eniten lapsia ja syntyvyys heillä on korkein.

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi…

Kannattaa asua maaseudulla, jos haluaa lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos vaikka kumppani kuolee ja jää leskeksi ja yksin pitäisi olla varaa kouluttaa ja kasvattaa lapsi? Ihan älytön riski.

Tuossa tilanteessa yhteiskunta tulee kyllä apuun. Mutta toki elintaso romahtaa ja minimillä joutuu pärjäämään. Opinnot on joka tapauksessa väliaikainen tilanne, ja pieni lapsi pärjää oikeasti aika vähällä. Vasta n. kouluikäinen alkaa kärsiä siitä, jos perhe on köyhä, kun oppii vertailemaan muihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ilmiö, kun työttömillä ja pienpalkkaisilla on varaa tehdä montakin lasta, mutta parempituloiset parkuvat, ettei ole varaa edes yhteen. Ymmrrän toki, jos "ei ole varaa" tarkoittaa sitä, että lapsia ei tule luomuna. Mutta muuten kyse on kyllä vain siitä, että ette osaa käyttää rahojanne järkeävästi. 

Hyvätuloiset miehet tekevät eniten lapsia. Heillä on varaa elättää perhettä vaikka lasten äiti jäisi äitiyslomien yms takia työttömäksi. 

Ei näin. Uskovaiset lisääntyvät eniten s o @ma % lit ja &le s %tadiol % aiset.

Korkeasti koulutettu mies jää helposti lapsettomaksi.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010208699.html

Tuossa uutisessa sanotaan kylläkin päinvastoin. Miten oikein ymmärsit noin väärin?

"Nykyisin sekä korkeasti koulutetuilla naisilla että miehillä on puoliso ja lapsia selvästi useammin kuin toisen asteen koulutuksen käyneillä. Näillä taas on perhe useammin kuin pelkän peruskoulun varaan jääneillä." 

Vierailija kirjoitti:

Arvaa miltä minusta tuntuu terveysasemalla ottaa vastaan seitsemän nee kerin lauma. Ei ole kiire eikä puute, mistään.

 

Meillä oli just ja just varaa kahteen. 450€ on varhaiskasvatuksesta hinta nettopalkasta.

 

Jossain on vikaa ja paljon.

Siinähän miinustat, mutta minusta tuntuu silti pahalta. Ja epäoikeudenmukaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun varassa olleet saavat edelleen eniten lapsia ja syntyvyys heillä on korkein.

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi…

Ei tuossa kyllä todellakaan tuollaista väitetä koko väestön tasolla. Puhutaan vain maaseudun marginaaliryhmästä (useimmiten uskonnollista taustaa). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ilmiö, kun työttömillä ja pienpalkkaisilla on varaa tehdä montakin lasta, mutta parempituloiset parkuvat, ettei ole varaa edes yhteen. Ymmrrän toki, jos "ei ole varaa" tarkoittaa sitä, että lapsia ei tule luomuna. Mutta muuten kyse on kyllä vain siitä, että ette osaa käyttää rahojanne järkeävästi. 

Hyvätuloiset miehet tekevät eniten lapsia. Heillä on varaa elättää perhettä vaikka lasten äiti jäisi äitiyslomien yms takia työttömäksi. 

Ei näin. Uskovaiset lisääntyvät eniten s o @ma % lit ja &le s %tadiol % aiset.

Korkeasti koulutettu mies jää helposti lapsettomaksi.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010208699.html

Tuossa uutisessa sanotaan kylläkin päinvastoin. Miten oikein ymmärsis

 

Hesarin jutussa tutkittiin vain hyvin pientä ryhmää "Mukaan tutkimukseen otettiin ne, jotka ylittivät niukasti sisäänpääsyrajat tai jäivät niukasti niiden alle."

"VIRTANEN sanoo, ettei tämän yhden tutkimuksen tuloksia voi yleistää kaikkiin koulutettuihin ja kouluttamattomiin." 

Kannattaa lukea muutakin kuin otsikko!

Korkeasti koulutettu mies saa edelleen eniten lapsia. Tuo tutkimus ei millään lailla kumonnut sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on enemmän työttömiä kuin avoimia työpaikkoja. Ihan kaikille ei vaan tässä yhtälössä mitenkään löydy töitä. 

Ei lapsentekoon työpaikkaa tarvita. Ihan hyvin sitä ennenkin saatiin lapset kasvatettua, vaikka oli ysärin lamaa jne. 

Ysärin lamassa vain toinen vanhempani oli duunarityössä toisen ollessa kotona lasten kanssa ja työttömänä. Silti oli varaa tehdä useita lapsia putkeen, pitää autoa, maksaa opintolainat pois ja säästää niin, että pääsivät 2000-luvun alussa kiinni omakotitaloon. Meillä ei onnistu edes kahtena korkeakoulutettuna työssäkäyvänä eikä asuta edes pääkaupunkiseudulla 

Ole

Elintaso ei välttämättä ole noussut, mutta ihmiset ovat tottuneet saamaan enemmän. Monelle on ihan kauhistus, jos lapset joutuvat jakamaan huoneen. 90-luvulla se oli ainakin minun suvussani ja kaveripiirissäni enemmän sääntö kuin poikkeus. Vielä isoinakin lapsina. Ysärillä ei myöskään kenellekään tullut mieleen hommata lapselle 500+ euroa (joo, ei ollut euroja, muta en osaa muutta markoiksi) maksavaa puhelinta ja hyvin harvassa perheessä lapsilla ole useampia satoja euroja maksava vaatearsenaali. Lapsia ei myöskään kuskailtu kaikkialle autolla, joten säästyi polttoainekuluissa iso kasa rahaa. Ja niin edelleen.   

Nämä lienee aika paljon asuinpaikka ja tuttavapiirikohtaisia. Mun lapsuudessa ysärillä kaikilla tutulla oli omakotitalot ja omat huoneet. Viimeistään kouluun mennessä. Asuttiin pikkupaikkakunnalla, mikä toki selittää. Nyt asun kaupungissa, ja tosi monet lasten (pieniä koululaisia) kaverit asuu esim rivitalokolmiossa ja jakavat huoneen sisaruksen kanssa. Samoin oman kaveripiirin lapsiperheistä monet asuu niin ettei lapsilla ole omia huoneita. 

Satojen eurojen vaatekaappia ei ole yhdelläkään tuntumallani lapsella. Jos on merkkivaatteita niin ne on jotain yksittäisiä, ja käytännössä kaikki ostaa lasten vaatteita kirpputorilta. Ja tää tuttavapiiri koostuu tavallisesta työssäkäyvästä suurin piirtein keskituloisesta väestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 30v , pätkätöitä tekevä nainen. Asun omassa mökissäni maaseudulla. En voisi edes kuvitellla tekeväni lapsia. Pärjään juuri ja juuri yksin. En haluaisi tehdä lapsia nykymaailmaan, jossa lapsilla täytyy oĺla merkkivaatteita, kalliita puhelimia ja kaikenmaailman somet ja kiusaamiset.  Elän mieluummin yksin, eläinten kanssa. En halua olla missään tekemisissä nukymaailman kanssa. 

Mitä hourailet? Lapsi pärjää ihan hyvin ilman merkkivaatteita, kalliita puhelimia jne. Ei pidä kasvatta penikoistaan materialisteja. 

Täällä juristi isosta kaupungista. Alakoululaiset lapseni puen Cittarin ja Kappahlin vaatteisiin (joka on Cittarin vieressä), ei mitenkään riitä aika miettiä heille mitään sen kummempaa tai käydä sen kummemmissa kaupoissa. Reikäisissä verkkareissa ja normipaidoissa näyttää juoksevan muutkin naapuruston naperot. Parin sadan euron puhelimet on. Varmaan teineillä on jo jotain vaatimuksia enemmän, mutta siihen on vielä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun varassa olleet saavat edelleen eniten lapsia ja syntyvyys heillä on korkein.

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi…

Ei tuossa kyllä todellakaan tuollaista väitetä koko väestön tasolla. Puhutaan vain maaseudun marginaaliryhmästä (useimmiten uskonnollista taustaa). 

Muistetaan vielä, että tutkimus sisältää vain äidinkieleltään suomen ja ruotsin. Ulkomaalaiset saavat Suomessa eniten lapsia ja useimmat peruskoulupohjalta. Eniten lapsia saavat Suomessa kouluttamattomat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun varassa olleet saavat edelleen eniten lapsia ja syntyvyys heillä on korkein.

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi…

Ei tuossa kyllä todellakaan tuollaista väitetä koko väestön tasolla. Puhutaan vain maaseudun marginaaliryhmästä (useimmiten uskonnollista taustaa). 

Muistetaan vielä, että tutkimus sisältää vain äidinkieleltään suomen ja ruotsin. Ulkomaalaiset saavat Suomessa eniten lapsia ja useimmat peruskoulupohjalta. Eniten lapsia saavat Suomessa kouluttamattomat. 

Tämä on moneen kertaan kumottu tutkimuksissa. Koulutetut saavat enemmän lapsia Suomessa. Muualta tulleiden kokonaishedelmällisyys on sekin vain hurman korkeampi kuin kantaväestön. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähän takia leikataan erityisesti nuorilta naisilta ja niiltä joilla vaikka yksinhuoltajaperhe? Ei näillä leikkauksilla saada suomen huoltosuhdetta kuntoon. Miksei leikata mielummin rikkailta eläkeläisiltä? Monet maksaneet vanhemmilleen minimieläkkeen, ostaneet nousuaikaan omakotitalonsa kesämökit yms, heillä olisi varaa pistää vyötä vähän pienemmälle. Toki pienimpiin eläkkeisiin ei saa missään nimessä koskea. Mutta onko oikein että nuoret tulevat saamaan paljon matalamman elintason kuin vanhempansa tai isovanhempansa, sen lisäksi ympäristö on tuhottu edellisten sukupolvien kulutusjuhlissa? 

Tuet joutaakin leikata. Kyllä jokaisen pitäisi omat lapsensa maksaa. Ei se ole valtion tehtävä.

Eläkkeet ja vanhuspalvelut, terveydenhoito ja laitoshoito pitää jokaisen itse maksaa. Suomella ei ole enää niihin varaa, kun syntyviä eli niiden maksajia ei ole tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ilmiö, kun työttömillä ja pienpalkkaisilla on varaa tehdä montakin lasta, mutta parempituloiset parkuvat, ettei ole varaa edes yhteen. Ymmrrän toki, jos "ei ole varaa" tarkoittaa sitä, että lapsia ei tule luomuna. Mutta muuten kyse on kyllä vain siitä, että ette osaa käyttää rahojanne järkeävästi. 

Hyvätuloiset miehet tekevät eniten lapsia. Heillä on varaa elättää perhettä vaikka lasten äiti jäisi äitiyslomien yms takia työttömäksi. 

Ei näin. Uskovaiset lisääntyvät eniten s o @ma % lit ja &le s %tadiol % aiset.

Korkeasti koulutettu mies jää helposti lapsettomaksi.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010208699.html

Tuossa uutisessa sanotaan kylläkin päinvastoin. Miten oikein ymmärsi

Miehillä korkea koulutustaso ei lisännyt lastensaantihaluja. Tuossahan nimenomaan se oli yllättävää. Ihmeteltiin, että miten moni mies jää lapsettomaksi, vaikka on korkea koulutuskin. Mikään uutinen ei ole se, että kouluttamaton ei saa lapsia 

Onhan turha selitellä, ettei hanki lapsia rahan takia, kun muut kuitenkin hankkivat. Ap on sössinyt raha-asiansa, ottanut lainaa holtittomasti jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun varassa olleet saavat edelleen eniten lapsia ja syntyvyys heillä on korkein.

https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi…

Ei tuossa kyllä todellakaan tuollaista väitetä koko väestön tasolla. Puhutaan vain maaseudun marginaaliryhmästä (useimmiten uskonnollista taustaa). 

Lisäksi siellä on kokonaishedelmällisyysluvut koulutusasteittain. Korkeakoulutettujen kokonaishedelmällisyysluku oli lähes 1,5 ja matalasti koulutettujen alle 1 25.