Haluaisin sellaisen 80-lukutyylisen värikkään kodin
Sain inspiraation siitä meemistä, jossa vertailtiin "80-luku ihmisten mielikuvituksessa ja 80-luku oikeasti". Oikeasti kasarillahan oli tosi vanhanaikainen sisustus ainakin meillä, eli tummaa, ruskeaa ja harmaata, mustat nahkasohvat, puutuolit ja mummovalaisimet. Nykyisin jengi mieltää kasarin todella värikkäänä ja muovisena, vaikka oikeasti se oli kaukana siitä arkikodeissa. Eli mistä pitää aloittaa, jos haluan sellaisen mielikuvituksekkaan kasarikodin?
Kommentit (21)
80-luvulla majoituspaikoissakin oli sen ajan tyyli, ehkä pramea vielä ja hieno. Jollakin saattaa olla jopa valokuvia.
Lapsuudenkodissani kasarilla seinät maalattiin mm. persikan ja mintunvihreän sävyillä. Värimaailmassa oli pastellia. Tietysti monen kotona oli eri-ikäisiä huonekaluja ja esineitä, ei niitä alvariinsa vaihdettu, ehjiä ja asiansa ajavia mööpeleitä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkodissani kasarilla seinät maalattiin mm. persikan ja mintunvihreän sävyillä. Värimaailmassa oli pastellia. Tietysti monen kotona oli eri-ikäisiä huonekaluja ja esineitä, ei niitä alvariinsa vaihdettu, ehjiä ja asiansa ajavia mööpeleitä.
Jatkan vielä: hempeillä sävyillä peitettiin mm. oranssia, punaista, keltaista 70-l. puolivälin stailia. Ja nämä olivat sellaisia todella voimakkaita "Lego-palikka -värejä".
Meillä oli kotona 80-luvulla juuri sellainen sen ajan trendisisustus: kirkkaita värejä, voimakkaita kontrasteja ja pastellivärejä, geometrisiä kuvioita.
Mulla pikkutyttönä seinällä sellainen iso viuhka ja verhot joissa oli Pierrot clown eli se trendikäs itkevä klovni ja sen kuvia.
Ruokapöydän ympärillä oli venetsia-tuolit
Asuin kaupungin asunnossa ihan duunariperheessä, että rahasta ei riippunut meidän sisustus silloin.
Se tummanruskea oli vielä pitkään kasarilla suosikkiväri, kuka muistaa vakosamettiset sohvat? Tai lepakkotuolit? Seiskytluvun värimaailma jatkui kasarille näissä maanläheisissä väreissä, 1970-luvun kirkkaat perus värit taas koettiin vanhanaikaisina. Kasarilla sisustuksessa muotiin tulivat pastelliset hempeät värit, aprikoosi pääasiassa. Maanläheisyyteen kuului myös rottinki. Toinen tyylisuunta oli prameilu, kultaukset valkoisissa koukeroisissa huonekaluissa, muhkeat kukalliset verhot. Dallasin kulissit antaa aika hyvää osviittaa. Kasarin lopussa tuli muotiin neonvärit, mutta enemmän pukeutumisessa ja meikeissä kuin sisustuksessa. Pois lukien se järkky barbiepinkki, jolla jotkut teinit vuorasivat huoneensa.
T. Kasarilla teini-ikänsä elänyt
Meillä oli ruskeaa, sohva ja nojatuolit ruskeita ja kirjahylly ruskea, telkkari oli myös ruskea. Olipa värikästä. Keittiössä oli ne ruman vihreät 70- luvun kaapistot ja vaalea pöytä ja valkoiset pinnatuolit.
Haluan itse ihan vaan puhtaan, siistin ja minimalistisen kodin. Joo, en sellaista saa, eikä se riipu itsestäni.
Vierailija kirjoitti:
Haluan itse ihan vaan puhtaan, siistin ja minimalistisen kodin. Joo, en sellaista saa, eikä se riipu itsestäni.
Ainoat paikat missä ei voi itse vaikuttaa sisustukseen, ovat sairaala ja vankila. Ja ne ovat jo valmiiksi siistejä ja minimalistisia.
80-luvulla oli se karsee pastellivärivillitys.
Kasarillakin oli sisustuksessa useita tyylisuuntia, se hempeä pastellinen, aprikoosia ja mintunvihreää höystettynä kultauksilla ja messingillä, sekä rottinkihuonekaluilla ja oviaukkojen kaarilla. Tai sitten se mustavalkoinen, geometrisia muotoja suosiva "kovis" tyyli, Miron maalauksia jäljittelevät julistetaulut, kovan kulmikkaat lasiset ruokapöydät ja mustat tuolit jne. Millaista kasaria ap havittelee?
Minulla oli sellainen 2000 luvun alussa. Taloyhtiö oli 80-luvulta, joten sisustuskin oli tyylin mukainen. Sauvaparketit ja boordit:)
Älä unohda palapeiliä. Sillä tuunaat eteiseen aidon kasarifiiliksen. Kaveriksi lankapuhelin.
Niin ja kultahelaiset kahvat jne. kaapeissa jne. Kultalaminoituja lasitarjoiluvaunuja ja maapallobaarikaappeja. Tekokukkia.
Boordeja, röyhelöitä, kappaverhoja, keittiötekstiilejä. Ylellisiä narutamppeja verhoissa.
80-luvulla ei tosiaan ollut värikästa vaan tykättiin ruskean ja beigen sävyistä, koivukalusteista, palapeileistä ja erkkereistä uusissa taloissa. Sitten vastapainona tulivat Anttiloita myöten kukalliset muhkeat tikkipäiväpeitot.
Meillä oli kotona vaaleansiniseksi maalatut keittiön kaapin ovet ja punainen pirttipöytä keittiössä. Olohuoneessa oli toki ruskeat samettisohvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan itse ihan vaan puhtaan, siistin ja minimalistisen kodin. Joo, en sellaista saa, eikä se riipu itsestäni.
Ainoat paikat missä ei voi itse vaikuttaa sisustukseen, ovat sairaala ja vankila. Ja ne ovat jo valmiiksi siistejä ja minimalistisia.
Joudun asumaan sukulaiseni luona ja sukulaiseni päättää kodin sisustuksesta. Olen monta kertaa kertonut mielipiteeni ja pyytänyt, että saan itsekin vaikuttaa, mutta se ei sukulaiselleen sovi. Sisustus ei ole mieleni mukainen ja koti tosiaan on likainen ja sotkuinen. Kaikki siivoaminen jää huolekseni ja se olisi huomattavasti helpompaa, jos tavaraa olisi vähemmän. Oman tavaramääräni olen kyllä yrittänyt pitää vähäisenä, mutta se ei kylläkään paljoa merkitse kun suurin osa tavaroista on sukulaiseni.
Vaaleanruskea ja esim. listat tummanruskealla, keittiön kaapinovet vaaleaa puuta, jääkaappi, pakastin ja tiskikone tummanruskeilla luukuilla, vaaleanruskea muovimatto lattialla, leivinuuni keltaista tiiltä, seinät maalattu vaaleilla väreillä, joitakin valkoisiakin seiniä oli, sisäkaton verhoilu vaaleaa paneelipuuta. Sellainen värimaailma oli meidän 1982 valmistuneessa ok-talossa, lämpimiä sävyjä ja lapsuuteni paras koti mielestäni, missä kaikkialla asuttiin lapsuuteni aikana. Harmittelen vieläkin että siitäkin piti mennä muuttamaan pois.
Eiköhän se muodikas värikäs koti ole ole enemmän 60-70 luvun tyyliä. Mutta mitä tahansa aikakautta tavoittelet, verhot, sohvatyynyt ja sängynpäälliset on helpoin vaihtaa ja niillä saa jo ison muutoksen aikaan.