đ©đŒđ KEVĂĂN 2. YHTEISHAKU 2024 - Virallinen seuranta- & jĂ€nnitysketju đ°
TÀssÀ ketjussa seurataan yhdessÀ hakuprosessin etenemistÀ pÀÀsykokeineen ja jÀnnitetÀÀn valintojen etenemistÀ.
HYĂDYLLISTĂ TIETOA JĂNNITTĂJILLE:
Vipusesta voi seurata hakijoiden ja valittujen mÀÀriÀ sekÀ pisterajoja - Huom! Katso kohtaa "Syksy 2024" (Vipusessa tiedot esitetÀÀn koulutuksen ajankohdan mukaan):
Hakijat ja valitut: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/HâŠ
Pisterajat: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/HâŠ
Vipusessa voi tietokoneella kÀytettÀessÀ tehdÀ kaikenlaisia rajauksia vasemman laidan suodattimilla sekÀ oikean laidan kenttÀvalinnoilla.
Ensikertalaisille on oma kiintiö, joka on vÀhintÀÀn 80% kaikista hakijoista. Ensikertalainen = ei ole aiemmin ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.
Vipusessa ensisijainen hakija on eri asia kuin ensikertalainen hakija. Ensisijaisilla hakijoilla hakukohde on siis ollut ykköstoive.
Toisin kuin usein luullaan, ei-ensikertalaisille EI ole olemassa omaa kiintiötÀ, vaan he voivat tulla valituksi "kaikkien kiintiössÀ". Eli jos tarjolla on 50 aloituspaikkaa ja niistÀ 80% = 40 aloituspaikkaa on varattu vain ensikertalaisille, niin lopuista 10 aloituspaikasta taistelevat sekÀ ensikertalaiset ettÀ ei-ensikertalaiset.
EdellisestÀ johtuen ei-ensikertalaisten pisterajat ovat yleensÀ korkeammat, joskus huomattavastikin korkeammat, kuin ensikertalaisilla. NÀet ei-ensikertalaisten pisterajat Vipusesta valitsemalla oikean laidan kenttÀvalinnoista Henkilömuuttujat - Ensikertaisena kohdeltavat.
OPINTOPOLUN SEURAAMISESTA:
Seuraaminen kannattaa aloitella vasta toukokuun lopussa, kun todistusvalinnat julkaistaan. Samoihin aikoihin pidetÀÀn AMK:n pÀÀsykokeet.
AMK:n pÀÀsykoetuloksia voi alkaa odotella kesÀkuun puolivÀlissÀ, ja yliopistojen pian tÀmÀn jÀlkeen juhannuksen tienoilla ja siitÀ eteenpÀin.
"Tulospalkkien" ilmestyminen Opintopolun hakemusnÀkymÀÀn indikoi, ettÀ tuloksia on alettu siirtÀÀ Opintopolkuun. Palkkien ilmestymisestÀ voi mennÀ muutamista tunneista jopa viikkoihin, ettÀ tulos ilmestyy nÀkyviin.
Paljon puhuttu "palkkiteoria": Jos Opintopolussa tuloksistasi katoaa aiemmin siellÀ jo nÀkyneet varasijasi, se voi mahdollsiesti tarkoittaa sitÀ, ettÀ olet pÀÀsemÀssÀ ylempÀÀn hakukohteeseen. Tai sitten ei.
Varasijat elÀvÀt koko kesÀn ajan aina siihen saakka, kunnes varasijoilta valitseminen pÀÀttyy heinÀkuun lopussa. Ei siis kannata menettÀÀ toivoa liian nopeasti.
Suuria liikahduksia jonoissa tapahtuu mm. silloin, kun yliopistojen "suurten" alojen (DIA, lÀÀkis, kauppatieteet yms.) tulokset valmistuvat. TÀllöin etenkin insinööri- ja tradenomijonot liikkuvat paljon. Suurempaa liikettÀ voi tapahtua myös silloin, kun paikat pitÀÀ vastaanottaa heinÀkuun puolivÀlissÀ.
Ei-ensikertalaisten sisÀÀnpÀÀsymahdollisuudet varasijoilta ovat kuitenkin huomattavan paljon pienemmÀt kuin ensikertalaisten.
Voit ottaa vastaan vain ylimmÀn paikan, johon tulet valituksi, ja senkin vasta sitten, kun mahdollisten ylempien hakukohteiden tulokset ovat valmistuneet.
Kannattaa lukea myös oppilaitosten ja Opintopolun omia ohjeita, esim. https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/korkeakoulujen-yhteishaun-valintojâŠ
Toivottavasti nĂ€istĂ€ on apua ensikertaa yhteishakua jĂ€nnittĂ€ville, vaikka paljon varmasti jĂ€i kertomattakin đ
Kommentit (4398)
KyllÀ, ensikertalaisuuskiintiö on ehdottomasti oikea ratkaisu ja sitÀ pitÀÀ entisestÀÀn lisÀtÀ. Sen vaikutukset nÀkyvÀt jo, nuorilla ei ole enÀÀ vuosikausien vÀlivuosia.
NiillÀ joilla korkeakoulututkinto jo on ja syystÀ tai toisesta halutaan/ei työllisty uusi, niin avoimen ja polkuopintojen vÀylÀ olisi heidÀn ensisijainen paikkansa. Jotain pitÀisi maksaakin opinnoista, voisi samalla kÀydÀ töissÀ. Yhteiskunnallakin jÀrkevÀmpÀÀ.
Vierailija kirjoitti:
KyllÀ, ensikertalaisuuskiintiö on ehdottomasti oikea ratkaisu ja sitÀ pitÀÀ entisestÀÀn lisÀtÀ. Sen vaikutukset nÀkyvÀt jo, nuorilla ei ole enÀÀ vuosikausien vÀlivuosia.
NiillÀ joilla korkeakoulututkinto jo on ja syystÀ tai toisesta halutaan/ei työllisty uusi, niin avoimen ja polkuopintojen vÀylÀ olisi heidÀn ensisijainen paikkansa. Jotain pitÀisi maksaakin opinnoista, voisi samalla kÀydÀ töissÀ. Yhteiskunnallakin jÀrkevÀmpÀÀ.
Ai, ettÀ kaikki työttömÀt vaan entistÀ enemmÀn sitten pakolla lÀhihoitajiksi kun muutakaan ei oikein ole? Tai ilmeisesti vielÀ parempaa kun kaikkien ilman toivomaansa opiskelupaikkaa liian monta kertaa jÀÀvien pitÀisi opiskella suoraan ensimmÀisenÀ tutkintonaan lÀhihoitajaksi? TÀmÀkö sitten olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiin? Jo nykyisellÀÀn liian paljon ihmisiÀ on pakotettu opiskelemaan lÀhihoitajiksi.
Ensikertalaisuus voi olla mennyt myös, jos on aloittanut opinnot, mutta on sairauden/elÀmÀntilanteen tms. vuoksi jÀÀnyt kesken. Opintojen jatkaminen tai uusien aloitus pÀÀsykokeiden kautta.
Vierailija kirjoitti:
KyllÀ, ensikertalaisuuskiintiö on ehdottomasti oikea ratkaisu ja sitÀ pitÀÀ entisestÀÀn lisÀtÀ. Sen vaikutukset nÀkyvÀt jo, nuorilla ei ole enÀÀ vuosikausien vÀlivuosia.
NiillÀ joilla korkeakoulututkinto jo on ja syystÀ tai toisesta halutaan/ei työllisty uusi, niin avoimen ja polkuopintojen vÀylÀ olisi heidÀn ensisijainen paikkansa. Jotain pitÀisi maksaakin opinnoista, voisi samalla kÀydÀ töissÀ. Yhteiskunnallakin jÀrkevÀmpÀÀ.
Katsellaan miten pÀÀsykoeuudistus vaikuttaa vÀlivuosiin. Palataanko taas vanhaan kun lÀÀkistÀ lukuun ottamatta kokeisiin ei pysty lukemaan ja nÀyttÀmÀÀn motivaatiota. Hitaampi lukija jÀÀ kokeneempien jalkoihin, jos rasti ruutuun monivalintatyyli ei ole itselle se paras tyyli. Huvittavinta on etten yhdellÀkÀÀn avoimen kurssilla ole tehnyt ainoatakaan monivalintatenttiÀ, silti monivalinnat on se millÀ paikat arvotaan.
En suinkaan ole pettynyt itseeni, sillÀ minulla on hyvin pullat uunissa, mutta kerroin rehellisesti mitÀ ajattelen. MielellÀni suon opiskelut kaikille ja 50+ ikÀisillekkin, mutta ehkÀ vanhemmille olisi jÀrkevÀmpÀÀ tehdÀ omat valintakokeensa.
Veronmaksajien, Suomen ja nuorten kannalta, olisi nuorten ja vailla aikaisempaa ammattia tai tutkintoa olevien suotavaa saada ensisijaisesti opiskelupaikka. Vaikka toki jatko-opinnot, tÀydennyskoulutus ja kouluttautuminen on aina positiivista.
Onko jollain jo opintopolku pÀivittynyt tÀnÀÀn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, ettÀ kaikki työttömÀt vaan entistÀ enemmÀn sitten pakolla lÀhihoitajiksi kun muutakaan ei oikein ole? Tai ilmeisesti vielÀ parempaa kun kaikkien ilman toivomaansa opiskelupaikkaa liian monta kertaa jÀÀvien pitÀisi opiskella suoraan ensimmÀisenÀ tutkintonaan lÀhihoitajaksi? TÀmÀkö sitten olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiin? Jo nykyisellÀÀn liian paljon ihmisiÀ on pakotettu opiskelemaan lÀhihoitajiksi.
LÀhihoitajaksi? Suomessa on valtavat mÀÀrÀt koulutusaloja mistÀ valita. LÀhihoitajakoulutuksen aloittaneista moni myös keskeyttÀÀ, ei siellÀ ketÀÀn vÀkisin pidetÀ. Se, ettÀ sitÀ hyvin työllistÀvÀnÀ alana ehdotetaan esim. työkkÀrin asiakkaalle, niin on tietenkin luonnollista.
Mut tÀmÀhÀn on korkeakouluhakuihin liittyvÀ keskustelu. LÀhihoitaja on toisen asteen koulutus. Ei ole ensikertalaisuuskiintiöitÀ jne.
Vierailija kirjoitti:
En suinkaan ole pettynyt itseeni, sillÀ minulla on hyvin pullat uunissa, mutta kerroin rehellisesti mitÀ ajattelen. MielellÀni suon opiskelut kaikille ja 50+ ikÀisillekkin, mutta ehkÀ vanhemmille olisi jÀrkevÀmpÀÀ tehdÀ omat valintakokeensa.
Veronmaksajien, Suomen ja nuorten kannalta, olisi nuorten ja vailla aikaisempaa ammattia tai tutkintoa olevien suotavaa saada ensisijaisesti opiskelupaikka. Vaikka toki jatko-opinnot, tÀydennyskoulutus ja kouluttautuminen on aina positiivista.
Eli sun lapsi ei ole pÀÀssyt korkeakouluun. Et muuten noin ajattelisi.
Ja sitÀ paitsi, ihan jokainen nuori pÀÀsee kyllÀ amikseen opiskelemaan itselleen ammatin. Eli kommenttisi on yhtÀ tyhjÀn kanssa. Ja moni duunariammatissa oleva jopa tienaakin enemmÀn kuin korkeakoulutettu.
Eikö opintopolkuun tule nÀkyville varasijojen liikkumiset, jos ei ole painanut "otan vastaan alemman, mutta jÀÀn jonottamaan ylempiÀ" vai eikö se vaan muuten pÀivity?
Vierailija kirjoitti:
KyllÀ, ensikertalaisuuskiintiö on ehdottomasti oikea ratkaisu ja sitÀ pitÀÀ entisestÀÀn lisÀtÀ. Sen vaikutukset nÀkyvÀt jo, nuorilla ei ole enÀÀ vuosikausien vÀlivuosia.
NiillÀ joilla korkeakoulututkinto jo on ja syystÀ tai toisesta halutaan/ei työllisty uusi, niin avoimen ja polkuopintojen vÀylÀ olisi heidÀn ensisijainen paikkansa. Jotain pitÀisi maksaakin opinnoista, voisi samalla kÀydÀ töissÀ. Yhteiskunnallakin jÀrkevÀmpÀÀ.
Mie ajattelin kyllÀ alkaa avoimessa opiskelemaan kasvatustieteen perusopintoja, jos en nyt pÀÀse opiskelemaan. En nyt niillÀ avoimen opinnoilla kyllÀ hyödy muuta ku sillÀ, ettÀ saan opintoja jo eteenpÀin. Mun kÀsittÀÀkseni avoimen vÀylÀn kautta voi pÀÀstÀ opettajankoulutuksissa vaan soveltuvuuskokeeseen, ei suoraan tutkinto-opiskelijaksi. Ja mun hakemalla alalla ekan vaiheen kokeesta ei lopulta ollu pisterajaa kahteen kohteeseen ollenkaan, ettÀ pÀÀsi soveltuvuuskokeeseen. Ekan vaiheen sai skipattua myös vain 45:llÀ yo-kokeesta saadulla pisteellÀ
Mulla on opintopolku pÀivittynyt, Hgin hakukohteen varasija liikkunut yhdellÀ.
Stadi onkin ainoa viime pÀivinÀ liikkunut. No, onneksi kohta on itse kunkin tyydyttÀvÀ siihen mitÀ saa, varasijan panttaajien ja varalta paikkaa kyttÀÀvien. Hermo suht kireÀllÀ, eka varasija jÀÀtyneenÀ viikkoja...
Vierailija kirjoitti:
Olen 51v. ja aloitan syksyllÀ opinnot. Vaihdan alaa. En ymmÀrrÀ yhtÀÀn miksi jotkut sanoo, ettei nyt enÀÀ voi opiskella kun on jo vanha. Miksei? NythÀn sitÀ on jo lapset tehty, asuntolaina maksettu, vakituinen työ, johon voi opintovapaan jÀlkeen tarvittaessa palata...
MinÀ aloitan myös opinnot syksyllÀ, ikÀ 50. JÀnnÀ, ettÀ ikÀ kirjoitettuna nÀyttÀÀ jotenkin suurelta, mutta eihÀn oikeasti tÀmÀn ikÀinen vielÀ ole mikÀÀn vanha siinÀ mielessÀ, ettei voisi uutta opiskella. Oma opiskeluni tukee nykyistÀ työtÀni, enkÀ uutta alaa siis opiskele.
Vierailija kirjoitti:
Eikö opintopolkuun tule nÀkyville varasijojen liikkumiset, jos ei ole painanut "otan vastaan alemman, mutta jÀÀn jonottamaan ylempiÀ" vai eikö se vaan muuten pÀivity?
Yritin vastata tĂ€hĂ€n, mutta joo mulla liikkuu đ
Nyt oli liikkunu ainakin Helsingin yliopiston kÀssÀopen varasijat. Oon nyt 3.varasijalla iik alkaa jÀnnittÀÀn!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 51v. ja aloitan syksyllÀ opinnot. Vaihdan alaa. En ymmÀrrÀ yhtÀÀn miksi jotkut sanoo, ettei nyt enÀÀ voi opiskella kun on jo vanha. Miksei? NythÀn sitÀ on jo lapset tehty, asuntolaina maksettu, vakituinen työ, johon voi opintovapaan jÀlkeen tarvittaessa palata...
MinÀ aloitan myös opinnot syksyllÀ, ikÀ 50. JÀnnÀ, ettÀ ikÀ kirjoitettuna nÀyttÀÀ jotenkin suurelta, mutta eihÀn oikeasti tÀmÀn ikÀinen vielÀ ole mikÀÀn vanha siinÀ mielessÀ, ettei voisi uutta opiskella. Oma opiskeluni tukee nykyistÀ työtÀni, enkÀ uutta alaa siis opiskele.
Jospa niitÀ opiskelupaikkoja olisi kaikille, eli kysymyksessÀ ei ole niinkÀÀn ikÀ, vaan se ettÀ nuorilla ja vailla ammattia ja tutkintoa oleville opiskelupaikka olisi tÀrkeÀmpi, eikÀ ainoastaan heidÀn itsensÀ, vaan myös yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi olisi suotavaa, ettÀ olisi erilaisia opiskeluvÀyliÀ varttuneemille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suinkaan ole pettynyt itseeni, sillÀ minulla on hyvin pullat uunissa, mutta kerroin rehellisesti mitÀ ajattelen. MielellÀni suon opiskelut kaikille ja 50+ ikÀisillekkin, mutta ehkÀ vanhemmille olisi jÀrkevÀmpÀÀ tehdÀ omat valintakokeensa.
Veronmaksajien, Suomen ja nuorten kannalta, olisi nuorten ja vailla aikaisempaa ammattia tai tutkintoa olevien suotavaa saada ensisijaisesti opiskelupaikka. Vaikka toki jatko-opinnot, tÀydennyskoulutus ja kouluttautuminen on aina positiivista.
Eli sun lapsi ei ole pÀÀssyt korkeakouluun. Et muuten noin ajattelisi.
Ja sitÀ paitsi, ihan jokainen nuori pÀÀsee kyllÀ amikseen opiskelemaan itselleen ammatin. Eli kommenttisi on yhtÀ tyhjÀn kanssa. Ja moni duunariammatissa oleva jopa tienaakin enemmÀn kuin korkeakoulutettu.
VÀÀrin, opiskelupaikka yliopiston kauppikseen on vastaanotettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suinkaan ole pettynyt itseeni, sillÀ minulla on hyvin pullat uunissa, mutta kerroin rehellisesti mitÀ ajattelen. MielellÀni suon opiskelut kaikille ja 50+ ikÀisillekkin, mutta ehkÀ vanhemmille olisi jÀrkevÀmpÀÀ tehdÀ omat valintakokeensa.
Veronmaksajien, Suomen ja nuorten kannalta, olisi nuorten ja vailla aikaisempaa ammattia tai tutkintoa olevien suotavaa saada ensisijaisesti opiskelupaikka. Vaikka toki jatko-opinnot, tÀydennyskoulutus ja kouluttautuminen on aina positiivista.
Eli sun lapsi ei ole pÀÀssyt korkeakouluun. Et muuten noin ajattelisi.
Ja sitÀ paitsi, ihan jokainen nuori pÀÀsee kyllÀ amikseen opiskelemaan itselleen ammatin. Eli kommenttisi on yhtÀ tyhjÀn kanssa. Ja moni duunariammatissa oleva jopa tienaakin enemmÀn kuin korkeakoulutettu.VÀÀrin, opiskelupaikka yliopi
Juujuu:)
"Varttuneiden veronmaksajien" mahdollisuudet opiskeluun on ajettu tÀssÀ maassa alas, joten vinkkinÀ se, ettÀ omasta valinnastaan kannattaa olla varma vÀlttÀÀkseen olemasta samassa tilanteessa tulevaisuudessa.
TsemppiÀ kaikille paikan jo saaneille ja paikkaa odottaville!
No, nyt olet kyllÀ "40-vuotias" harvinaisen vÀÀrin ymmÀrtÀnyt tai halunnut ymmÀrtÀÀ lainaamasi tekstin.