Lue keskustelun säännöt.
Alue: Arkisto
👩🏼🎓 KEVÄÄN 2. YHTEISHAKU 2024 - Virallinen seuranta- & jännitysketju 😰
27.03.2024 |
Tässä ketjussa seurataan yhdessä hakuprosessin etenemistä pääsykokeineen ja jännitetään valintojen etenemistä.
HYÖDYLLISTÄ TIETOA JÄNNITTÄJILLE:
Vipusesta voi seurata hakijoiden ja valittujen määriä sekä pisterajoja - Huom! Katso kohtaa "Syksy 2024" (Vipusessa tiedot esitetään koulutuksen ajankohdan mukaan):
Hakijat ja valitut: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Pisterajat: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Vipusessa voi tietokoneella käytettäessä tehdä kaikenlaisia rajauksia vasemman laidan suodattimilla sekä oikean laidan kenttävalinnoilla.
Ensikertalaisille on oma kiintiö, joka on vähintään 80% kaikista hakijoista. Ensikertalainen = ei ole aiemmin ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.
Vipusessa ensisijainen hakija on eri asia kuin ensikertalainen hakija. Ensisijaisilla hakijoilla hakukohde on siis ollut ykköstoive.
Toisin kuin usein luullaan, ei-ensikertalaisille EI ole olemassa omaa kiintiötä, vaan he voivat tulla valituksi "kaikkien kiintiössä". Eli jos tarjolla on 50 aloituspaikkaa ja niistä 80% = 40 aloituspaikkaa on varattu vain ensikertalaisille, niin lopuista 10 aloituspaikasta taistelevat sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset.
Edellisestä johtuen ei-ensikertalaisten pisterajat ovat yleensä korkeammat, joskus huomattavastikin korkeammat, kuin ensikertalaisilla. Näet ei-ensikertalaisten pisterajat Vipusesta valitsemalla oikean laidan kenttävalinnoista Henkilömuuttujat - Ensikertaisena kohdeltavat.
OPINTOPOLUN SEURAAMISESTA:
Seuraaminen kannattaa aloitella vasta toukokuun lopussa, kun todistusvalinnat julkaistaan. Samoihin aikoihin pidetään AMK:n pääsykokeet.
AMK:n pääsykoetuloksia voi alkaa odotella kesäkuun puolivälissä, ja yliopistojen pian tämän jälkeen juhannuksen tienoilla ja siitä eteenpäin.
"Tulospalkkien" ilmestyminen Opintopolun hakemusnäkymään indikoi, että tuloksia on alettu siirtää Opintopolkuun. Palkkien ilmestymisestä voi mennä muutamista tunneista jopa viikkoihin, että tulos ilmestyy näkyviin.
Paljon puhuttu "palkkiteoria": Jos Opintopolussa tuloksistasi katoaa aiemmin siellä jo näkyneet varasijasi, se voi mahdollsiesti tarkoittaa sitä, että olet pääsemässä ylempään hakukohteeseen. Tai sitten ei.
Varasijat elävät koko kesän ajan aina siihen saakka, kunnes varasijoilta valitseminen päättyy heinäkuun lopussa. Ei siis kannata menettää toivoa liian nopeasti.
Suuria liikahduksia jonoissa tapahtuu mm. silloin, kun yliopistojen "suurten" alojen (DIA, lääkis, kauppatieteet yms.) tulokset valmistuvat. Tällöin etenkin insinööri- ja tradenomijonot liikkuvat paljon. Suurempaa liikettä voi tapahtua myös silloin, kun paikat pitää vastaanottaa heinäkuun puolivälissä.
Ei-ensikertalaisten sisäänpääsymahdollisuudet varasijoilta ovat kuitenkin huomattavan paljon pienemmät kuin ensikertalaisten.
Voit ottaa vastaan vain ylimmän paikan, johon tulet valituksi, ja senkin vasta sitten, kun mahdollisten ylempien hakukohteiden tulokset ovat valmistuneet.
Kannattaa lukea myös oppilaitosten ja Opintopolun omia ohjeita, esim. https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/korkeakoulujen-yhteishaun-valintoj…
Toivottavasti näistä on apua ensikertaa yhteishakua jännittäville, vaikka paljon varmasti jäi kertomattakin 😊
Kommentit (4398)
Kyllä, ensikertalaisuuskiintiö on ehdottomasti oikea ratkaisu ja sitä pitää entisestään lisätä. Sen vaikutukset näkyvät jo, nuorilla ei ole enää vuosikausien välivuosia.
Niillä joilla korkeakoulututkinto jo on ja syystä tai toisesta halutaan/ei työllisty uusi, niin avoimen ja polkuopintojen väylä olisi heidän ensisijainen paikkansa. Jotain pitäisi maksaakin opinnoista, voisi samalla käydä töissä. Yhteiskunnallakin järkevämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ensikertalaisuuskiintiö on ehdottomasti oikea ratkaisu ja sitä pitää entisestään lisätä. Sen vaikutukset näkyvät jo, nuorilla ei ole enää vuosikausien välivuosia.
Niillä joilla korkeakoulututkinto jo on ja syystä tai toisesta halutaan/ei työllisty uusi, niin avoimen ja polkuopintojen väylä olisi heidän ensisijainen paikkansa. Jotain pitäisi maksaakin opinnoista, voisi samalla käydä töissä. Yhteiskunnallakin järkevämpää.
Ai, että kaikki työttömät vaan entistä enemmän sitten pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei oikein ole? Tai ilmeisesti vielä parempaa kun kaikkien ilman toivomaansa opiskelupaikkaa liian monta kertaa jäävien pitäisi opiskella suoraan ensimmäisenä tutkintonaan lähihoitajaksi? Tämäkö sitten olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiin? Jo nykyisellään liian paljon ihmisiä on pakotettu opiskelemaan lähihoitajiksi.
Ensikertalaisuus voi olla mennyt myös, jos on aloittanut opinnot, mutta on sairauden/elämäntilanteen tms. vuoksi jäänyt kesken. Opintojen jatkaminen tai uusien aloitus pääsykokeiden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ensikertalaisuuskiintiö on ehdottomasti oikea ratkaisu ja sitä pitää entisestään lisätä. Sen vaikutukset näkyvät jo, nuorilla ei ole enää vuosikausien välivuosia.
Niillä joilla korkeakoulututkinto jo on ja syystä tai toisesta halutaan/ei työllisty uusi, niin avoimen ja polkuopintojen väylä olisi heidän ensisijainen paikkansa. Jotain pitäisi maksaakin opinnoista, voisi samalla käydä töissä. Yhteiskunnallakin järkevämpää.
Katsellaan miten pääsykoeuudistus vaikuttaa välivuosiin. Palataanko taas vanhaan kun lääkistä lukuun ottamatta kokeisiin ei pysty lukemaan ja näyttämään motivaatiota. Hitaampi lukija jää kokeneempien jalkoihin, jos rasti ruutuun monivalintatyyli ei ole itselle se paras tyyli. Huvittavinta on etten yhdelläkään avoimen kurssilla ole tehnyt ainoatakaan monivalintatenttiä, silti monivalinnat on se millä paikat arvotaan.
En suinkaan ole pettynyt itseeni, sillä minulla on hyvin pullat uunissa, mutta kerroin rehellisesti mitä ajattelen. Mielelläni suon opiskelut kaikille ja 50+ ikäisillekkin, mutta ehkä vanhemmille olisi järkevämpää tehdä omat valintakokeensa.
Veronmaksajien, Suomen ja nuorten kannalta, olisi nuorten ja vailla aikaisempaa ammattia tai tutkintoa olevien suotavaa saada ensisijaisesti opiskelupaikka. Vaikka toki jatko-opinnot, täydennyskoulutus ja kouluttautuminen on aina positiivista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, että kaikki työttömät vaan entistä enemmän sitten pakolla lähihoitajiksi kun muutakaan ei oikein ole? Tai ilmeisesti vielä parempaa kun kaikkien ilman toivomaansa opiskelupaikkaa liian monta kertaa jäävien pitäisi opiskella suoraan ensimmäisenä tutkintonaan lähihoitajaksi? Tämäkö sitten olisi ratkaisu kaikkiin ongelmiin? Jo nykyisellään liian paljon ihmisiä on pakotettu opiskelemaan lähihoitajiksi.
Lähihoitajaksi? Suomessa on valtavat määrät koulutusaloja mistä valita. Lähihoitajakoulutuksen aloittaneista moni myös keskeyttää, ei siellä ketään väkisin pidetä. Se, että sitä hyvin työllistävänä alana ehdotetaan esim. työkkärin asiakkaalle, niin on tietenkin luonnollista.
Mut tämähän on korkeakouluhakuihin liittyvä keskustelu. Lähihoitaja on toisen asteen koulutus. Ei ole ensikertalaisuuskiintiöitä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En suinkaan ole pettynyt itseeni, sillä minulla on hyvin pullat uunissa, mutta kerroin rehellisesti mitä ajattelen. Mielelläni suon opiskelut kaikille ja 50+ ikäisillekkin, mutta ehkä vanhemmille olisi järkevämpää tehdä omat valintakokeensa.
Veronmaksajien, Suomen ja nuorten kannalta, olisi nuorten ja vailla aikaisempaa ammattia tai tutkintoa olevien suotavaa saada ensisijaisesti opiskelupaikka. Vaikka toki jatko-opinnot, täydennyskoulutus ja kouluttautuminen on aina positiivista.
Eli sun lapsi ei ole päässyt korkeakouluun. Et muuten noin ajattelisi.
Ja sitä paitsi, ihan jokainen nuori pääsee kyllä amikseen opiskelemaan itselleen ammatin. Eli kommenttisi on yhtä tyhjän kanssa. Ja moni duunariammatissa oleva jopa tienaakin enemmän kuin korkeakoulutettu.
Eikö opintopolkuun tule näkyville varasijojen liikkumiset, jos ei ole painanut "otan vastaan alemman, mutta jään jonottamaan ylempiä" vai eikö se vaan muuten päivity?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ensikertalaisuuskiintiö on ehdottomasti oikea ratkaisu ja sitä pitää entisestään lisätä. Sen vaikutukset näkyvät jo, nuorilla ei ole enää vuosikausien välivuosia.
Niillä joilla korkeakoulututkinto jo on ja syystä tai toisesta halutaan/ei työllisty uusi, niin avoimen ja polkuopintojen väylä olisi heidän ensisijainen paikkansa. Jotain pitäisi maksaakin opinnoista, voisi samalla käydä töissä. Yhteiskunnallakin järkevämpää.
Mie ajattelin kyllä alkaa avoimessa opiskelemaan kasvatustieteen perusopintoja, jos en nyt pääse opiskelemaan. En nyt niillä avoimen opinnoilla kyllä hyödy muuta ku sillä, että saan opintoja jo eteenpäin. Mun käsittääkseni avoimen väylän kautta voi päästä opettajankoulutuksissa vaan soveltuvuuskokeeseen, ei suoraan tutkinto-opiskelijaksi. Ja mun hakemalla alalla ekan vaiheen kokeesta ei lopulta ollu pisterajaa kahteen kohteeseen ollenkaan, että pääsi soveltuvuuskokeeseen. Ekan vaiheen sai skipattua myös vain 45:llä yo-kokeesta saadulla pisteellä
Mulla on opintopolku päivittynyt, Hgin hakukohteen varasija liikkunut yhdellä.
Stadi onkin ainoa viime päivinä liikkunut. No, onneksi kohta on itse kunkin tyydyttävä siihen mitä saa, varasijan panttaajien ja varalta paikkaa kyttäävien. Hermo suht kireällä, eka varasija jäätyneenä viikkoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 51v. ja aloitan syksyllä opinnot. Vaihdan alaa. En ymmärrä yhtään miksi jotkut sanoo, ettei nyt enää voi opiskella kun on jo vanha. Miksei? Nythän sitä on jo lapset tehty, asuntolaina maksettu, vakituinen työ, johon voi opintovapaan jälkeen tarvittaessa palata...
Minä aloitan myös opinnot syksyllä, ikä 50. Jännä, että ikä kirjoitettuna näyttää jotenkin suurelta, mutta eihän oikeasti tämän ikäinen vielä ole mikään vanha siinä mielessä, ettei voisi uutta opiskella. Oma opiskeluni tukee nykyistä työtäni, enkä uutta alaa siis opiskele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö opintopolkuun tule näkyville varasijojen liikkumiset, jos ei ole painanut "otan vastaan alemman, mutta jään jonottamaan ylempiä" vai eikö se vaan muuten päivity?
Yritin vastata tähän, mutta joo mulla liikkuu 👍
Nyt oli liikkunu ainakin Helsingin yliopiston kässäopen varasijat. Oon nyt 3.varasijalla iik alkaa jännittään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 51v. ja aloitan syksyllä opinnot. Vaihdan alaa. En ymmärrä yhtään miksi jotkut sanoo, ettei nyt enää voi opiskella kun on jo vanha. Miksei? Nythän sitä on jo lapset tehty, asuntolaina maksettu, vakituinen työ, johon voi opintovapaan jälkeen tarvittaessa palata...
Minä aloitan myös opinnot syksyllä, ikä 50. Jännä, että ikä kirjoitettuna näyttää jotenkin suurelta, mutta eihän oikeasti tämän ikäinen vielä ole mikään vanha siinä mielessä, ettei voisi uutta opiskella. Oma opiskeluni tukee nykyistä työtäni, enkä uutta alaa siis opiskele.
Jospa niitä opiskelupaikkoja olisi kaikille, eli kysymyksessä ei ole niinkään ikä, vaan se että nuorilla ja vailla ammattia ja tutkintoa oleville opiskelupaikka olisi tärkeämpi, eikä ainoastaan heidän itsensä, vaan myös yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi olisi suotavaa, että olisi erilaisia opiskeluväyliä varttuneemille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suinkaan ole pettynyt itseeni, sillä minulla on hyvin pullat uunissa, mutta kerroin rehellisesti mitä ajattelen. Mielelläni suon opiskelut kaikille ja 50+ ikäisillekkin, mutta ehkä vanhemmille olisi järkevämpää tehdä omat valintakokeensa.
Veronmaksajien, Suomen ja nuorten kannalta, olisi nuorten ja vailla aikaisempaa ammattia tai tutkintoa olevien suotavaa saada ensisijaisesti opiskelupaikka. Vaikka toki jatko-opinnot, täydennyskoulutus ja kouluttautuminen on aina positiivista.
Eli sun lapsi ei ole päässyt korkeakouluun. Et muuten noin ajattelisi.
Ja sitä paitsi, ihan jokainen nuori pääsee kyllä amikseen opiskelemaan itselleen ammatin. Eli kommenttisi on yhtä tyhjän kanssa. Ja moni duunariammatissa oleva jopa tienaakin enemmän kuin korkeakoulutettu.
Väärin, opiskelupaikka yliopiston kauppikseen on vastaanotettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suinkaan ole pettynyt itseeni, sillä minulla on hyvin pullat uunissa, mutta kerroin rehellisesti mitä ajattelen. Mielelläni suon opiskelut kaikille ja 50+ ikäisillekkin, mutta ehkä vanhemmille olisi järkevämpää tehdä omat valintakokeensa.
Veronmaksajien, Suomen ja nuorten kannalta, olisi nuorten ja vailla aikaisempaa ammattia tai tutkintoa olevien suotavaa saada ensisijaisesti opiskelupaikka. Vaikka toki jatko-opinnot, täydennyskoulutus ja kouluttautuminen on aina positiivista.
Eli sun lapsi ei ole päässyt korkeakouluun. Et muuten noin ajattelisi.
Ja sitä paitsi, ihan jokainen nuori pääsee kyllä amikseen opiskelemaan itselleen ammatin. Eli kommenttisi on yhtä tyhjän kanssa. Ja moni duunariammatissa oleva jopa tienaakin enemmän kuin korkeakoulutettu.Väärin, opiskelupaikka yliopi
Juujuu:)
"Varttuneiden veronmaksajien" mahdollisuudet opiskeluun on ajettu tässä maassa alas, joten vinkkinä se, että omasta valinnastaan kannattaa olla varma välttääkseen olemasta samassa tilanteessa tulevaisuudessa.
Tsemppiä kaikille paikan jo saaneille ja paikkaa odottaville!
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
No, nyt olet kyllä "40-vuotias" harvinaisen väärin ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää lainaamasi tekstin.