Yksinäinen vanhuus, oma valintako?
Olen jäänyt eläkkeelle ja yksin mieheni kuoltua. Aikaa ja energiaa on . Kuvittelin yksinäisten vanhusten haluavan seuraa. Jos lähtisin soittamaan taloyhtiön vanhusten ovikelloa, suurin osa varmaan lähettäisi minut matkoihini.
Eräs muuten hyväkuntoinen, mutta liikkuu heikosti, autoton lähti kerran kanssani konserttiin. Olen sanonut, että autoni kyydillä pääsee,jos haluaa tapahtumiin. Musiikki on joko liian kevyttä tai klassista. Kuorolaulu on sietämätöntä. Teatteriesitys on liian kulttuuria , mutta nuorisoseuran näytelmä liian kevyttä. Kirkossa on väärä pappi.En esitä enää mitään tapahtumaa, pieleen menee kuitenkin.
SPR:n ystävä toimintaan menen sittenkin mukaan. Ovat ilmoittaneet halunsa ystävä toimintaan.
Kommentit (6)
Hyvä idea. Tuntuu että joillakin paikkakunnilla on myös tapahtumia, kokoontumisia ja aihealueiden piiristä jotain puuhaa. Ellei ole omat projektit. Ei kaikkeen tietysti tarvitse tai kannata mennä, jos kokee että on liikaa vaivaa.
Täällä yksinäistä lähes erakkoelämää toukokuu 2010 alkaen.
Vierailija kirjoitti:
mene ysin. ei tarvi kuunnella kenenkään valituksia
Samaa mieltä. Minä olen ollut kahdessa kuorossa, ei siinä tarvitse ketään mukaan, kun siellä on porukkaa. Sama on teatteriin meno, välillä eläkeläisporukassa tai jossakin muussa. On oma valinta, jos ei saa itsestään irti, että lähtisi jonnekin.
moi
Ap, vanhuksillakin on oikeus valita seuransa ja aktiviteettinsa. Olisi kamala ajatus, että joku naapurin tuntematon lissu soittelisi ovikelloa ja raahaisi puoliväkisin johonkin nuorisoseuran kevätjuhlaan. Älä tuppaa yksityishenkilöiden seuraan väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksinäistä lähes erakkoelämää toukokuu 2010 alkaen.
Kuulostaa ihanalta!
mene ysin. ei tarvi kuunnella kenenkään valituksia