Lue keskustelun säännöt.
Lapsi löysi vanhempansa kuolleena, miten tukea lasta?
24.03.2024 |
Ollaan erottu lapsen isän kanssa ja lapsi oli ollut tapaamassa isää eilen ja oli myös yökylässä viime yön. Tänään aamulla lapsen isä oli kuitenkin löytynyt kuolleena. Heidän oli pitänyt mennä lapsen isän veljen perheen luo aamupäivällä koska näillä on samanikäinen lapsi ja olivat sopineet leikkitreffit lapsille. Isän veli oli ihmetellyt kun kukaan ei avannut ovea eikä vastannut puhelimeen. Lapsi oli kuullut ovikellon, mennyt oven taakse ja sanonut että isä nukkuu, tämä oli soittanut huoltoyhtiön avaamaan oven ja isä oli löytynyt kuolleena sängystään.
Lapsi oli herännyt tänään aamulla aikaisin ja omien sanojensa mukaa katsellut lastenohjelmia kun isä ei ollut vielä herännyt, suunnilleen pari tuntia päätellen niistä ohjelmista mitä kertoi katsoneensa. Ilmeisesti lapsi ei ollut käynyt isän huoneessa tai lähempänä vaan käynyt vain ovelta huutelemassa että herätys. Lapsi ei siis missään vaiheessa ollut tajunnut että isä oli kuollut. Kun lapsi saapui kotiin, kerroin että isä on kuollut, mutta ei hän oikein reagoinut siihen. Sanoi että höh, ja kysyi eikö enää voi mennä isän luokse. Lapsi on päiväkoti-ikäinen, on touhunnut tänään muuten ihan normaalisti. Kannattaako asiaa ottaa lapsen kanssa missä vaiheessa ja miten puheeksi? Entä huominen päiväkoti?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni voisit aloittaa sillä, että kysyt hänen ajatuksiaan vaikkapa kysymällä mitäs mietit/mitä kuuluu? Jos vastauksena on jokin muu, kun isä, niin keskustele sitten siitä.
Katsele myös netistä hyviä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta lapsen tasoisesti.
Näin me oikeastaan ollaan vietettykin koko päivä. Olen välillä kysynyt että mitä mietit, mitä tehtäisiin, puhuttaisiinko? Mutta lapsi on aina halunnut jotain ihan muuta, mennä tiettyyn puistoon, rakentaa palikoilla, lukea ryhmä hau -kirjaa. Kun kysyin haluatko puhua siitä mitä aamulla tapahtui, niin tämä sanoi sanoi joo, mutta kysyi saman tien että miksi poliiseilla on juuri siniset puvut? Sitten puhuttiin poliisien puvuista ja siitä miksi Ryhmä Haun Vainulla on erilainen puku kuin poliiseilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huolto yhtiöstä ainakin ilmoitus poliisille. Ei ole oikeutta mennä vieraalle ovea avaamaan.
Kyllä tuossa tapauksessa on kun asukas on kuollut ja lapsi asunnossa. Poliisit tulee aina kun joku kuollut kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolto yhtiöstä ainakin ilmoitus poliisille. Ei ole oikeutta mennä vieraalle ovea avaamaan.
Kyllä tuossa tapauksessa on kun asukas on kuollut ja lapsi asunnossa. Poliisit tulee aina kun joku kuollut kotiin.
Lapsen isän veli oli mennyt käymän kun isä ei ollut vastannut viesteihin eikä soittoihin, soittanut huoltoyhtiöön koska oven takana oli lapsi joka ei osannut avata ovea ja kertoi että isä nukkuu mistä veljellä heräsi tunne ettei kaikki ole ok. Huoltoyhtiö avasi oven, veli soitti ambulanssin ja ensihoito kutsui poliisin.
Ap
Mun alle kouluikäisten lasten isä kuoli, niin kyllä heillä arki jatkui niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei ne mitään kyselleet, eikä mistään puhuttu sen kummemmin.
Joten ei niille lapsille tarvitse mitään surevan ja säälittävän uhrin asemaa tyrkyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on siis 3-5 vuoden ikäinen. Kysyt neuvoja lapsettomilta sinkuilta. Netistä löytyy tietoa vaikka kuinka paljon.
Älä tuputa asiaa. Vastaat jos kyselee. Ei saa puhua että nukkui pois vaan on puhuttava kuolemasta. 6-vuotias alkaa ymmärtämään että kuolema on lopullista.
Perheneuvolasta tai neuvolasta saat apua asiaan. Tämä palsta on väärä paikka.
Onpas surullinen juttu :( Voi pientä. Ja osanottoni sinullekin ap lapsesi isän poismenosta.
Mahdollisimman normaalisti tosiaan vaan, vastaile jos kysyy, ja älä tosiaan sano että nukkui pois, itselleni jäi pelko siitä sanonnasta. Kävin öisin katsomassa onko joku perheenjäsen nukkunut pois...
Voithan huomenna soittaa johonkin hoitavaan tahoon ja kysyä miten kannattaa edetä ja suhtautua, ehkä että olisi jokin yhteyshenkilö jos tarvitsette kumpikaan ulkopuolista tukea jossain vaiheessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi oli tänään päiväkodissa mutta normaalia lyhyemmän päivän, oli mennyt hyvin eikä asia ollut noussut päivän aikana esiin.
Eilen illalla tajuttiin että lapsen unikaverit jäi sinne isälle, kuten myös reppu ja muut mukana olleet tavarat. Unikavereista meinasi tulla kriisi, lopulta löytyi varaunikaveri. Käytiin sen jälkeen vielä lyhyesti läpi päivän tapahtumat. Aamulla käytiin keskustelua siitä että isä ei tule enää takaisin, mutta lähti kuitenkin hyvillä mielin päiväkotiin. Kaikki siis tuntui olevan ok, isäaihe nousee esiin satunnaisesti.
Ap
Yksinhuoltajavanhempani kuoli ollessani 8-vuotias ja muutin suoraan isovanhemmilleni. Oli ihan oikein jatkaa normaalien aikataulujen mukaisesti mahdollisuuksien mukaan. Tuon ikäisenä tajusin kuoleman lopullisuuden, mutta ei siitä tullut sellaista aikuisille tyypillistä suru/shokkivaihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan varmaan joku alkaisi vauvapalstalta kysellä tosissaan tällaista. Haloo.
Mistä sitten?
Suomi24:stä tai Ylilaudalta.
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajavanhempani kuoli ollessani 8-vuotias ja muutin suoraan isovanhemmilleni. Oli ihan oikein jatkaa normaalien aikataulujen mukaisesti mahdollisuuksien mukaan. Tuon ikäisenä tajusin kuoleman lopullisuuden, mutta ei siitä tullut sellaista aikuisille tyypillistä suru/shokkivaihetta.
Tuntuu tosiaan itsestäkin helpommalta kun on niin sanotusti tavallinen päivärytmi, ilmeisesti lapsestakin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti kyseessä alle 5v? Lapsi ei todennäköisesti tajua, että isänsä on kuollut tai mitä se edes tarkoittaa. Ajattelee varmaankin isänsä nukkuneen eikä siksi reagoi tuohon sen kummemmin.
Eikä minusta sitä ajatusta tarvitse nyt kauheasti tuputtaa. Lapsi varmasti kyselee, kun tulee asioita mieleen ja pystyy ottamaan ne vastaan. Yleensä lapsi kysyy niitä asioita, mitä pystyy jollain tavalla ymmärtämään.
Liika keskusteluyritys saattaa vain hämmentää lasta. Joten nyt kannattaa edetä rauhassa ja lapsen tahtiin ja jos selkeästi esim.sulkeutuu, näkee painajaisia jne, niin sitten yhteys ensin neuvolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei te jotkut, mitä läheisen kuoleman jälkeen sitten voi tai saa tehdä? Onko siihen olemassa jotkut tietyt säännöt? Jos tiedätte, niin kertokaa ihmeessä. Itse en näitä sääntöjä tiedä. Tilanne oli erittäin odottamaton, mutta toisaalta kyllähän tämä elämä edelleen on tässä, tehdään samoja asioita kuin viime viikollakin.
Ap
Normaalia arkea on hyvä jatkaa.
Jos lapsi ei tajunnut että isä on kuollut jo silloin kun oli itse paikalla, niin pyytäisin ihmisiä puhumaan tavalla että isä on kuollut vasta siinä vaiheessa kun lapsi ei ole asunnossa ollut. Pienen lapsen ei tarvitse tietää kaikkea.
Niin ja syy, miksi alunperin kirjoitin tänne. Koska miksei? Sunnuntaisin melkein kaikki palvelut on kiinni. Toisaalta en edes tiennyt mihin nyt olisin ensimmäisenä soittanut. Tietty kriisipuhelin jne. päivystää, mutta ei asia nyt ihan kriisipuhelinasia ollut silloinkaan. Tämä nyt tuntui helpoimmalta matalan kynnyksen paikalta mistä voisi ehkä löytyä vastaavia kokemuksia.
Ap
Ihmisillä on usein se luulo että kun joku läheinen kuolee koko maailma pysähtyy ja istutaan vain kotona suremassa sitä surua. Mutta kun ei se käytännössä mene niin, maailma ei pysähdy. Läheisen menettäminen ei näy naamasta. Voit lähteä vaikka samana päivänä ostoksille ilman että kukaan vastaantulijoista tietää mitä on tapahtunut. Suru tai menetys ei ole sellainen asia mikä nyt vaan suremalla surraan pois 1.4. - 15.5. minkä ajan ollaan yksin ja itketään ja ikävöidään.
Vierailija kirjoitti:
Normaalia arkea on hyvä jatkaa.
Jos lapsi ei tajunnut että isä on kuollut jo silloin kun oli itse paikalla, niin pyytäisin ihmisiä puhumaan tavalla että isä on kuollut vasta siinä vaiheessa kun lapsi ei ole asunnossa ollut. Pienen lapsen ei tarvitse tietää kaikkea.
Mitä sitten jos ja kun totuus selviää lapselle kun isompana ymmärtää mitä tapahtui?
Anna lapselle paljon läheisyyttä. On myös hyvä puhua asiasta vaikka yhdessä asiantuntijan esim. pikkulapsipsykologin tai perheneuvolapsykologin kanssa. Usein lapselle voi vanhemman kuoltua tulla pelkoa että toinenkin vanhempi menehtyy. Turvallisuutta voi palauttaa olemalla paljon lapsen kanssa, ottamalla vaikka viereen nukkumaan ym.
Mielestäni voisit aloittaa sillä, että kysyt hänen ajatuksiaan vaikkapa kysymällä mitäs mietit/mitä kuuluu? Jos vastauksena on jokin muu, kun isä, niin keskustele sitten siitä.
Katsele myös netistä hyviä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta lapsen tasoisesti.