Voiko joku oikeasti olla rehellinen ja oma itsensä?

Jos rupeaisin esittämään jotain nopeasti se kyllä jäisi pois. Olen aika huono valehtelemaan,pitäisi vissiin pitää kirjaa mitä valehdellut ja kelle?Yksinkertaisempaa olla sitä mitä on. 

Vierailija kirjoitti:

Voi sitä rehellinen olla ilman, että päästää koko persoonaansa leviämään ympäristöön.

Voiko todella? Minusta ei voi. Mun mielipiteet on usein niin epäkorrekteja, että mun on joko valehdeltava tai oltava hiljaa.

Ap 

Vierailija kirjoitti:

Voi sitä rehellinen olla ilman, että päästää koko persoonaansa leviämään ympäristöön.

Kyllä voi mutta olemme erilaisia joten täytyy antaa jokaisen olla oma itsensä.

Läheisten ja ystävien kanssa, voin.

Etäisten tuttujen kanssa pitää sietää välillä huonoja käytöstapoja. Ei voi sanoa päin kasvoja, että olet hölmö.

Minulle on oltu omia itsejä: on kärkkäästi arvosteltu, jaeltu neuvoja joita en ole pyytänyt, yritetty väännellä minua sellaiseen muottiin jossa minun pitäisi heidän näkemyksen mukaan olla. Sitten minäkin aloin omaksi itsekseni ja nuo ihmiset ei ole enää elämässäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi sitä rehellinen olla ilman, että päästää koko persoonaansa leviämään ympäristöön.

Voiko todella? Minusta ei voi. Mun mielipiteet on usein niin epäkorrekteja, että mun on joko valehdeltava tai oltava hiljaa.

Ap 

Suurimman osan meistä mielipiteet etäisemmistä ihmisistä on välillä epäkorrekteja. Eikä niitä tietenkään sanota ääneen, miksi pitäisi, koska ne ovat vain meidän omia mielipiteitä, ei mikään yleinen absoluuttinen totuus. 

Jos sinulla on usein tuollainen olo, se kertoo sitten vaan siitä, mihin kiinnität huomiota ja omasta sisäisestä maailmastasi. Kehitä sitä tietoisesti niin sinulla itselläsi on parempi olla ja elää.

Kyllähän ihmiset tiettyyn rajaan joutuu jotain roolia vetämään, vaikka kuinka on oma itsensä. Ei voi mennä aina päin näköä sanomaan rehellistä mielipidettä esimerkiksi jos se loukkaa toista henkilöä. Kyllä pitää myös miettiä lasten kasvatuksessa mitä on viisasta sanoa ja mitä ei. Kyllä se oma itse voisi välillä toimia päättömästi jos tekee heti mitä mieleen juolahtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi sitä rehellinen olla ilman, että päästää koko persoonaansa leviämään ympäristöön.

Voiko todella? Minusta ei voi. Mun mielipiteet on usein niin epäkorrekteja, että mun on joko valehdeltava tai oltava hiljaa.

Ap 

Suurimman osan meistä mielipiteet etäisemmistä ihmisistä on välillä epäkorrekteja. Eikä niitä tietenkään sanota ääneen, miksi pitäisi, koska ne ovat vain meidän omia mielipiteitä, ei mikään yleinen absoluuttinen totuus. 

Jos sinulla on usein tuollainen olo, se kertoo sitten vaan siitä, mihin kiinnität huomiota ja omasta sisäisestä maailmastasi. Kehitä sitä tietoisesti niin sinulla itselläsi on parempi olla ja elää.

Siis eihän silloin henkilö ole se alkuperäinen oma itsensä jos hän muuttaa ajatteluaan toisenlaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi sitä rehellinen olla ilman, että päästää koko persoonaansa leviämään ympäristöön.

Voiko todella? Minusta ei voi. Mun mielipiteet on usein niin epäkorrekteja, että mun on joko valehdeltava tai oltava hiljaa.

Ap 

Taitaa olla enemmän kiinni miten ilmaiset asiat. Aina ei saa/voi vaan töksäytellä asioita, vaan pitää osata muotoilla asia asialliseen muotoon ja osata perustella miksi on kyseistä mieltä.

Kyllä oon aina voinu tuoda ilmi eriävän mielipiteen (niin halutessani), mutta se miten asian sanoo on pitänyt muotoilla tilanteeseen sopivaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ihmiset tiettyyn rajaan joutuu jotain roolia vetämään, vaikka kuinka on oma itsensä. Ei voi mennä aina päin näköä sanomaan rehellistä mielipidettä esimerkiksi jos se loukkaa toista henkilöä. Kyllä pitää myös miettiä lasten kasvatuksessa mitä on viisasta sanoa ja mitä ei. Kyllä se oma itse voisi välillä toimia päättömästi jos tekee heti mitä mieleen juolahtaa. 

En vaihda toiseen rooliin vaikka mietin miten ilmaisen itseäni eri tilanteissa. Olen kokoajan oma itseni, mutta korostan tai hillitsen eri puoliani. 

Tässä taitaa taas olla terminilogiset tulkintaerot suurin tekijä erilaisille tulkinnoille. Mulle rooli on sitä, että oikeasti esittää muuta mitä on esim. sisimmässään kannattaa vasemmistoa, mutta jossain esiintyy oikeistomielisenä ja jopa vasemmistovastaisena. Se, että ei tuo vasemmistolaisuuttaan esille ei ole rooliutumista.

Taloudellisesti riippumattomat yleensä voivat olla sellaisia, ap.

Työn orjat laulavat niiden lauluja, joiden leipää syövät. Näin se vain menee.

Vierailija kirjoitti:

Jos rupeaisin esittämään jotain nopeasti se kyllä jäisi pois. Olen aika huono valehtelemaan,pitäisi vissiin pitää kirjaa mitä valehdellut ja kelle?Yksinkertaisempaa olla sitä mitä on. 

Onko roolin vetäminen samaa kuin valehtelu? En ole asiaa näin ajatellut.

Tai voi, jos on suurinpiirtein normaali ihminen. Mutta ei tietenkään voi, jos on ilkeä pa skiainen.

Voi olla hyvinkin, mutta saattaa olla ystävät vähissä jos aina sanoo todellisen mielipiteensä. Mä kerron aina todellisen mielipiteeni asioista jottei myöhemmin tule epäselvyyksiä asian suhteen. Miten asian esittää on merkitystä.

Joku yllä sanoo että

Siis eihän silloin henkilö ole se alkuperäinen oma itsensä jos hän muuttaa ajatteluaan toisenlaiseksi.

mutta ikeasti tällaista alkuperäistä itseä ei ole olemassakaan. Ihmisen minuus KEHITTYY aina suhteessa muuhun maailmaan - jo kohdussa sikiö kuuntelee ja vastaanottaa ja reagoi ulkomaailmaan - eikä mitään akuperäistä vaikuttamatonta minuutta olekaan. Sen sjaan minuun muuttuu elämänkokemuksen myötä väistämättä ja sen muuttumisen suuntaa voi (ainakin aikuisena) itse ohjata.

 

Olen rehellinen, mutta se kyllä näkyy, ei ensimmäistäkään kaveria ja kun olen pitänyt elämänojeenani sanontaa, rehellisyys maan perii. 

Käytöstavat suojelevat meitä myös itseltämme.

Lapsi luulee, että oma mielipide on yleinen totuus. Kun kasvaa aikuiseksi oppii suhteuttamaan sen oman mielipiteensä.

Mietipä Ap, jos kaikki kulkisivat tuolla täksäytellen omia mielipiteitään "ollakseen rehellisiä". Ei tuollainen rehellisyys ole mitään rehellisyyttä vaan tyhmyyttä ja jonkin sortin narsismia, jossa ihminen nostaa itsensä muiden yläpuolelle.

Siellä missä on kaksi ihmistä on kaksi erilaista mielipidettä. Totuus on jossakin siinä välissä.

Ne ovat mielipiteet myös muuttuvat vuosien varrella. Mielipiteesi aiheesta a tänään voi olla ihan eri kuin mielipiteesi aiheesta a 10 vuoden päästä. Oletko siis roolissa ja epärehellinen nyt, tässä hetkessä?

Se että voi olla oma itsensä on mm. molemminpuolisen läheisyyden edellytys. Ei me olla täällä yksin, vaan yhdessä muiden kanssa ja tarvitaan muita. Eikä se omana itsenä oleminen tarkoita että voi käyttäytyä miten tahansa, puhua mitä tahansa, vaan jokaisella on vastuu siitä miten kohtelee muita. Ja siihen taas liittyy esim myötätunnon kyky että pystyy ottamaan huomioon myös toisen tilanteen. Ksnnattais ehkä mennä jonnekkin juttelemaan. Jos ei pysty olemaan aito itsensä, elämä menee ohi.

Kukas se sanoikaan, että elämä on näytelmä ja että rooli kannattaa valita sen mukaan...

Opettele haastamaan itsesi ja mielipiteesi niin hyvä tulee. Opettele kiinnittämään hyviin asioihin huomiota, itsessä ja muissa.