Miksei yliopistoon valita vieläkään älykkyysosamäärällä? Mitä yliopisto pelkää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska älykkyysosamäärä ei kerro mitään ihmisen osaamisesta. Voi olla jossain testissä korkea ÄO, mutta henkilö ei ymmärrä eikä osaa oikeasti mitään.

Tai voi olla niin laiska, ettei oikeasti saavuta mitään. 

Minulla on Mensan mukaan korkea ÄO, mutta voin näin anonyymisti myöntää olevani laiska. Kiinnostus myös lopahtaa liian helposti ja syö motivaatiota. 

Mensan mittaamaa älykkyysosamäärää on helppo korottaa tekemällä etukäteen harjoituksia, joissa on samanlaisia kysymyksiä ja testejä. Kotiin saa ostettua niitä harjoituskirjoja kirjakaupoista, iteltäkin löytyy muutama teos. Samoja testejä käyttävät työpaikkojen soveltuvuustestien laatijat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaako, kun et päässyt?

 Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.

Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia. 

Ja pelkkä matikka sen kertoo onko ihminen älykäs vai ei. Ei ole väliä muulla kuin matikalla. 

Ei siinä olisi mitään järkeä. Ei älykkyys tarkoita, että olisi erityisen hyvä alalla, jota menee opiskelemaan. Sen lisäksi että ala itsessään voi tarvita muutakin kuin matemaattis-loogista älykkyyttä, niin osalla huippuälykkäistä voi olla muita haasteita joiden takia opiskelu on hyvin vaikeaa tai jää jopa kesken. Esim. mulla on eräs sukulainen joka on Mensan jäsen, mutta jätti yliopiston kesken, koska on sellainen ADHD-tyyppinen ettei jaksa keskittyä mihinkään kauaa jos ei ihan valtavasti kiinnosta se asia. Meni sitten alan töihin kesken opintojen jo kun on sellainen ala ettei tutkinto ole välttämätön. 

Miksei jääkiekkomaajoukkuetta valita coopperin testin perusteella? Cooperin testi on parempi VO_2 max mittari kuin pistetilastot.

Vierailija kirjoitti:

Motivaatio opiskeluun on tärkeämpi

Mikään määrä työtä ja motivaatiota ei riitä, jos älyllinen lahjakkuus on vajaa.

Kympin tyttö syndrooma.

Tarvii olla muutakin kuin älykkyyttä, esim. sosiaalisia taitoja ja ylipäätään pitää olla motivaatio siihen mitä opiskelee. Älykäs voi olla laiska.