Lue keskustelun säännöt.
Miksei yliopistoon valita vieläkään älykkyysosamäärällä? Mitä yliopisto pelkää?
21.03.2024 |
Eikö ole resurssien tuhlaamista kun saatetaan kouluttaa kalliisti joku joka ei ole kuitenkaan yhtä älykäs kuin toinen, jolla olisi siis mahdollisuudet viedä lopulta tiedettä pidemmälle?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Opettelee kaikki mahdolliset ratkaisut ulkoa niin pärjää!
Reputin hoitsukoulun lääkelaskut 37 kertaa, mutta sitten opettelin kaiken ulkoa, niin pääsin läpi.
Insinöörit ei voi pystyä millään tohon. Haluan enemmän liksaa kuin insinöörit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Opettelee kaikki mahdolliset ratkaisut ulkoa niin pärjää!
Pelkkä suorittaminen ei ole oppimista. Mitä järkeä on lähteä opiskelemaan, jos vain suorittaa kurssit pänttäämällä asioita tentteihin ilman itsenäistä halua ja uteliaisuutta oppia ymmärtämään, mistä oikein on kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Opettelee kaikki mahdolliset ratkaisut ulkoa niin pärjää!
Pelkkä suorittaminen ei ole oppimista. Mitä järkeä on lähteä opiskelemaan, jos vain suorittaa kurssit pänttäämällä asioita tentteihin ilman itsenäistä halua ja uteliaisuutta oppia ymmärtämään, mistä oikein on kysymys.
Kyllä mä ainakin kunnioitan niitä, jotka opetteli matematiikan ulkoa.
Siksi kun älykkyys ei vielä ole tae mistään hyvästä, ensinnäkin luovuutta puuttuu monelta liian älykkäältä, ja juuri sosiaalisia taitoja myös, kuten joku jo mainitsi.
Jos puhut jostain Mensan testistä niin enpä juuri luottaisi että se kertoisi älykkyydestä, motivaatiosta puhumattakaan.
Itse en ole ikinä menestynyt niissä sarja-arvoituksissa, jään usein miettimään jotain yksittäistä tehtävää minkä ajattelen väärin tai eri tavalla kuin suunniteltu.
Jotain älykkyyttä silti varmaan on, koska psykologien yleisessä älykkyystestissä sain melkein täydet pisteet, avaruudellisesta hahmotuksesta huipputuloksen. Olen kirjoittanut L pitkästä matikasta, opiskellut it ja matemaattisia aineita yliopistossa ja nyt teen koodausta ja data-analytiikkaa työkseni.
En olisi ikinä päässyt yliopistoon jonkun Mensan testin perusteella. Sitä paitsi kyky pitkäjänteiseen työhön ja opiskeluun nähdään vain oppimistuloksista, ei jostain pikatestistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, jos se äo saataisiin kiistattomasti ja tasa-arvoisesti tutkittua, mutta mites tutkit? Ei pelkät loogiset päättelytehtävät riitä.
Lisäksi niitäkin tehtäviä voi opetella ulkoa, ja saada korkean äo:n ihan huijaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äo-systeemi kehitettiin kauan sitten, ja vuosikymmenien mittaan on löydetty paljonkin syitä pitää sitä vähäarvoisena lahjakkuuden mittarina. Se osoittaa ennen kaikkea, miten ihminen hahmottaa neliössä liikkuvien pisteiden kulkuratoja. Sitä taitoa ei yleensä tarvita korkeammassa opetuksessa mihinkään.
Älykkyysosamäärä on paras operatiivinen käsite älykkyydelle. Parempaa ei ole tarjolla. Älykkyysosamäärä voi kritisoida monin tavoin, mutta missä se parempi vaihtoehto on, kun puhutaan älykkyyden konkreettisesta mittarista.
Eikä ole!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos puhut jostain Mensan testistä niin enpä juuri luottaisi että se kertoisi älykkyydestä, motivaatiosta puhumattakaan.
Itse en ole ikinä menestynyt niissä sarja-arvoituksissa, jään usein miettimään jotain yksittäistä tehtävää minkä ajattelen väärin tai eri tavalla kuin suunniteltu.
Jotain älykkyyttä silti varmaan on, koska psykologien yleisessä älykkyystestissä sain melkein täydet pisteet, avaruudellisesta hahmotuksesta huipputuloksen. Olen kirjoittanut L pitkästä matikasta, opiskellut it ja matemaattisia aineita yliopistossa ja nyt teen koodausta ja data-analytiikkaa työkseni.
En olisi ikinä päässyt yliopistoon jonkun Mensan testin perusteella. Sitä paitsi kyky pitkäjänteiseen työhön ja opiskeluun nähdään vain oppimistuloksista, ei jostain pikatestistä.
Ei se Albert Einsteininkaan älykkyysosamäärä ollut kuin n. 120. Richard Feynmanilla, joka on Einsteinin ohella 1900-luvun tunnetuimpia fyysikoita, oli testatusti 125 pisteen älykkyysosamäärä. Ei se älykkyysosamäärä aina anna järkevää kuvausta ihmisen älykkyydestä.
Kokrut nentti ei pääsis yliopistoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, jos se äo saataisiin kiistattomasti ja tasa-arvoisesti tutkittua, mutta mites tutkit? Ei pelkät loogiset päättelytehtävät riitä.
Lisäksi niitäkin tehtäviä voi opetella ulkoa, ja saada korkean äo:n ihan huijaamalla.
Älykkyyttä ei sattuneista syistä saada tasa-arvoisesti tutkittua.
Hollannissa ainakin lääkikseen on "palikkatesti", joka testaa loogista päättelykykyä. Kyllä tällainen osio olisi hyvä olla, ettei opintoihin pääsisi sitkeällä ulkoa opettelulla, vaan riittävällä lahjakkuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Korvataan sen verran, että matematiikassa pitää laskea paljon. Lukeminen ei auta matematiikassa juuri mitään.
Matematiikka ja laskento ovat vähän eri asioita. Yliopistossa matematiikka on lähinnä todistamista. Hyvin harvoin joudut laskemaan mitään. Tosin nykyään lukiosta tulevien taidot ovat sen verran vajavaiset, että on jouduttu lisäämään opintojen alkuun vuoden verran laskentoa ennenkuin päästään varsinaiseen matematiikkaan.
Lukeminen ja asioiden pohtiminen, jokaisen todistuksen vaiheen tarkistaminen, on olennaista matematiikan opiskelussa.
Itse kyllästyin aineopintojen jälkeen ja lopetin sivuainematematiikkani siihen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Opettelee kaikki mahdolliset ratkaisut ulkoa niin pärjää!
Reputin hoitsukoulun lääkelaskut 37 kertaa, mutta sitten opettelin kaiken ulkoa, niin pääsin läpi.
Insinöörit ei voi pystyä millään tohon. Haluan enemmän liksaa kuin insinöörit.
Mä reputin yliopiston fysiikan laitoksen sähköopin kurssin useita kertoja. Lopulta tein tuon saman kuin sinä ja opettelin vastaamaan tietyntyyppisiin tehtäviin. Tuon jälkeen sain arvosanaksi 4 asteikolla 1-5.
Muilla fysiikan kursseilla sen sijaan ymmärsin asiat, kun tarpeeksi pähkäilin, joten ei tarvinnut turvautua tuohon menetelmään kuin yhden pakollisen kurssin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettelee kaikki mahdolliset ratkaisut ulkoa niin pärjää!
Pelkkä suorittaminen ei ole oppimista. Mitä järkeä on lähteä opiskelemaan, jos vain suorittaa kurssit pänttäämällä asioita tentteihin ilman itsenäistä halua ja uteliaisuutta oppia ymmärtämään, mistä oikein on kysymys.
Kyllä mä ainakin kunnioitan niitä, jotka opetteli matematiikan ulkoa.
Tarkoitatko, että he opettelivat määritelmät ulkoa? Se kyllä täytyy tehdä, jos matematiikassa aikoo edetä yhtään pidemmälle. Sen sijaan muun kanssa ei missään tapauksessa kannata opetella ulkoa, se on kuin ampuisi itseään jalkaan. Matematiikassa asiat pitää ymmärtää, muuten on hukassa. Et voi edetä opinnoissasi, jos et ole ymmärtänyt aiempaa.
Puolustuvoimat vanhan sanonnan mukaan jakaa fiksuimmat ilmavoimiin, komeimmat merivoimiin ja useimmat maavoimiin. Miten olisi samanlainen periaate yliopistossa?
Entä sitten, kun tulee eteen lasku, jota et ole opetellut ulkoa?
Teillä on hyvin suppea käsitys älykkyydestä, ja huomaan monen yhdistävän sen pelkästään matematiikan osaamiseen, mikä on minusta suoranaista idiotismia. Varmaankin tämä talousajattelua sen tekee, kun olemassa-olomme on kutistunut matemaatikkojen laskutikkuharjoitukseksi.
En usko että pelkkä ÄO olisi tarkoituksenmukainen valintaperuste. Mutta noin yleisesti ottaen älykkyyshän on valtava tabu. Eniten ehkä siksi että se ei istu siihen illuusioon, että kaikki ovat tasa-arvoisia tai että täydellinen tasa-arvoisuus olisi jotenkin saavutettavissa.
Opettelee kaikki mahdolliset ratkaisut ulkoa niin pärjää!