Oikeasti ei varmaan kannata kadehtia yhtäkään AV-mammaa

Joskus tuntuu, että itse on luuseri ja tämä palsta täynnä täydellisyyksia. Varsinkin kodinhoito on monelle kunnia-asia. Ei koskaan ole sekaista ja lapset siivoavat aina jälkensä. Meillä ei KOSKAAN ole sekaista, joskus jää ehkä joku lehti hetkeksi pöydälle lojumaan...



Kaikki oikeassa elämässä tapaamani supersiivojat ovat oikeasti melkoisia surkimuksia. He käyttävät koko elämänsä siihen asuntonsa kiillottamiseen ja lastensa kasvattamiseen sulkeutuneiksi ja epäsosiaalisiksi. Voisivat joskus relata ja katsoa sotkua sormiensa lävitse, rohkaista lapsiakin siihen ettei kaiken tarvitse olla tiptop. Päinvastoin elämä on tehty elettäväksi ei siivoamista tai kodinhoitoa varten. Lapsillekin tekisi hyvää, kun heille annettaisiin oikeus olla erehtyväisiä ja tavallisia, ei aina tarvitse jännittää ja pingottaa (ja siivota).



En nyt tässä kohdin puutu siihen, että AV-mammat ovat myös rikkaita ja timmissä kunnossa. Eniten ärsyttää tuo siivoussädekehä.