Lue keskustelun säännöt.
Tylsistyminen töissä
18.03.2024 |
Mä en tiedä, miten pääsisin työelämässä eroon siitä, että en tylsistyisi siellä. Olen tehnyt erilaisia töitä kaupan kassasta erityisasiantuntijan töihin, mutta kaikki työ on ollut aina tylsää ja merkityksetöntä. Ne eivät kiinnosta minua. Aamulla vaikea ryhtyä töihin ja sunnuntaina ahdistaa seuraava viikko. Välttelen työtehtäviä ja saan vähän aikaan. Lopulta dl aina pistää tekemään edes jotain. Etätöissä voi sentään ottaa työt rennommin. Tylsyys aiheuttaa uupumusta ja masennusta. Tuntuu järjettömältä käydä töissä. Tai no, käy sitä nyt sen takia, että palkkaorjuus siihen pakottaa.
Katselen työpaikkailmoituksia viikoittain, mutta en ole ikinä nähnyt ilmoitusta, joka oikeasti kiinnostaisi. Sitä samaa ne muutkin työt on.
Miten asian voi ratkaista? Olenko vain aina ollut väärillä aloilla ja tehtävissä? Vai onko vika päässäni?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei muakaan kiinnosta eikä mikään työ anna mitään muuta kuin sen palkan. Palkka siis ainoa syy miksi käyn töissä. Ei kyllä meinaa sekäön riittää enää kun sillä ei juuri muuta saa kuin katon pään päälle seuraavan kuukauden ajaks sekä jotain vatsantäytettä. Ei riitä rahat enää juurikaan muuhun.
No ei juuri kellään muullakaan maailmassa. Perustarpeita varten käydään töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tein hoitotyötä kotihoidossa kymmeniä vuosia. Se oli todella raskasta työtä. Olkaa tyytyväisiä te merkityksettömään työhönne kyllästyneet, kun saatte vielä hyvää palkkaakin siitä tylsästä hommasta. Oikeista töistä ei makseta, vain typeristä tyhmemmistä etätöistä.
Koti on ainoa paikka missä en tylsisty.
Mä muistan kun opiskeluaikoinani olin töissä tehtaassa hyvin yksitoikkoisessa työssä. Työ oli niin mekaanista suorittamista, että mulle jäi aikaa ajatella vaikka minkälaisia asioita työpäivän aikana. Aika monta koulutyötäkin ehdin ajatella kirjoittamista vaille valmiiksi tuolla sorvin ääressä. Nykyään teen sellaista työtä, jossa pitää olla skarppina koko ajan. Työni on mielenkiintoista ja haastavaa, mutta toisinaan myös hyvin uuvuttavaa. Kaikessa on puolensa.
Olen tätä jo aiemmin kirjoittanutkin jhk samanlaiseen aloitukseen, mutta mulla täysin sama ja oon 100% varma että mulla on adhd. Ikää 45, en viitti enää hakea diagnoosia. Isällä oli adhd täysin varmasti ja omalla lapsella diagnosoitu. Välillä mennään kovaa kunnes tulee lasku ja tylsistyminen. Oon joskus etätöissä käytännössä pyöritelly konetta kun taas esim.tällä hetkellä teen viikossa kuukauden työt. Elämä ei ole helppoa tällä tavoin mutta pitää vaan olla armollinen itselleen. Sain palkankotuksenkin kun olen niin tehokas jne. Kukaan ei tiedä kuinka tylsistynyt oikeasti välillä olen.
Uuden työn haluaisin mutta lopulta kun pohdin asiaa niin siinä on tosi iso riski kun pitää taas esittää ties kuinka kauan että on hyvä ja kiinnostunut kun en ole vaan supertylsistynyt ja haluan kotiin asap kun työpäivä päättyy. Etätyö ja muutamasti kuukaudessa iskevä draivi pelastaa mut nykyisessä työpaikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse tein hoitotyötä kotihoidossa kymmeniä vuosia. Se oli todella raskasta työtä. Olkaa tyytyväisiä te merkityksettömään työhönne kyllästyneet, kun saatte vielä hyvää palkkaakin siitä tylsästä hommasta. Oikeista töistä ei makseta, vain typeristä tyhmemmistä etätöistä.
Tämä. Siksi matalapalkka-alalle on tunkua.
Vierailija kirjoitti:
Kahdeksan tuntia päivässä on ihan hirveän pitkä aika käyttää tylsistymiseen. Ei voi tehdä hyvää aivoillekaan.
Tämä on ihan totta. Vielä kun on sellainen että syö lounaan ja juo kahvit nopeasti, niin työpäivät tuntuvat älyttömän pitkiltä. 6 tuntiakin tuntuu pitkältä. 4 tuntia olisi sopiva. Olen niin tehokas että saisin siinäkin ajassa tarpeeksi laskutettavaa palkkaani ja muihin kuluihin plus voittoa omistajillle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan tuossa on perää. Dopamiinitasot voi olla alhaiset.