Uusi miesystävä ei halua tavata lapsiani. Mitä pitäisi ajatella?
Olen muutama vuosi sitten eronnut 38-vuotias nainen ja minulla on 13- ja 11-vuotiaat lapset. Olen seurustellut puoli vuotta nyt ihanan miehen kanssa ja olen häneen tosi rakastunut. Miehellä itsellään on myös teini-ikäiset lapset. Olemme toistaiseksi seurustelleet "kevyesti" ja viettäneet aikaa vain niillä viikoilla, kun kummallakaan ei ole lapsia. Pääasiallinen syy tähän on se, että mies on jo alusta alkaen sanonut ettei halua uusperhemeininkiä. On myös ihan rehellisesti sanonut, että hänellä ei ole suurempaa tarvetta tutustua lapsiini. Alkuun tämä ei minua haitannut, mutta nyt olen ruvennut miettimään, tuleeko tämä nyt toimimaan kuitenkaan tuon takia. Itsekään en missään nimessä haluaisi vielä yhteen muuttaa ja uusperhearkea aloittaa, mutta toisaalta ehkä vähän "loukkaa" se, että mies ei ole mitenkään kiinnostunut tutustumaan lapsiini.
Mitä muut ajattelette tästä? Huolestuisitko naisena tällaisessa tilanteessa?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
En kattelis tollasta jamppaa yhtään.
MIksi? Kai nyt ap:n lapsilla on jo isä boten miksi jonkun vieraan niistä pitäisi kiinnostua?
Itse ajattelisin että mies ei ole niin rakastunut kuin minä. Ja sitten miettisin että riittääkö se mulle.
Itse rakastuin myös mieheen jolla on teini, itselläni on kaksi. Tämä on molemmille elämän suuri rakkaus. Alusta asti on ollut selvää että tämä elämä vietetään loppuun yhdessä. Ei, emme aio muuttaa koko porukkaa saman katon alle mutta kyllä, olemme yhdistäneet nämä kaksi yksikköä kaikin muin tavoin. Vietämme joka toinen viikko aikaa myös porukalla ja joka toinen ollaan aina kahdestaan miehen kanssa. Tämä on ollut täysin luontevaa ja täysin itsestäänselvää aivan alusta asti. Vaikka muutammekin yhteen vasta kun lapset ovat lähteneet, he kaikki tulevat toivottavasti olemaan elämässämme vahvasti mukana sen jälkeenkin. Luomme nyt pohjaa sille.
Ennen tätä rakkautta seurustelin vuosia lapsettoman miehen kanssa. Hän kyllä tapasi lapseni pari kertaa mutta muuten ne kaksi elämää oli täysin erillään. Se sopi siihen suhteeseen kun omat tunteetkaan ei olleet mitenkään vahvat. Se oli sellaista merkityksetöntä. Kun rakastuin nykyiseen mieheeni, tajusin kuinka merkityksetöntä se oli ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kattelis tollasta jamppaa yhtään.
Miksi? Tuohan on juuri oikein. Uusperheilyt on sa.atanasta ja tuhoaa hyvätkin suhteet.
Lasten tapaamisesta on todella pitkä matka uusperheilyyn. Eikä aloittajan suhde kuulosta hyvältä. Hyvässä suhteessa se kumppani hyväksytään ja häntä rakastetaan ja arvostetaan. Aloittaja haluaisi miesystävänsä tapaavan lapsensa. Mies kieltäytyy. Mies ei rakasta tai arvosta. Huono suhde, ei hyvä.
Ap, mies ei arvosta sinua, arvosta itse itseäsi ja lähde.
Ei, vaan ap ei arvosta miestä!
Vierailija kirjoitti:
Ei hemmetti. Täällä naiset ulvoo, että mies pitää pelkkänä panona ja ei ole tosissaan. Joskus taas oli aloitus, jossa mies valitti siitä ettei nainen halua muuttaa yhteen, vaan haluaa pitää lapsensa erossa uudesta suhteesta. Kun asia oli näin päin, niin naiset ahnaasti syyllistivät miehen ja totesivat, että nainen toimii oikein ja viisaasti.
Asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Uusperhekuviot eivät toimi, koska aikuiset ihmiset eivät osaa käyttäytyä kuin aikuiset eivätkä ymmärrä, että on muitakin vaihtoehtoja olla parisuhteessa kuin paneskella salaa tai muuttaa yhteen. Itse olen eron jälkeen uudessa parisuhteessa ja olemme jo useamman vuoden olleet yhdessä. Lapset tulivat mukaan kuvioon melko nopeasti, mutta meillä ei ole mitään aikomusta muuttaa yhteen niin kauan kuin lapset asuvat kotona tai ei välttämättä sen jälkeenkään. Teemme paljon yhdessä asioita ja jaamme arkeamme, vaikka virallisesti asumme omissa asunnoissa. Matkustamme yhdessä ja miesystävä auttaa lapsiani läksyissä. Siis perusjuttuja. Tämä on meille kaikille se paras vaihtoehto.
Hän selvästikin haluaa, kuten sanottua, kahden aikuisen suhteen. Hän ei halua nähdä sinua äidin roolissa, hän haluaa nähdä sinut naisena. Sinun päätöksesi on, riittääkö se. Tulee nimittäin vähän sellainen ajatus, että hän haluaa sinut tietynlaisena pakettina, ja jos vaikka sairastuisit niin se toiveiden paketti saattaisi olla miehen mielestä pilalla. Mutta jos itsekin haluat vain kevyen pinnallisen suhteen ilman syvempää tutustumista, niin kuulostaa hyvältä.
Minä ainaki ottasin mieluusti sellasen kuvion ettei nainen tapais mun lapsia enkä minä naisen jos sillä niitä olis. Mieluusti en tapais omiakaan lapsia ihan koko aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei hemmetti. Täällä naiset ulvoo, että mies pitää pelkkänä panona ja ei ole tosissaan. Joskus taas oli aloitus, jossa mies valitti siitä ettei nainen halua muuttaa yhteen, vaan haluaa pitää lapsensa erossa uudesta suhteesta. Kun asia oli näin päin, niin naiset ahnaasti syyllistivät miehen ja totesivat, että nainen toimii oikein ja viisaasti.
Nainen laski standardeja valitessaan miehen joka tahtoo vain panna. Nyt katuu. Nainen saa aina päättää millaisessa suhteessa haluaa olla. Tajuatko??
Mä kävin Tinder -ensitreffeillä nelikymppisen miehen kanssa, jolla on kolme lasta, joista kaksi teiniä ja yksi 10-vuotias. Kirjoitin hänelle ennen tapaamista, että mä en pidä lapsista enkä ole kiinnostunut tapaamaan niitä. Tähän mies kirjoitti, että se on hänelle ihan ok, että hän ei etsi varaäitiä leikkimään perhettä vaan kumppani saa itse päättää millaisen suhteen muodostaa, mutta hän kuitenkin arvostaisi, jos kumppani haluaisi olla osa perhettä. Eli kuulosti siltä, että hän kuitenkin vähän toivoisi, että naisystävä alkaisi leikkiä perhettä hänen kanssaan.
Mä en vaan näe mitään syytä, miksi minun pitäisi tavata miesystävän lapset kun en edes pidä lapsista enkä ole aikeissa missään vaiheessa muuttaa yhteen kenenkään kanssa.
Selkeästi mies haluaa tapailla kevyesti kanssasi, ja itse jopa suoraan sanonut että ei halua uusperhe järjestelyjä. Tämä huomioiden on mielestäni ihan loogista että mies ei halua tavata lapsiasi.
Mies ei halua tavata lapsiasi mutta tahtoo panna? Miksi edes suostuit tohon?
Harva mies sietää vieraan uroksen pentuja reviirillään. Kannattaa nyt ainakin tehdä selväksi miehelle se, että hän ei joudu millään lailla lapsiasi elättämään tai olemaan millään lailla tekemisisissä lapset siittäneen miehen kanssa.
Kaveri kerran seurusteli yhärin kanssa. Maksoi naiselle ja lapselle safkat mäkkärissä. Nainen lupasi maksaa takasin, mutta vielä tähänkään päivään ei ole saanut rahoja takaisin vaikka niistä välillä muistuttelee (erosivat jo pari vuotta sitten). Miesten luotto yhäreihin nyt ei vaan kovin korkeall ole.
Vierailija kirjoitti:
Harva mies sietää vieraan uroksen pentuja reviirillään. Kannattaa nyt ainakin tehdä selväksi miehelle se, että hän ei joudu millään lailla lapsiasi elättämään tai olemaan millään lailla tekemisisissä lapset siittäneen miehen kanssa.
Kaveri kerran seurusteli yhärin kanssa. Maksoi naiselle ja lapselle safkat mäkkärissä. Nainen lupasi maksaa takasin, mutta vielä tähänkään päivään ei ole saanut rahoja takaisin vaikka niistä välillä muistuttelee (erosivat jo pari vuotta sitten). Miesten luotto yhäreihin nyt ei vaan kovin korkeall ole.
Mitä helvetin rahoja takasin? Kuinka köyhä mies voi olla että itkee panin, kahvin, pullan ja hampparin perään?? Noille pitäs riittää oma käsi.
Sopiiko sinulle kevyt tapailu? Voi nimittäin käydä niin, että jossakin vaiheessa mies löytää oikeasti kiinnostavan naisen ja he muuttavat jo ensimmäisellä viikolla yhteen tiiviiksi uusperheeksi. Jos toisesta on syvemmin kiinnostunut, niin silloin todella haluaa osaksi tämän elämää.
Jos asia on sinulle tärkeä, ei tuo tietysti tule toimimaan pidemmän päälle. Itsellä vähän eri tilanne eli on lapsia (teinejä) ja kumppanilla ei ole. En ole sen kummemmin esitellyt lapsia vaikka ollaan jo 2 vuotta yhdessä oltu. Kerran on 2 lasta nähnyt vilaukselta ja vanhimmat tuntee sitten paremmin harrastuksen kautta.
En ole asiaa sen kummemmin ajanut eteenpäin kun itsekin olen halunnut seuraa juuri lapsettomille viikoilleni. En ole koskaan ehdottanut tapaamista ja se ei itsestä tunnu tarpeelliselta.
Tiedostan toki että elämäntilanne-eroista johtuen ei ehkä olla loppuelämää yhdessä muutenkaan vaikka hän minulle ns. sielunkumppani onkin niin ehkä tämäkin vaikuttaa asiaan.
N44
Olen seurustellut 1,5v tapaamatta miehen lapsia omasta halustani. En todellakaan halua mitään uusperhe-elämää vaan parisuhteen. Mitä kummallista siinä on? Ja ei, älkää tulko jauhamaan mitää "pitää hyväksyä koko paketti".